5 syytä kiinnostua alueellisesta metsäohjelmasta

Suomi on täynnä strategioita ja ohjelmia, mutta onko niillä mitään todellista merkitystä? Metsänomistajalla on ainakin viisi syytä olla kiinnostunut oman maakuntansa alueellisesta metsäohjelmasta.


1.2.2016 | Teksti Aino Ässämäki | Kuvat -

1. Hyvä metsänhoito ylläpitää puuvaroja

Sanonnan mukaan vanhat naiset pelkäävät maailmanloppua ja vanhat miehet puiden loppua. Uskallatko siis tehdä hakkuita omassa metsässäsi, vai onko maakuntasi puuhuolto jo nyt vaakalaudalla?

Alueellisissa metsäohjelmissa on arvioitu alueen metsien suurin kestävä hakkuumäärä. Suurin kestävä hakkuumäärä tarkoittaa sitä, että myös tulevilla sukupolvilla on vähintään samat hakkuumahdollisuudet kuin meillä on ollut. Arvioissa on lisäksi huomioitu metsän muut arvot, kuten virkistysmahdollisuudet sekä luonnonsuojelu ja Suomen kansainväliset ilmastovelvoitteet. Arvioiden toteutuminen edellyttää, että metsien hoidon taso on koko maassa hyvä.

Suomessa metsät ovat jo useita vuosikymmeniä kasvaneet enemmän kuin niistä on poistunut puuta. Puun käyttöön tavoitellaankin lisäystä useissa metsäohjelmissa. Uusien investointien ja vanhojen laitosten modernisoinnin myötä lisäys on myös toteutumassa useilla alueilla. Selluteollisuuteen tarvitaan pieniläpimittaista kuitupuuta, jota saadaan ennen kaikkea harvennushakkuista. Siten puun käytön lisäys kohdistuu talousmetsiin, joiden harventaminen on tärkeää myös metsänhoidollisesta näkökulmasta.

2. Metsien käsittely ja käyttö monipuolistuu

Metsälakia uudistettiin jo pari vuotta sitten vastaamaan entistä paremmin monien metsänomistajien ajatuksia metsänhoidosta. Kaikki eivät halua metsäänsä laajoja hakkuita, mutta haluavat silti saada metsästään tuloja. Alueellisissa metsäohjelmissa on otettu huomioon entistä monipuolisemmat mahdollisuudet erilaiseen metsänkäsittelyyn sekä maisema- ja luontoarvojen huomioimiseen. Tämä vaatii sekä metsänomistajien että metsäammattilaisten koulutusta ja uusimpien tutkimustulosten viemistä käytännön metsätöihin. Kaikkeen tähän löytyy välineitä metsäohjelmien toimenpiteistä.

Metsissä kasvaa muutakin kuin puuta. Siksi kaikkia metsäohjelmia laadittaessa on erikseen pohdittu alueen mahdollisuuksia metsien muiden tuotteiden hyödyntämiseen.

3. Puulle etsitään uusia käyttökohteita

Oletko yrittänyt saada puusi kaupaksi, mutta kukaan ei ole kiinnostunut ostamaan? Alueelliset metsäohjelmat etsivät puulle lisää käyttöä maakunnassasi. Puun käyttöä voidaan usein lisätä varsin pieninkin investoinnein esimerkiksi energiantuotannossa. Myös puurakentaminen ja puutuotteiden käyttö lisäävät puun tarvetta ja siten menekkiä markkinoilla.

Alueellisten metsäohjelmien toimenpiteet tukevat puutuote- ja muiden yritysten toimintaa niin, että puuta käytettäisiin mahdollisimman paljon ja sille olisi kysyntää.

4. Talousmetsien luonnonhoitoa seurataan ja kehitetään

Jos puuta käytetään nykyistä enemmän, on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota talousmetsien luonnonhoitoon. Jo nyt metsälainsäädäntö ja metsien sertifiointi edellyttävät, että hakkuissa huomioidaan arvokkaat luontokohteet ja hyvä vesiensuojelu. Sertifiointi muun muassa vaatii hakkuualoille jätettäväksi säästö- ja lahopuita, jotka ovat tärkeitä monille eliölajeille. Näitä kriteerejä seurataan tarkasti alueellisten metsäohjelmien kautta ja kehitetään myös uusia luontoa huomioivia menetelmiä ja konkreettisia toimia.

5. Kemera-tuen tarve arvioidaan

Alueellisissa metsäohjelmissa asetetaan tavoitteita metsänhoitotöille ja samalla arvioidaan kestävän metsätalouden rahoitustuen eli Kemera-tuen tarvetta. Kemera-tukea suunnataan erilaisiin töihin, kuten taimikonhoitoon ja metsäteiden korjauksiin.

Useina vuosina metsänomistajat ovat hakeneet tukia enemmän kuin niitä on voitu maksaa. Siksi oman alueen tukitilanteeseen ja metsänhoitotöiden tarpeeseen kannattaa tutustua. Muista myös selvittää, oletko oikeutettu Kemera-tukeen, jos teet taimikon- tai nuoren metsän hoitoa tai muita kestävää metsätaloutta edistäviä töitä.

Alueelliset metsäohjelmat

  • Alueelliset metsäohjelmat perustuvat metsälakiin ja ne toteuttavat Kansallista metsästrategiaa.
  • Maakunnalliset metsäneuvostot laativat alueelliset metsäohjelmat. Neuvostoissa ovat mukana metsänomistajat, metsäteollisuus, metsäalan tutkimus, järjestöt ja muut keskeiset sidosryhmät.
  • Voit tutustua alueellisiin metsäohjelmiin Metsäkeskuksen verkkopalvelussa 1.3.2016 alkaen.
Share/Save

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?