7 faktaa kirjanpainajasta

Nämä seikat jokaisen metsänomistajan tulisi tietää kirjanpainajasta, joka on pahin kuusta vahingoittava tuhohyönteinen. 


7.7.2015 | Teksti Jenni Juntunen | Kuvat -

Kirjanpainaja on yleisin ja taloudellisesti merkittävin kuusia vioittava tuholainen. Noin puolen senttimetrin mittaiset tummat kaarnakuoriaiset iskeytyvät varttuneiden kuusien kuoren alle. Ne tappavat puun nakertamalla ravinnokseen nilakerrosta ja tuomalla mukanaan sinistäjäsieniä.

Tiesitkö myös nämä tärkeät faktat kirjanpainajasta?

1. Kirjanpainaja voi tappaa myös terveen kuusen
Kuoriaiset lisääntyvät erityisesti heikentyneissä elävissä puissa, tuulen kaatamissa ja lumen murtamissa puissa sekä tuoreessa puutavarassa. Jos kirjanpainajia on paljon, ne yhdistävät voimansa ja voivat iskeytyä myös täysin terveisiin kuusiin. 

Elävän kuusen tappamiseen tarvitaan 2 000–4 000 kuoriaista. Pienempiä hyökkäyksiä vastaan kuusi suojautuu erittämällä pihkaa. Yksi merkki hyökkäyksestä onkin kuusen alaosassa useassa pisteessä esiintyvä pihkavuoto.

KirjanpainajakuoriainenKirjanpainaja on 4,2–5,5 millimetriä pitkä tumma kaarnakuoriainen.

2. Tuhon merkkeihin kannattaa reagoida heti
Metsäomistajan kannattaa tarkkailla kuusen runkoja kirjanpainajan parveiluaikaan touko-kesäkuussa. Kun rungossa näkyy pieniä reikiä tai ruskeaa purua, kannattaa ottaa saman tien yhteyttä metsäammattilaiseen. Metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, Luonnonvarakeskus ja metsäpalveluja tarjoavat toimijat osaavat neuvoa torjuntatoimenpiteissä.

3. Tuhoalueella hakataan koko kuvio
Jos metsässä on puita, jotka ovat joutuneet hyökkäyksen kohteeksi, kannattaa hakata koko varttunut metsikkökuvio ja kuljettaa puutavara pois metsästä viimeistään metsätuholaissa määrättynä päivämääränä. Yksittäisten, vioittuneiden puiden hakkaaminen ei useinkaan poista koko kantaa, jolloin ongelma on vastassa myös seuraavana kesänä.

4. Lakisääteisiä määräaikoja ei kannata odotella
Metsätuholaki edellyttää, että tuulenkaadot, lumenmurrot ja hakattu kuorellinen kuusipuutavara tulee kuljettaa pois metsästä metsän sijainnista riippuen 15.7.–15.8. mennessä. Etelä-Suomessa määräajat ovat Pohjois-Suomea aikaisempia. Lämpiminä kesinä kirjanpainajat ovat saattaneet tuolloin jo poistua rungoista, jolloin puiden poistamisella ei onnistuta enää vähentämään kantaa.

Laki velvoittaa kuljettamaan pois metsästä hakatun kuorellisen kuusipuutavaran sekä vioittuneet kuuset 10 kiintokuutiometriä per hehtaari ylittävältä osalta. Kun kirjanpainajakanta on runsas, myös tätä vähäisempi pesimämateriaali voi muodostaa tuhoriskin.

Kirjanpainajan tuohamaa kuusen kaarnaaKirjanpainajan syömäkuvioita.

5. Sahattu tuulenkaato on houkutteleva pesäpaikka
Pahin virhe, jonka tuulenkaadon suhteen voi tehdä kirjanpainajia ajatellen, on sahata puu kannolta pois ja jättää runko maahan. Irti sahattu runko on kirjanpainajalle vielä houkuttelevampi pesäpaikka kuin puu, joka on parilla juurella kiinni maassa ja siten vastustuskykyisempi.

6. Kirjanpainajan tappamat kuuset kannattaa jättää metsään
Kun kirjanpainajan tuhoama puu pudottaa kaarnan loppukesästä, puu on kuollut ja kirjanpainajat ovat jo poistuneet siitä. Siksi kuolleen puun poistaminen metsästä ei auta pienentämään kirjanpainajakantaa. Asia on pikemminkin päin vastoin, sillä kuolleessa puussa elää kirjanpainajan luontaisia vihollisia.

Jos metsänomistaja ei halua puutavaraa käyttöön, kuolleen puun voi jättää lahopuuksi metsään lisäämään monimuotoisuutta ja rajoittamaan kirjanpainajakantaa.

KuusiaFeromonipyydykset sijoitetaan vähintään 20 metrin päähän kuusikon reunasta.

7. Feromonipyydyksiä ei tule sijoittaa kuusikon keskelle
Koiraat houkuttelevat naaraita kaarnan alle lisääntymään erittämällä feromoneja. Feromonipyydykset toimivat samalla periaatteella. Ne eivät kuitenkaan välttämättä harhaluuloista huolimatta auta kirjanpainajien torjunnassa. Pyydysten avulla voidaan arvioida kirjanpainajakannan suuruutta ja sen myötä tarvittavia torjuntatoimenpiteitä. Uusia pyydyksiä kuitenkin kehitellään, ja niiden tehoa ei ole toistaiseksi tutkittu perusteellisesti.

Yleinen virhe on sijoittaa feromonipyydys keskelle kuusikkoa. Tällöin ne houkuttelevat kuusikkoon lisää kirjanpainajia, jotka voivat joukkovoimalla iskeytyä myös terveisiin puihin. Pyydykset tulee sijoittaa vähintään 20 metrin päähän kuusimetsän reunasta.

Asiantuntijana Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon erityisasiantuntija Hannu Heikkilä.

Lisätietoja kirjanpainajakuoriaisesta

Lue lisää kirjanpainajista ja muista metsän tuhohyönteisistä
Luonnonvarakeskuksen Metsätuho-oppaasta.

Kirjanpainajan iskeytymiselle alttiita alueita voi seurata Metsäkeskuksen karttapalvelussa.

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?