Aaltopahvista syntyi design-valaisin

Helsinkiläisyritys &Bros valmistaa kotimaisesta aaltopahvista palkittuja lampunvarjostimia.


20.10.2015 | Teksti Jenni Juntunen | Kuvat &Bros

Idea syntyi puolivahingossa, kun silloiset teollisen muotoilun maisteriopiskelijat Antti-Jussi Silvennoinen ja
Pekka Kuivamäki taittelivat valaisimen malleja pakkauskartongista. Voisiko arkisesta ja arvottomaksi mielletystä materiaalista itsessään kehittää kauniin ja kestävän design-varjostimen?

Niin sai alkunsa helsinkiläisyritys &Brosin Compleated-tuoteperheen esikoinen. Vekitetty katto­valaisin valmistetaan Suomessa kotimaisesta aaltopahvista, joka päällystetään värikkäällä kartongilla ja viimeistellään mattalaminaatilla. Koottava tuote pakataan pieneen laatikkoon, joka kulkeutuu helposti nettikaupasta tilaajalle tai ­turis­tin käsimatkatavaroissa kotimaahan.

Compleated äänestettiin suomalaista muotoilua juhlistavassa Muoto2014-gaalassa vuoden valaisimeksi. Raati kiitteli aaltopahvin oivaltavaa käyttöä sekä tuotteen kierrätettävyyttä.

– Ekologisuus on totta kai tärkeä arvo, mutta haluamme, että ihmiset näkevät valaisimen ennen kaikkea hyvänä muotoiluna. Nykypäivänä pitäisi olla itsestään selvää, että tuotteet ovat myös ekologisia, &Brosin perustajiin kuuluva Silvennoinen toteaa.

Sittemmin kahdessa koossa ja yhdeksässä värissä myytävä kattovalaisin on saanut rinnalleen seinä- ja pöytävalaisimet. Viimeisimpänä nuoret suunnittelijat ovat keksineet päällystää varjostimen värikartongin sijaan tammiviilulla.

– Lopputulos on selkeästi sofistikoituneempi. Kontrasti on aika hauska ja kiehtova, kun jalopuun alla on tavallinen aaltopahvi. 

Pakkauksista tuttu

Aaltopahvi on maailman suosituin pakkausmateriaali. Se on luja, hengittävä ja kosteudenpitävä ja sopii siten erilaisten tuotteiden varastointiin, kuljetukseen, postitukseen ja suojaamiseen.

Aaltopahvia tehdään sekä uudesta että kierrätetystä puukuidusta. Sen lujuuden salaisuus piilee aalloissa: aaltopahvi koostuu yhdestä tai useammasta aaltomaiseksi taivutetusta aallotuskartongista ja sen toiselle tai molemmille puolille kiinnitetystä pintakartongista. Mitä korkeammat aallot, sitä jämäkämpi pahvi.

Suomessa valmistetaan vuosittain 140 000–160 000 tonnia aaltopahvia, ja sitä tuodaan ulkomailta pakattujen tuotteiden mukana 125 000 tonnia vuodessa. Yli 90 prosenttia aalto­pahvista kierrätetään muun muassa uuden aaltopahvin raaka-aineeksi.

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?