Aasianrunkojäärä on uusi lehtipuiden tuholainen

Aasianrunkojäärä uhkaa melkein kaikkia kotimaisia lehtipuulajeja. Koiria on käytetty apuna uuden tuholaisen saastuttamien puiden etsinnöissä.


Aasianrunkojäärä on uusi lehtipuiden tuholainen

Aasianrunkojäärä uhkaa melkein kaikkia kotimaisia lehtipuulajeja. Koiria on käytetty apuna uuden tuholaisen saastuttamien puiden etsinnöissä.

21.6.2016 | Teksti Annikka Selander | Kuvat Ville Welling

Vantaan Kolohongan teollisuusalueelta löydettiin lehtipuita tuhoavia eläviä aasianrunkojääriä lokakuussa 2015. Runkojäärät löytyivät tuontikivivaraston läheisyydestä, ja ne olivat tulleet Kiinasta kiven puisessa pakkausmateriaalissa.

Aasianrunkojäärä iskeytyy eläviin lehtipuihin, ja sen kohteina ovat melkein kaikki kotimaiset lehtipuut. Toukat syövät puuhun suuria käytäviä, minkä seurauksena puu lopulta kuolee.

Aasianrunkojäärä on iso kovakuoriainen. Sen ruumis on 2,5–3,5 senttimetriä pitkä, ja selässä on valkoisia pilkkuja mustalla kiiltävällä pohjalla. Kuoriaisen tuntosarvet ovat raidalliset ja selvästi ruumista pidemmät. Toukka on väriltään vaalea ja täyteen kokoonsa kasvaneena noin viisi senttimetriä pitkä. Toukka kehittyy rungon sisällä ja syö puuainekseen suuria käytäviä.

Kuoriaisen elinkierron pituus vaihtelee ilmaston mukaan. Pohjois-Kiinassa yhden sukupolven kehitys munasta aikuiseksi kestää kaksi vuotta, Suomessa arviolta kolmesta neljään vuotta.


Ranskanspanieli Pauline oli toukokuussa 2016 Eviran apuna jääräjahdissa Itä-Vantaalla. Tässä se tarkistaa tuontikivierän puupakkauksia.

Evira on kaatanut löydöspaikan saastuneet puut

Aasianrunkojäärää koskeva tiedotus ja torjuntatoimet ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran vastuulla. Evira on viime syksyn ja talven aikana kaatanut ja hakettanut löydöspaikan ympäristössä kasvaneet saastuneet puut ja suojavyöhykkeen puut.

Rajatulle alueelle on tehty kartoitussuunnitelma, jossa pääpaino on alueen lehtipuukeskittymissä. Apuna on käytetty Metsäkeskuksen kartta-aineistoja. Muita riskikohteita on kartoitettu Eviran riskinarviointiyksikön tekemän kartta-aineiston pohjalta.

Maaliskuussa Evira antoi ohjeen lehtipuutavaran käsittelystä ja poiskuljettamisesta määrittelemältään puskurivyöhykkeeltä. Alueelta saa kuljettaa pois lehtipuuta vain esimerkiksi hakkeena, koska puutavarassa ja niiden oksissa voi piillä eläviä aasianrunkojääriä. Lisää tietoa löydät Eviran sivuilta.


Koulutetut koirat pystyvät haistamaan aasianrunkojäärän jo silloin, kun oireita ei vielä näy puun rungolla.

Koirat apuna aasianrunkojäärien etsinnässä

Toukokuussa Evira kokeili ensimmäistä kertaa koirien käyttöä aasianrunkojäärän saastuttamien puiden etsinnässä. Kaksi sertifioitua saksalaista koiraa osallistui jäärien etsintään.

Hajukoulutuksen saaneet koirat pystyvät haistamaan jäärän jo silloin, kun oireita ei vielä näy puun rungolla. Ne pystyvät haistamaan jäärien eri kehitysvaiheita. Mitä varhaisemmassa vaiheessa jäärät löydetään, sitä vähemmän puita täytyy hävittää tuhoojan torjumiseksi.

Koiria on muissa maissa käytetty onnistuneesti aasianrunkojäärien havaitsemiseksi sekä lehtipuiden että puisten pakkausmateriaalien ja taimitarhojen tarkastuksissa. Suomessa ei vielä ole sertifioituja aasianrunkojääräkoiria, mutta koulutukseen on ollut kiinnostusta.

Ilmoita havaintosi Eviraan

Aasianrunkojäärä on vaikeasti hävitettävä kovakuoriainen, joka iskeytyy eläviin, terveisiin lehtipuihin. Suurikokoiset toukat elävät puunrungon sisällä ja syövät runkoon suuria käytäviä. Lopulta koko puu kuolee. Jäärien leviämisen estämiseksi lehtipuita on hävitettävä laajalta alueelta.

Aasianrunkojäärä on karanteenituholainen tai vaaralliseksi luokiteltu tuholainen. Jos löydät aasianrunkojäärän, siitä on aina syytä ilmoittaa Eviran sähköpostiosoitteeseen kasvinterveys@evira.fi. Ilmoituksiin olisi hyvä liittää mukaan valokuvia, koska ne auttavat havaintojen tarkastamisessa.

 

Share/Save

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Pajupillin teko

Pajupilli tehdään keväällä

Parasta aikaa pajupillin tekemiseen on toukokuusta keskikesään, jolloin pajun jälsisolukko on pehmeää ja kuori irtoaa helposti. Pajun katkominen ei ole jokamiehen oikeus, vaan siihen on oltava maanomistajan lupa.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?