Alppisukset kotimaisesta koivusta

Jyväskyläläiset alppihiihtäjät ryhtyivät valmistamaan käsityönä suksia suomalaisesta puusta. Puuppolan Suksen laskuvälineitä myydään tilaustyönä harrastajille aina valtameren taakse.


15.2.2016 | Teksti Päivi Hietala | Kuvat Puuppolan Suksi ja Päivi Hietala

Puuppolan Suksen tarina sai alkunsa kahden kaveruksen, Jani Ahvenaisen ja Ilkka Heleniuksen, halusta tehdä sukset itse kotimaisista materiaaleista. Vuoden ajan kaksikko ajoi Valkeakoskelle puusuksia pitkään tehneen puuseppä Samu Ampujan oppiin illaksi kerrallaan. Aluksi suksia valmistettiin harrastuksena Heleniuksen vanhempien autotallissa Puuppolassa. Käsityöalan koulutusta tai edes aiempaa harrastustaustaa ei kummallakaan ollut.

– Ilkka on ydinfyysikko ja minä olen sosionomi. Kai Ilkka oli joskus jonkun puukonperän vuollut, mutta mitään varsinaista kokemusta ei kummallakaan ollut, Ahvenainen kertoo.

Sen sijaan laskemisesta molemmilla on rutkasti kokemusta. Suksien ja lautojen mallien suunnittelu etenikin omien kokeilun ja laskutuntuman mukaan. Helenius fyysikkona laski ja suunnitteli uusien mallien ominaisuuksia paperilla, Ahvenainen taas teki suksia enemmän fiilispohjalta. Kahta erilaista tapaa yhdistelemällä kaksikko löysi omat toimivat mallinsa.

Suksipaja on hyvä sivutoimi alppihiihtäjälle

Ahvenainen avaa suksipajan oven Jyväskylän Palokassa sijaitsevassa teollisuusrakennuksessa.  Suksien valmistaminen on muuttunut harrastuksesta liiketoiminnaksi ja autotallista on siirrytty paikallisen rakennusliikkeen varaston yläkertaan, jossa Ahvenainen tekee suksia nykyään yksin. Helenius muutti työn perässä muutama vuosi sitten Ruotsiin.

Viimeisen puolen vuoden ajan Ahvenainen on ollut opintovapaalla. Päivät kuluvat käsityöläisen ammattitutkinnon parissa ja illat suksipajalla. Tutkinnon myötä suksien tekoa on mahdollisuus viedä ammattimaisempaan suuntaan, mutta päätoimea Ahvenainen ei suksien teosta ole ajatellut tehdä.

– Minulla on ajatuksena, että tämä olisi sellainen hyvä sivutoimi.

Puutavara tutulta sahalta ja appiukon metsästä

Suksien ydin tehdään yhdistämällä koivua ja haapaa. Koivu on kestävää ja kovaa, joten siteiden ruuvit pysyvät hyvin kiinni. Haapa taas tuo suksiin keveyttä ja notkeutta. Alppisuksilla kuljetaan myös ylämäkeen, jolloin suksien keveys on olennainen osa käyttömukavuutta.


Suksen ydin valmistetaan liimaamalla yhteen koivu- ja haaparimoja.

– Oikeastaan puun hankinta on se hankalin juttu tässä. Kaikki muut suksien tekotarpeet löytyvät googlettamalla ja nettikaupoista tilaamalla, mutta hyvälaatuista koivua puusepänkuivana ei niin vain löydy, Ahvenainen hymähtää.

Koivun tulisi olla vähäoksaista ja tiheäsyistä, mutta ei liian. Nopeasti kasvanut koivu on liian höttöä suksien materiaaliksi, kun taas liian tiukkasyinen on turhan kovaa ja painavaa. Haapa on usein tasalaatuisempaa, mutta myös puusepänkuivan haavan löytäminen tuottaa toisinaan päänvaivaa.

Puutavaran Ahvenainen hankkii pääasiassa kahdesta eri paikasta, korpilahtelaiselta Kouhian sahalta ja oman appensa metsästä Rantasalmelta.

Hiilikuitu lisää suksen kestävyyttä

Suksien ydin valmistetaan liimaamalla yhteen koivu- ja haaparimoja. Pohjaan tulee tavallisistakin laskettelusuksista tuttu musta muovipinta ja metallikantit. Suksen kestävyyttä parannetaan hiilikuidulla. Ulkonäköön vaikuttaa eniten pintaan valittu puuviilu.  

– Pintaviiluissa käytän suomalaisten puulajien lisäksi myös ulkomaalaisia puulajeja. Yritän kuitenkin katsoa, että viilut ovat kestävästä ja reilusta lähteestä.

Ahvenainen pyrkii käyttämään puumateriaalin mahdollisimman tarkkaan. Alppisuksien ja laskettelulautojen hukkapaloista syntyy suurikokoisia skeittilautoja muistuttavia long board -lautoja lumettomia kausia varten.

Aivan kaikkea Ahvenainen ei tee itse – suksien mahdollisen koristemaalaamisen hän jättää osaavammille. 


Jokainen Puuppolan Suksen suksipari tehdään tilauksesta.

Alppisuksia tilaustyönä aktiivilaskijoille

Sukset ja laudat valmistetaan aina tilauksesta. Tilaaja valitsee perusmalleista itselleen sopivimman vaihtoehdon, joka muokataan esimerkiksi suksen jäykkyyden ja ulkonäön osalta tilaajan toiveiden mukaiseksi. Suksilla on vakiohinta, johon kuuluu ostajan kanssa yhdessä suunniteltu suksipari.

Täysin räätälöityjä suksia Puuppolan Suksi ei valmista. Perusmalleja käyttämällä varmistetaan, että suksi on testattu ja laskuominaisuuksiltaan hyväksi havaittu.

Suksien ostajakunta on pitkään lajia harrastaneita aktiivilaskijoita.

– Oikeastaan ainoa asia, mikä suksien ostajia yhdistää on se, että kaikki ovat intohimoisia laskijoita. Muuta yhdistävää tekijää en ostajille keksi, kertoo Ahvenainen.

Ulkomainen ostaja arvostaa puun alkuperän jäljitettävyyttä

Luonto on vahvasti läsnä suksentekijän harrastuksissa. Laskeminen painottuu hoidettujen reittien ulkopuolelle, tunturiretkiin ja vapaalaskuun, ja kesällä Ahvenainen harrastaa kiipeilyä. Myös metsänhoitotyöt ovat tulleet tutuiksi. Appiukolta saadun puutavaran vastineeksi on muun muassa istutettu puuntaimia.

– Muutama vuosi sitten suurella suksenvalmistajalla oli ekokampanja, jossa se mainosti istuttavansa aina yhden puun ostettua suksiparia kohden. Tein eräänä kesänä kaksi suksiparia ja samana kesänä olin appiukon metsässä istuttamassa puita. Tuolloin tuli varmaan istutettua tuhat puuta aina suksiparia kohden.

Tarvittaessa Ahvenainen pystyy selvittämään puun alkuperän kannolle saakka. Tämä on asia, jota etenkin ulkomaalaiset ostajat arvostavat. Suomalaisesta puusta käsityönä valmistetut sukset eivät erillistä ekokampanjaa kaipaa. 

Puuppolan Suksi

  • Vuonna 2016 perustettu jyväskyläläinen alppisuksia ja lumilautoja valmistava yhden miehen yritys.
  • Sai alkunsa vuonna 2009 alppihiihtäjien Jani Ahvenaisen ja Ilkka Heleniuksen harrastuksena.
  • Tekee tuotteensa tilaustyönä kotimaisesta koivusta ja haavasta.
  • Lisätietoja yrityksen verkkosivuilla.

 

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?