Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Yksityismetsistä kerätyt metsävaratiedot tulivat julkisiksi alkuvuodesta. Avoimen metsätiedon pohjalta on syntynyt uusia sovelluksia, joista on hyötyä puunostajille ja metsänomistajille.


Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Yksityismetsistä kerätyt metsävaratiedot tulivat julkisiksi alkuvuodesta. Avoimen metsätiedon pohjalta on syntynyt uusia sovelluksia, joista on hyötyä puunostajille ja metsänomistajille.

2.10.2018 | Teksti Outi Tehomaa | Kuvat Outi Tehomaa, Metsäkeskus

Kartalla näkyy hakkuukypsää metsää, jonka lähistöllä kulkee metsäautotie. Kantaako tie raskasta puutavararekkaa? Entä kuinka voitaisiin saada ajantasaista tietoa tien kunnosta?

Nämä ovat kysymyksiä, joihin helsinkiläiset datatieteen opiskelijat Jussi-Pekka Martikainen, Antti Mattila ja Ivo Berger ovat etsineet ratkaisua viime kuukausina.

Kurssikaverukset voittivat toukokuussa Helsingissä Ultrahack-tapahtuman metsähaasteen idealla sovelluksesta, jonka avulla voidaan kartoittaa metsäteiden kuntoa. Kilpailun jälkeen he perustivat oman RoadsML-yrityksen, joka tuottaa sovelluksen valmiiksi vuodenvaihteeseen mennessä.

– Viemme tätä nyt kunnolla eteenpäin ja haluamme onnistua, Mattila sanoo.


RoadsML:n Jussi-Pekka Martikainen ja Antti Mattila kehittävät sovellusta, jonka avulla voidaan kartoittaa metsäteiden kuntoa.

Älypuhelin tallentaa tärinää ja ajonopeutta

Kumppanusten idean pohjana ovat Metsäkeskuksen keräämät avoimet metsävaratiedot, eli esimerkiksi tiedot puustosta ja kasvupaikoista sekä Liikenneviraston avoimet tie- ja katuverkostotiedot. Nämä tiedot kertovat metsien hakkuumahdollisuuksista ja teiden sijainnista. Se ei kuitenkaan vielä riitä, vaan kartalle halutaan myös tietoa metsäteiden kunnosta.

– Sitä tietoa on tarkoitus kerätä älypuhelinsovelluksen avulla tienkäyttäjiltä. Kuka tahansa voi ladata sovelluksen puhelimeensa, ajaa metsätien päästä päähän ja antaa lopuksi arvion sen kunnosta. Näin saamme pikkuhiljaa kerättyä käyttökelpoista dataa, Mattila kertoo.

Tiedonkeruussa voidaan hyödyntää myös älypuhelimen sensoriteknologiaa ja gps-paikannusta. Puuautonkuljettaja voi laittaa puhelimen ajon ajaksi kojelaudalle ja käynnistää sovelluksen. Puhelimen sensorit tallentavat tärinää ja esimerkiksi auton ajonopeutta.

– Jos kuljettaja ajaa hitaasti ja tärinää on paljon, on metsätie todennäköisesti huonokuntoinen. Pystymme koko ajan tarkentamaan teiden kuntoluokitusta, mitä enemmän tietoa kertyy. Tekoäly ja koneoppiminen ovat siinä apuna.


Metsätiesovelluksen avulla voi raportoida tien kunnosta ajomatkan jälkeen. Sovellus valmistuu käyttöön vuodenvaihteen tienoilla.

Metsätien kunto vaikuttaa puukauppoihin

RoadsML tuottaa aluksi tiedataa Metsäkeskuksen käyttöön. Myöhemmin tähtäimessä on tienata rahaa omalla kaupallisella sovelluksella.

Martikainen ja Mattila uskovat, että ajantasaiset tiedot metsäteiden kunnosta kiinnostavat puunostajia. Vastaavasti metsänomistajat voivat saada puuta paremmin kaupaksi, jos he voivat osoittaa, että hakkuupaikalle johtaa hyväkuntoinen metsätie.  

– Jatkossa tiedonkeruuseen voisi yhdistää myös esimerkiksi satelliittidataa. Sen avulla voisi selvittää, minne olisi kannattavaa rakentaa kokonaan uusia metsäautoteitä. Kuntia ja kaupunkejakin voisi kiinnostaa, missä tieverkostossa on kunnostustarpeita, Martikainen sanoo.

Metsäkeskus ja DataBio-hanke  ovat auttaneet metsätiesovelluksen kehitystyössä.

– Metsätiesovellus on ensimmäinen todellinen esimerkki siitä, miten avointa metsätietoa voidaan hyödyntää myös joukkoistettuun tiedonkeruuseen, sanoo DataBio-hankkeen projektipäällikkö Virpi Stenman Suomen metsäkeskuksesta.


Metsäkeskuksen avoimien metsätietojen pohjalta syntyy uusia palveluja ja sovelluksia. Avointa tietoa ovat esimerkiksi voimassaolevat metsänkäyttöilmoitukset.

Parisataa sovellusideaa

RoadsML ei ole ainoa yritys, joka on innostunut avoimen metsätiedon mahdollisuuksista. Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot tulivat julkisiksi maaliskuussa. Pian tämän jälkeen paikkatietojärjestelmiin erikoistunut Bitcomp julkaisi oman WoodsApp-sovelluksensa, jonka avulla puunostajat ja metsäpalveluyrittäjät voivat etsiä puukauppa- ja metsätyökohteita.

Myös ohjelmistopalveluyritys Arbonaut kehittää uutta sovellusta, joka tuo Metsäkeskuksen avointa metsätietoa älypuhelimeen. Sovelluksen avulla käyttäjä voi katsella vaikkapa metsässä liikkuessaan kohteita, jonne on suunniteltu hakkuita, sekä tietoja esimerkiksi arvokkaista luontokohteista ja puuston kasvuvaiheesta. Sovellus on parhaillaan testikäytössä ja se valmistuu julkiseen levitykseen vuodenvaihteen tienoilla.

Arbonautin sovelluksen suunnitteluun on antanut vetoapua Metsäkeskuksen luotsaama DigiElmo-hanke. Kaksivuotisessa hankkeessa autetaan yrityksiä hyödyntämään avointa metsätietoa, jotta ne kehittäisivät uusia sovelluksia metsänomistajien tai metsäalan ammattilaisten käyttöön. Useat työpajat, yhteydenotot ja keskustelut ovat pikkuhiljaa kantaneet hedelmää.

– Saimme hankkeen alkuvaiheessa yli parisataa ideaa, millä eri tavoilla avointa metsätietoa voisi hyödyntää. Poimimme niistä parhaat ja esitimme niitä eri sovelluskehittäjille. On mietitty esimerkiksi käyttöliittymää, jolla voisi löytää hyviä marjastus- ja sienestyspaikkoja tai sovellusta, jolla voisi etsiä hyviä leimikkokokonaisuuksia. Parasta ideaa tuskin on vielä edes keksittykään, sanoo DigiElmo-hankkeen projektipäällikkö Hannu Ala-Honkola Suomen metsäkeskuksesta.

Ala-Honkolan mukaan yritykset suhtautuvat avoimeen metsätietoon positiivisesti. Kehitystyössä täytyy kuitenkin jatkuvasti miettiä, kuinka uusista sovelluksista saadaan kaupallisesti kannattavia. DigiElmo-hankkeesta ei jaeta rahoitusta sovelluskehitykseen.

– Avoin metsätieto avaa uusia mahdollisuuksia. On koko metsäalan etu, että syntyy uusia sovelluksia ja tietoa saadaan hyötykäyttöön, Ala-Honkola sanoo.

Share/Save

Siemen-talikakku pihalinnuille talveksi

Tarjoa pikkulinnuille monipuolista ravintoa koko pakkaskauden ajan aina maan sulamiseen saakka.

Puulla on iso tulevaisuus

Arkkitehti, tutkija ja Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen haluaa asuntorakentamiseen kokonaisvaltaista muutosta. Lukuisat tekijät puhuvat puun puolesta.

Pakuria viljelemään

Terveysvaikutteisen pakurikäävän viljely on villinnyt suomalaiset metsänomistajat.

Kohti tavoitteiden mukaista metsänhoitoa

Annatko metsässäsi painoarvoa puunmyyntituloille, maisemalle, metsästykselle vai esimerkiksi virkistyskäytölle? Metsänkasvatusmenetelmän voi valita metsänomistajan tavoitteiden mukaan.

Viljaa ja vihanneksia riistalle

Pienet hirvieläimet ja peltokanalinnut kiittävät talveksi katetusta ruokapöydästä. Riistan talviruokinta pitää monen riistaeläimen kannan elinvoimaisena.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?