Biohajoava Sulapac – muovin kukistaja?

Suomalaiskemistit kehittivät luonnonmukaisista aineista täysin biohajoavan pakkausmateriaalin, Sulapacin. Tavoitteena on korvata sillä muovi esimerkiksi kosmetiikkapakkauksissa ja kertakäyttöastioissa.


Biohajoava Sulapac – muovin kukistaja?

Suomalaiskemistit kehittivät luonnonmukaisista aineista täysin biohajoavan pakkausmateriaalin, Sulapacin. Tavoitteena on korvata sillä muovi esimerkiksi kosmetiikkapakkauksissa ja kertakäyttöastioissa.

24.4.2018 | Teksti Jenni Juntunen | Kuvat Sulapac

Miksi kuukausissa käytettävä kosmetiikka pitäisi pakata satoja vuosia kestävään pakkaukseen, joka ennen pitkää hajoaa haitalliseksi mikromuoviksi ekosysteemiin? Biomateriaalialan tohtorit Suvi Haimi ja Laura Kyllönen miettivät ratkaisua maailman muovijäteongelmaan. He kehittivät sataprosenttisesti biohajoavan pakkausmateriaalin, Sulapacin, joka valmistetaan ekosertifioidusta puuhakkeesta ja luonnosta peräisin olevista sidosaineista.

Sulapacin kehittivät biomateriaalialan tohtorit Suvi Haimi ja Laura Kyllönen.

– Markkinoilla on paljon ekologisia pakkausmateriaaleja, mutta niiden iso ongelma on, että ne vuotavat, ovat kalliita ja kaiken lisäksi näyttävät rumilta. Mikään ei ole lyönyt läpi, Haimi kertoo. 

Sulapac ei läpäise nestettä, rasvaa eikä happea. Salaisuus on pakkauksen sisäpinnan biohajoavissa suoja-aineissa, jotka valitaan pakattavan tuotteen mukaan.

Suomalaiskemistien pakkauksia testataan pilottiprojekteissa. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa kotimaiset Lumene ja Berner sekä eräs merkittävä kansainvälinen kosmetiikkabrändi. Neuvotteluja käydään tiuhaan tahtiin noin 50 globaalin yrityksen kanssa.

Tavoitteena on valmistaa Sulapacista myös elintarvikepakkauksia ja ennen pitkää korvata sillä muovi missä tahansa lyhyeen käyttöön tarkoitetuissa esineissä, kuten esimerkiksi hammasharjoissa, kertakäyttöastioissa ja leluissa.

– Innovaatiomme voidaan ottaa käyttöön laajasti, koska valmistusmenetelmä on sama kuin muoviesineillä.

Nolla prosenttia mikromuovia

Merten saastuminen muoviroskalla on maailmanlaajuinen ympäristöongelma. Suurin osa merten muovista on peräisin kuluttajapakkauksista. Biomuovi ei ole ratkaisu – se on kemiallisesti samanlaista kuin öljypohjainen muovi ja hajoaa yhtä lailla mikromuoviksi.

Puuperäinen Sulapac on kehitetty hajoamaan nopeasti joutuessaan kosketuksiin veden tai maaperän bakteerien kanssa. Teollisuuskompostissa purkki hajoaa jäljettömiin kuukaudessa.

Suomen ympäristökeskus tutkii vuonna 2018 eri pakkausmateriaalien hajoamista Itämeressä. Hankkeessa selviää myös, kuinka nopeasti Sulapac hajoaa meressä.

Share/Save

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Pajupillin teko

Pajupilli tehdään keväällä

Parasta aikaa pajupillin tekemiseen on toukokuusta keskikesään, jolloin pajun jälsisolukko on pehmeää ja kuori irtoaa helposti. Pajun katkominen ei ole jokamiehen oikeus, vaan siihen on oltava maanomistajan lupa.

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?