Biotalous muuttaa maailmaa

Biotalous on uuden opettelua ja toimintatapojen muutosta. Siltä odotetaan paljon, mutta muutos ei tapahdu hetkessä. Siksi metsänhoitoa on hyvä jatkaa kuten ennenkin. 


8.12.2015 | Teksti Kaisa Laitinen | Kuvat Kaisa Laitinen ja iStockphoto

– Biotalous on uudenlainen tapa ajatella ja toimia. Kiertotalous, vihreä talous ja älykkäät ratkaisut ovat biotaloutta lähellä olevia termejä, kertoo johtava bioenergian ja biotalouden asiantuntija Juhani Pyykkönen Suomen metsäkeskuksesta.

Biotalous-sanassa bio kuvaa uusiutuvia, luonnosta peräisin olevia raaka-aineita. Talous puolestaan tarkoittaa hyvinvointia, palveluita ja tuotantoa. Biotaloudessa raaka-aineita ei tuhlata, vaan niitä kierrätetään ja käytetään tehokkaasti.

Juhani Pyykkösen mukaan uusia ratkaisuja tarvitaan, sillä nykyisellä toiminnalla maailman raaka-aineet ja energia eivät riitä tulevaisuudessa. 


Biotalouden myötä myös metsänomistajien erilaiset tavoitteet voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon, kertoo Juhani Pyykkönen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsä ei ole pelkkää puuta

Perinteisesti puun tuotanto – kuitu- ja tukkirungot – on ollut metsäomistajan tärkein tulonlähde. Tehtaiden sulkeminen ja muut viime vuosikymmenten muutokset metsäteollisuudessa mietityttävät metsänomistajia. 

Pyykkönen uskoo, että jatkossa metsistä voi saada tuloja muustakin kuin puusta raaka-aineena. Se ”muu” voi olla esimerkiksi matkailun ehdoilla tehtyä metsänhoitoa. 

– Biotalouden myötä yritykset kehittävät uusia, arvokkaita tuotteita. Arvokkaiden tuotteiden raaka-aineista ollaan valmiita maksamaan. Metsät tuottavat tuloa ja hyvinvointia metsänomistajille myös jatkossa.

Olisi helppoa ajatella, että biotalous tarkoittaa nykyistä teollisuutta vihreällä eko-leimalla. Pyykkösen mukaan siitä ei ole kyse. Hän puhuu biotaloudesta oppimisprosessina, joka etenee pienin askelin ja vie vuosia aikaa. 

– Biotalous vaikuttaa elämäämme pitkällä tähtäimellä. Tällä hetkellä metsiä kannattaa hoitaa omien tavoitteiden mukaan, ihan kuten ennekin. Harvennushakkuut on hyvä tehdä ajallaan ja ensi keväälle suunnitellut istutustalkoot kannattaa pitää suunnitelman mukaan.


Puurakentaminen on hyvä esimerkki biotaloudesta ja sen eteen tehdystä työstä. Kuvan rakennus on Kajaaniin rakennettava keilahalli. 

Biotalous on pitkäjänteistä työtä 

Biotalous on muutos, joka vie aikaa. Muutos tapahtuu valinta kerrallaan perheissä, yrityksissä ja julkisissa investoinneissa.

– Tavallisen ihmisen valinnoilla on suuri merkitys. Esimerkiksi lämmitysmuodon valinta omakotitaloon on yhteiskunnan kannalta pieni yksittäinen päätös. Siihen voidaan vaikuttaa politiikan keinoilla, esimerkiksi verotuksella. Monta pientä päätöstä muodostavat ison virran, joka vaikuttaa raaka-aineiden käyttöön ja ympäristöön, Pyykkönen muistuttaa.

Biotalouden odotetaan luovan Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.Työpaikat eivät synny itsestään, vaan niiden eteen on tehtävä paljon töitä. Metsäkeskus on osaltaan mukana työskentelemässä biotalouden eteen.

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?