Biotalous muuttaa maailmaa

Biotalous on uuden opettelua ja toimintatapojen muutosta. Siltä odotetaan paljon, mutta muutos ei tapahdu hetkessä. Siksi metsänhoitoa on hyvä jatkaa kuten ennenkin. 


8.12.2015 | Teksti Kaisa Laitinen | Kuvat Kaisa Laitinen ja iStockphoto

– Biotalous on uudenlainen tapa ajatella ja toimia. Kiertotalous, vihreä talous ja älykkäät ratkaisut ovat biotaloutta lähellä olevia termejä, kertoo johtava bioenergian ja biotalouden asiantuntija Juhani Pyykkönen Suomen metsäkeskuksesta.

Biotalous-sanassa bio kuvaa uusiutuvia, luonnosta peräisin olevia raaka-aineita. Talous puolestaan tarkoittaa hyvinvointia, palveluita ja tuotantoa. Biotaloudessa raaka-aineita ei tuhlata, vaan niitä kierrätetään ja käytetään tehokkaasti.

Juhani Pyykkösen mukaan uusia ratkaisuja tarvitaan, sillä nykyisellä toiminnalla maailman raaka-aineet ja energia eivät riitä tulevaisuudessa. 


Biotalouden myötä myös metsänomistajien erilaiset tavoitteet voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon, kertoo Juhani Pyykkönen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsä ei ole pelkkää puuta

Perinteisesti puun tuotanto – kuitu- ja tukkirungot – on ollut metsäomistajan tärkein tulonlähde. Tehtaiden sulkeminen ja muut viime vuosikymmenten muutokset metsäteollisuudessa mietityttävät metsänomistajia. 

Pyykkönen uskoo, että jatkossa metsistä voi saada tuloja muustakin kuin puusta raaka-aineena. Se ”muu” voi olla esimerkiksi matkailun ehdoilla tehtyä metsänhoitoa. 

– Biotalouden myötä yritykset kehittävät uusia, arvokkaita tuotteita. Arvokkaiden tuotteiden raaka-aineista ollaan valmiita maksamaan. Metsät tuottavat tuloa ja hyvinvointia metsänomistajille myös jatkossa.

Olisi helppoa ajatella, että biotalous tarkoittaa nykyistä teollisuutta vihreällä eko-leimalla. Pyykkösen mukaan siitä ei ole kyse. Hän puhuu biotaloudesta oppimisprosessina, joka etenee pienin askelin ja vie vuosia aikaa. 

– Biotalous vaikuttaa elämäämme pitkällä tähtäimellä. Tällä hetkellä metsiä kannattaa hoitaa omien tavoitteiden mukaan, ihan kuten ennekin. Harvennushakkuut on hyvä tehdä ajallaan ja ensi keväälle suunnitellut istutustalkoot kannattaa pitää suunnitelman mukaan.


Puurakentaminen on hyvä esimerkki biotaloudesta ja sen eteen tehdystä työstä. Kuvan rakennus on Kajaaniin rakennettava keilahalli. 

Biotalous on pitkäjänteistä työtä 

Biotalous on muutos, joka vie aikaa. Muutos tapahtuu valinta kerrallaan perheissä, yrityksissä ja julkisissa investoinneissa.

– Tavallisen ihmisen valinnoilla on suuri merkitys. Esimerkiksi lämmitysmuodon valinta omakotitaloon on yhteiskunnan kannalta pieni yksittäinen päätös. Siihen voidaan vaikuttaa politiikan keinoilla, esimerkiksi verotuksella. Monta pientä päätöstä muodostavat ison virran, joka vaikuttaa raaka-aineiden käyttöön ja ympäristöön, Pyykkönen muistuttaa.

Biotalouden odotetaan luovan Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.Työpaikat eivät synny itsestään, vaan niiden eteen on tehtävä paljon töitä. Metsäkeskus on osaltaan mukana työskentelemässä biotalouden eteen.

Share/Save

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Metsäinen juhlakakku

Leivo satavuotiaan Suomen metsien ja myös 100 vuotta täyttävän Metsäkeskuksen inspiroima, metsän makuinen juhlakakku.

Perintö- ja sijoitusmetsistä yhteismetsä

Olli ja Oskari Huttusen Timo-isä kuoli 2012. Veljekset ja heidän äitinsä Leena muodostavat kuolinpesän, jota he ovat nyt purkamassa. Kuolinpesän metsät on tarkoitus liittää perustettavaan yhteismetsään, johon tulevat myös veljesten metsäyhtymän tilat.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?