Biotalous muuttaa maailmaa

Biotalous on uuden opettelua ja toimintatapojen muutosta. Siltä odotetaan paljon, mutta muutos ei tapahdu hetkessä. Siksi metsänhoitoa on hyvä jatkaa kuten ennenkin. 


Biotalous muuttaa maailmaa

Biotalous on uuden opettelua ja toimintatapojen muutosta. Siltä odotetaan paljon, mutta muutos ei tapahdu hetkessä. Siksi metsänhoitoa on hyvä jatkaa kuten ennenkin. 

8.12.2015 | Teksti Kaisa Laitinen | Kuvat Kaisa Laitinen ja iStockphoto

– Biotalous on uudenlainen tapa ajatella ja toimia. Kiertotalous, vihreä talous ja älykkäät ratkaisut ovat biotaloutta lähellä olevia termejä, kertoo johtava bioenergian ja biotalouden asiantuntija Juhani Pyykkönen Suomen metsäkeskuksesta.

Biotalous-sanassa bio kuvaa uusiutuvia, luonnosta peräisin olevia raaka-aineita. Talous puolestaan tarkoittaa hyvinvointia, palveluita ja tuotantoa. Biotaloudessa raaka-aineita ei tuhlata, vaan niitä kierrätetään ja käytetään tehokkaasti.

Juhani Pyykkösen mukaan uusia ratkaisuja tarvitaan, sillä nykyisellä toiminnalla maailman raaka-aineet ja energia eivät riitä tulevaisuudessa. 


Biotalouden myötä myös metsänomistajien erilaiset tavoitteet voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon, kertoo Juhani Pyykkönen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsä ei ole pelkkää puuta

Perinteisesti puun tuotanto – kuitu- ja tukkirungot – on ollut metsäomistajan tärkein tulonlähde. Tehtaiden sulkeminen ja muut viime vuosikymmenten muutokset metsäteollisuudessa mietityttävät metsänomistajia. 

Pyykkönen uskoo, että jatkossa metsistä voi saada tuloja muustakin kuin puusta raaka-aineena. Se ”muu” voi olla esimerkiksi matkailun ehdoilla tehtyä metsänhoitoa. 

– Biotalouden myötä yritykset kehittävät uusia, arvokkaita tuotteita. Arvokkaiden tuotteiden raaka-aineista ollaan valmiita maksamaan. Metsät tuottavat tuloa ja hyvinvointia metsänomistajille myös jatkossa.

Olisi helppoa ajatella, että biotalous tarkoittaa nykyistä teollisuutta vihreällä eko-leimalla. Pyykkösen mukaan siitä ei ole kyse. Hän puhuu biotaloudesta oppimisprosessina, joka etenee pienin askelin ja vie vuosia aikaa. 

– Biotalous vaikuttaa elämäämme pitkällä tähtäimellä. Tällä hetkellä metsiä kannattaa hoitaa omien tavoitteiden mukaan, ihan kuten ennekin. Harvennushakkuut on hyvä tehdä ajallaan ja ensi keväälle suunnitellut istutustalkoot kannattaa pitää suunnitelman mukaan.


Puurakentaminen on hyvä esimerkki biotaloudesta ja sen eteen tehdystä työstä. Kuvan rakennus on Kajaaniin rakennettava keilahalli. 

Biotalous on pitkäjänteistä työtä 

Biotalous on muutos, joka vie aikaa. Muutos tapahtuu valinta kerrallaan perheissä, yrityksissä ja julkisissa investoinneissa.

– Tavallisen ihmisen valinnoilla on suuri merkitys. Esimerkiksi lämmitysmuodon valinta omakotitaloon on yhteiskunnan kannalta pieni yksittäinen päätös. Siihen voidaan vaikuttaa politiikan keinoilla, esimerkiksi verotuksella. Monta pientä päätöstä muodostavat ison virran, joka vaikuttaa raaka-aineiden käyttöön ja ympäristöön, Pyykkönen muistuttaa.

Biotalouden odotetaan luovan Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.Työpaikat eivät synny itsestään, vaan niiden eteen on tehtävä paljon töitä. Metsäkeskus on osaltaan mukana työskentelemässä biotalouden eteen.

Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?