Biotuotetehdas pystyyn – luotsaajana Camilla Wikström

Tehtaanjohtaja Camilla Wikström on rakentamassa Keski-Suomeen globaalisti ainutlaatuista bisnestä. Suurin osa uuden biotuotetehtaan tuotteista on joko kehitteillä tai vielä keksimättä.


Biotuotetehdas pystyyn – luotsaajana Camilla Wikström

Tehtaanjohtaja Camilla Wikström on rakentamassa Keski-Suomeen globaalisti ainutlaatuista bisnestä. Suurin osa uuden biotuotetehtaan tuotteista on joko kehitteillä tai vielä keksimättä.

23.10.2015 | Teksti Tuomas Lehtonen | Kuvat Mikko Vähäniitty

Äänekosken rakenteilla olevan biotuotetehtaan johtaja Camilla Wikström, 45, saapuu määrä-tietoisin askelin tehtaan portille, täsmälleen sovittuun aikaan. Valkoiseen kypärään ja keltaiseen työtakkiin pukeutunut, pitkähiuksinen ja ruskettunut nainen kättelee ystävällisesti ja opastaa vieraat tottuneesti hallintorakennuksen neuvottelutiloihin.

Wikström aloitti nykyisessä pestissään syyskuun alussa. Äänekosken tehdas on Wikströmille kuitenkin tuttuakin tutumpi paikka, sillä hän on toiminut sellutehtaalla erilaisissa työtehtävissä 13 vuotta. Tutuksi ovat tulleet monipuoliset tehtävät markkinoinnin, myynnin, teknisen asiakaspalvelun ja tuotannon parissa. 

Viimeiset kuusi vuotta Wikström on toiminut Metsä Fibren sellutehtaan johtajana. Syksyllä alkanut uusi työ ei loppujen lopuksi tuokaan Wikströmin arkeen valtavaa muutosta. 

– Projektointivaiheessa vastuulleni kuuluu biotuotetehtaan toimintamallin, tehdasorganisaation ja yhteiskuntasuhteiden rakentaminen sekä osaavan henkilökunnan riittävyyden varmistaminen. Vastuut ovat toki erilaiset kuin käyvän tehtaan johtamisessa, mutta käytännössä työpäiväni koostuvat pitkälti samoista elementeistä kuin ennenkin. Johtaminen ja yhteistyön rakentaminen tehtaan eri sidosryhmien kanssa ovat edelleen työssäni keskeisessä asemassa, Wikström kertoo.

Paljosta vastuussa

Jo vilkaisu neuvotteluhuoneen suurista lasi-ikkunoista eteen avautuvalle työmaalle osoittaa, että Wikströmin harteilla on paljon vastuuta. Uuden tehtaan infrastruktuurin rakentaminen on toisten ammattilaisten heiniä, mutta hiekkakentällä juntattujen paalujen meri symboloi tavallaan myös Wikströmin työsarkaa. 

Nykyinen näkymä on vasta 1,2 miljardin euron työmaan alkusoitto. Sellua maailmalle puskeva tehdas rakennetaan nimittäin kokonaan uuteen uskoon. Keväällä käynnistetyt rakennustyöt etenevät suunnitellusti, ja tehdas käynnistyy vuoden 2017 kolmannella kvartaalilla.

Wikström osoittaa leveää noin 40 metrin korkuista betonirakennelmaa. Tulevan tehtaan uuden savupiipun suuaukko tulee valmistuttuaan syleilemään taivasta 120 metrin korkeudessa. Läpimitaltaan 12,5-metrisen jättiläisen päivittäiset kasvupyrähdykset osoittavat Wikströmille, että Suomen metsätalouden suurin hanke etenee määrätietoisesti kohti maalia. 

Samanlaista määrätietoista etenemistä Wikström vaatii koko hankkeelta ja siihen osallistuvilta henkilöiltä. Hän uskoo avoimeen, keskustelevaan ja
ratkaisukeskeiseen johtamiseen ja on valmis jakamaan vastuuta koko organisaatiolle. 

– Kaikilla toimijoilla tulee olla selkeät vastuualueet.-Rakentamisvaiheessa sovituissa aikatauluissa ja suunnitelmissa tulee pystyä pysymään, Wikström summaa.

Kannukset Ruotsista

Wikströmin nelihenkinen perhe on asunut Jyväskylässä vuodesta 2002 lähtien. Tehtaanjohtajan päivittäinen työmatka kotoa Äänekoskelle taittuu reilussa puolessa tunnissa. 

Ruotsia äidinkielenään puhuva Wikström on lähtöisin Suomen länsirannikolta, vajaan 7 000 asukkaan Kristiinankaupungista. Lukion päätyttyä opinnot veivät Wikströmin Turkuun. Valmistumisen jälkeen työ kuljetti nuorta naista puolisoineen Pohjanlahden yli Ruotsiin. Seitsemän vuoden ajan Wikström työskenteli isossa kemikaaliyrityksessä monissa eri tehtävissä. 

– Tapasin mieheni opintojen parissa Turussa. Valmistumisen jälkeen meille oli luontevaa hakea töitä Suomen lisäksi myös Ruotsista, koska ruotsi on äidinkielemme.

Puuvillan ja muovin korvaajat

Äänekoskella vietetyt vuodet ovat selvästi tehneet Metsä Fibren sellutehtaasta Wikströmin toisen kodin. Tehdasalueella liikkuessa johtajan käsi nousee yhtenään tervehdykseen, kun tuttuja kulkee ohitse. Jatkossa tervehdittävien määrä todennäköisesti lisääntyy, sillä uuden, 1,3 miljoonaa tonnia sellua tuottavan biotuotetehtaan arvioidaan työllistävän suoraan tai välillisesti 2 500 henkilöä. Vaikka tuotanto kasvaakin voimakkaasti, tehtaan vahvuus säilyy nykyisessä 170 työntekijässä. 

– Työllisyyttä lisäävä vaikutus näkyy erityisesti puun-korjuussa ja -kuljetuksessa, sillä uusi tehdas tarvitsee kuitupuuta 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, Wikström laskee.

Alkuvaiheessa tehdas tuottaa sellun sivutuotteina lähinnä sähköä, puupolttoainetta, höyryä, kaukolämpöä, mäntyöljyä ja tärpättiä entiseen tapaan. Näiden tuotantomäärät kuitenkin kasvavat merkittävästi. Esimerkiksi sähköntuotanto kymmenkertaistuu ja tulee vastaamaan puolta ydinvoimalareaktorin tuotantokapasiteetista.

Wikströmin mukaan biotuotetehdas on kuitenkin pelin-avaus täysin uudenlaiseen bisnekseen. Sen tuotteista suurin osa on vielä keksimättä ja monet keksityistäkin vasta tuote-kehitysasteella. Tuotevalikoimiin voivat tulevaisuudessa kuulua tuote- ja biokaasu, ligniinituotteet, tekstiilikuidut, biokomposiitit ja lannoitteet.

– Sellusta voidaan tulevaisuudessa kehittää puuvillaa korvaavia tekstiilikuituja ja erilaisia biokomposiittituotteita esimerkiksi muovipakkausten korvaajiksi. Ligniinistä taas voidaan tehdä komposiittirakenteita ja jopa lääkkeitä.

Wikströmin mukaan suurimman osan biotuotteista tulevat valmistamaan kumppaniverkostoon kuuluvat yritykset, jotka voivat rakentaa omat tuotantotilansa biotuotetehtaan 40 hehtaarin tontille. Muutamien vuosien päästä Wikströmin silmien alla kehittyykin todellinen biotuotealan huippu-keskittymä. 

 

Metsäbiotalous Suomen biotalouden vahvuutena

Biotalous on ajattelu- ja toimintamalli, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön ja niistä valmistettuihin tuotteisiin ja palveluihin. Biotaloutta kuvaa aineen ja ajatusten kierto, vähähiilisyys, hajautettu tuotanto sekä talouden ja tieteiden yhteistyö.

Suomen biotaloudesta yli puolet on metsäbiotalouden liiketoimintaa ja noin viidennes kuuluu elintarviketeollisuuden piiriin. Metsäbiotalouden raaka-aineena käytetään metsäbiomassaa kuten runkopuuta, kantoja, hakkuutähteitä, puun kuorta, marjoja, käpyjä ja metsäkasveja tai metsäbiomassaan perustuvia teollisia sivuvirtoja. Metsäbiotalouteen kuuluu myös metsäbiomassan hankinta ja monipuolinen jalostus esimerkiksi biojalostamoissa, sahoilla ja sellutehtailla.

Lähteet: Metsäkeskus, biotalous.fi ja tiedepuisto.fi

 

Camilla Wikström

  • Äänekosken biotuotetehtaan johtaja
  • Diplomi-insinööri, kemian tekniikka, Åbo Akademi
  • Toiminut aiemmin Metsä Groupissa Metsä Fibren Äänekosken sellutehtaan johtajana, asiakkuusjohtajana, kehitysryhmäpäällikkönä ja projektipäällikkönä
  • Aloittanut uransa myynti- ja markkinointitehtävissä ruotsalaisessa, metsä- ja paperiteollisuuden kemikaaleja valmistavassa yhtiössä
  • Perheeseen kuuluvat aviomies, 16-vuotias poika ja 14-vuotias tytär

 

Share/Save

Metsäreportteri somettaa nuorille metsistä

Laura Halvari innostaa nuoria metsäalalle sosiaalisessa mediassa. Hän haluaa kertoa metsäasioista rennosti ja ilon kautta.

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?