Harvennuksilla terve ja tuottava metsä

Harvennetussa metsässä kasvaa järeämpää puuta ja metsänomistaja saa siitä enemmän tuloja kuin harventamattomasta. Harvennus myös parantaa puun laatua.


Harvennuksilla terve ja tuottava metsä

Harvennetussa metsässä kasvaa järeämpää puuta ja metsänomistaja saa siitä enemmän tuloja kuin harventamattomasta. Harvennus myös parantaa puun laatua.

15.5.2014 | Teksti Teksti: Annikka Selander ja Anna Salminen | Kuvat: Suvi Virta | Kuvat Suvi Virta

Harvennushakkuussa metsän kasvu keskitetään niihin puihin, joilla on parhaat mahdollisuudet kehittyä tukkipuiksi. Harvennuksen jälkeen kasvamaan jääneet puut saavat enemmän valoa, ravinteita ja vettä. Puiden juuristo laajenee ja latvukseen kehittyy uusia neulasia tehostamaan yhteyttämistä. Hakkuutähteistä vapautuu ravinteita kasvavien puiden käyttöön. Metsä lähtee uuteen kasvupyrähdykseen.

Enemmän myyntikelpoista puuta

Ilman harvennuksia metsikön runkoluku on suuri ja moni puu kuolee vähitellen valon ja ravinteiden puutteeseen. Harventamalla metsänomistaja saa tuloa niistäkin puista, jotka muuten kuolisivat kilpailussa. Jos metsää ei harvenneta, luonnonpoistuma vie kuusikossa noin 20 prosenttia kokonaiskasvusta ja männikössä 25–35 prosenttia.

Harvennuksilla voidaan myös ohjata puulajisuhteita. Tavoitteena on yleensä sekametsä. Noin kymmenen prosentin rauduskoivusekoitus havupuuvaltaisissa metsiköissä parantaa metsän terveyttä ja lisää metsäluonnon monimuotoisuutta.

Ensiharvennus ajallaan

Ensiharvennuksen ajankohta on kompromissi hakkuukertymän, korjuukustannusten ja puuston latvuksen elinvoiman säilymisen välillä.

Puut tarvitsevat tarpeeksi ison vihreän latvuksen jotta yhteyttäminen toimii, metsä pysyy terveenä ja runko järeytyy toivotulla tavalla. Jos latvuksen osuus on ehtinyt huveta kovin pieneksi, on ensiharvennuksella jo kiire. Erityisesti valopuulajeilla, kuten koivulla ja männyllä, latvuksen kokoa on syytä tarkkailla, eikä ensiharvennusta kannata lykätä esimerkiksi parempien hintojen toivossa. Kuusi sietää varjostusta paremmin.

Ensiharvennus on ennen kaikkea investointi tulevaisuuteen. Se vaikuttaa merkittävästi puuston kehitykseen ja arvokasvuun. Ensiharvennuksen hakkuutulot riippuvat siitä, miten puustoa on hoidettu uudistamis- ja taimikkovaiheessa. Harvennus on tehtävä aikaisemmin jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä, ja silloin myyntikelpoista puuta on luonnollisesti vähemmän.

Myöhemmät harvennukset joustavasti

Kun ensiharvennus on tehty ajallaan, jää myöhemmissä harvennuksissa enemmän valinnanvaraa ajankohdan, harvennusvoimakkuuden ja -tavan suhteen. Kasvupaikasta ja harvennusvoimakkuudesta riippuen metsissä tehdään kiertoajan kuluessa 1–3 harvennusta. Hoidetuissa metsissä myös yläharvennus voi tulla kyseeseen.

Jos kuusikossa esiintyy tyvilahoa, on metsä yleensä viisaampaa uudistaa kuin harventaa uudelleen.

 

Harvennushakkuissa poistetaan

  • sairaat, vialliset ja huonolaatuiset puut
  • puut, jotka ovat hävinneet kilpailun ja jääneet jälkeen
  • puut, jotka haittaavat pääpuiden kehitystä

 

Harvennushakkuu on hyvin tehty, kun

  • kasvamaan on jätetty tavoitteen mukainen ja hyvälaatuinen puusto
  • on huolehdittu juurikäävän torjunnasta sulan maan aikana hakattaessa
  • on vältetty maastovaurioiden ja puustovaurioiden syntymistä
  • ajourien leveys ja ajouraväli ovat metsänhoidon suositusten mukaiset

 

Miksi harventaa?

  • Kasvu kohdistuu parhaisiin puihin
  • Puut säilyvät elinvoimaisina
  • Puunmyyntitulot aikaistuvat ja kasvavat
  • Harvennustapa vie tavoitteeseen
  • Marjasato kasvaa harvennuksen jälkeen

 

Sanastoa

1. Alaharvennus

Metsästä poistetaan luontaisessa kilpailussa häviölle jäänyt pienempi puusto ja jätetään suurimmat, parhaiten kasvavat puut. Sopii kaikille puulajeille kasvatuksen kaikissa vaiheissa. Tavoitteena nopea järeytyminen ja hakkuutulojen aikaistuminen.

2. Yläharvennus

Metsästä poistetaan pienempien puiden lisäksi osa suuremmista puista, jolloin parhaassa kasvussa olevat puut saavat lisää elintilaa. Suositellaan tehtäväksi lievänä. Sopii varttuneiden männiköiden ja kuusikoiden käsittelyyn. Lisää tukin tuotosta ja taloudellista tulosta.

3. Ennakkoraivaus

Alikasvos raivataan tarvittaessa pois ennen suunniteltua hakkuuta hakkuukoneen kuljettajan näkyvyyden parantamiseksi. Tärkeä toimenpide hakkuun laadun kannalta. Tarpeetonta siistimistä kannattaa välttää riistan ja luonnonhoidon näkökulmasta.
 

 

 

 

Tarkkaile latvuksia

Mänty

  • Valopuu
  • Vihreä latvus vähintään 40 % puun pituudesta
  • Ensiharvennus 12–15-metrisenä suoria ja ohutoksaisia runkoja suosien
  • Kaksi harvennuskertaa kiertoajan kuluessa

Rauduskoivu

  • Valopuu
  • Vihreä latvus vähintään 50% puun pituudesta
  • Voimakas ensiharvennus 13-15-metrisenä
  • Kaksi harvennuskertaa

Kuusi

  • Puolivarjopuu
  • Vihreä latvus vähintään 60 % puun pituudesta
  • Ensiharvennus 13–16-metrisenä
  • Korkeintaan kaksi harvennusta
  • Lahon vaivaamissa kuusikoissa yksi voimakas harvennus on usein parempi vaihtoehto kuin kaksi kevyttä, jotta metsä ei altistu korjuuvaurioille

 

Harvennusmallit

Harvennusmallit auttavat löytämään optimaalisen harvennusten välisen ajan ja harvennusvoimakkuuden metsänkasvatuksen tavoitteista lähtien. Noudattamalla metsänhoitosuosituksia voidaan vähentää myrsky- ja lumituhojen riskiä.

Harvennusmallit on tehty puulaji- ja kasvupaikkakohtaisesti, ja ne näyttävät harvennustarpeen ensiharvennuksessa metsikön valtapituuden ja runkoluvun ja myöhemmissä harvennuksissa valtapituuden ja pohjapinta-alan perusteella. Harvennusmallien taustalla on pitkäaikaisia harvennuskokeita. Mallien käyttö antaa parhaan tuloksen sekä puuntuotannon että kannattavuuden suhteen.

 

Tuoreen kankaan kuusikon ja männikön harvennusmalli, Etelä-Suomi

*Valtapituus Sadan paksuimman puun keskipituus hehtaarilla. Pohjapinta-ala metsikön puumäärän selvittämiseksi mitataan relaskoopilla. 

*Pohjapinta-ala Puiden runkojen 1,3 metrin korkeudelta yhteenlaskettu poikkileikkauspinta-ala neliömetreissä hehtaaria kohti (m ²/h).

 

Share/Save

Metsävakuutus kannattaa

Metsä kannattaa vakuuttaa kaiken varalta


Väinö Miettisen pojan metsään iski mustakoro, joka vei mennessään kymmeniä hehtaareja hyvää puustoa. Onni onnettomuudessa oli laajin mahdollinen metsävakuutus. 

Metsäreportteri somettaa nuorille metsistä

Laura Halvari innostaa nuoria metsäalalle sosiaalisessa mediassa. Hän haluaa kertoa metsäasioista rennosti ja ilon kautta.

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?