Hevosmetsuri on moderni metsätyöläinen

Hevosmetsuri Miika Åfeltia tarvitaan vaativissa, arvokkaissa ja herkissä kohteissa, joissa raskas metsäkone aiheuttaisi vahinkoa. Perinteissä ammatissa käytetään nykyaikaisia työvälineitä.


Hevosmetsuri on moderni metsätyöläinen

Hevosmetsuri Miika Åfeltia tarvitaan vaativissa, arvokkaissa ja herkissä kohteissa, joissa raskas metsäkone aiheuttaisi vahinkoa. Perinteissä ammatissa käytetään nykyaikaisia työvälineitä.

15.12.2015 | Teksti Sirpa Sutinen | Kuvat Åfeltin Työhevoset

Suomessa toimii muutamia ammattimetsureita hevonen työparinaan. Hevosmetsurin työssä ei ole kyse tukkilaisromantiikasta, vaikka toki hevosmetsätyö herättää ihastusta kaupunkien lähimetsissä ja tarjoaa alueen asukkaille elämyksen puunkorjuun ohessa.

– Asiakkaat eivät maksa romantiikasta. Palvelun on oltava kilpailukykyinen ja tehokas, toteaa hevosmetsuri Miika Åfelt ja naurahtaa, että romantiikka tulee kaupan päälle.

Åfeltin työkalut poikkeavat perinteisistä metsurin varusteista vain hevosten ja metsätöihin kehitetyn metsävaunun verran. Hän lähtee talliltaan Ikaalisista metsätöihin useimmiten kahden hevosen kanssa. 

Hevosmetsuri Miika Åfeltin työjuhdat varastopaikalla, perässään noin 5 000 kilogramman kuorma.

– Hevosparilla ajetaan lähes kaikki puunajot, ja vaikeat paikat joskus yhdellä hevosella. Oikein pahan mäen tai jyrkänteen äärellä voi vaunujen eteen valjastaa kolmekin hevosta.

Hevosmetsurin työmaita ovat vaativat, arvokkaat ja herkät metsäkohteet, joille ei haluta metsäkoneen jälkiä. 

– Puut tuodaan vaikeistakin paikoista tien varteen. Tyypillisiä töitä ovat linjatyöt, pihapuiden kaato sekä kaupunkialueiden puistojen ja asutuksen lähellä olevien virkistysmetsien hoito, Åfelt kertoo.

Hevonen on metsätöissä kevyt mutta tehokas

Åfeltin Työhevoset -yritys on toiminut reilut parikymmentä vuotta. Sen työjuhdat ovat kylmäverisiä työhevosia – perchenhevosia ja ardennienhevosia – joiden paino on vajaan tuhannen kilon luokkaa. Yrittäjä vakuuttaa, että hevonen on metsätöissä keveydestään huolimatta myös tehokas. 
­
– Itse asiassa tehokkuus on ihan omaa luokkaansa. Hevonen on koko galaksin tehokkain vetäjä. Se vetää kymmenen kertaa oman painonsa, ja osaa hakea optimaalisen pidon maastossa kaikille neljälle kaviolle. Hevosella on mitattu huikeita vetotuloksia.

Keveytensä takia hevonen jättää maastoon lähes olemattomat jäljet, mikä tekee hevosmetsurista ylivoimaisen yksikön arvokkaissa kohteissa, kuten kulttuurimetsissä. Åfelt hevosineen on tuttu näky muun muassa Porvoon ja Kauniaisten kaupunkien taajamametsissä.

Työkohteita muun muassa saaret, suot ja rantametsät

Hevosmetsuri ahkeroi hevosineen myös talousmetsissä. Åfelt löytää yksityismetsien työkohteet pääasiassa oman alueensa metsänhoitoyhdistyksen kautta. Hevosilla pääsee metsään silloinkin, kun raskailla koneilla ei ole sinne mitään asiaa.

Soiset kohteet ja rantametsät hoituvat nekin hevosmetsätyöllä.

– Myös saaret ovat jokatalvisia kohteita, kun jäät eivät kanna raskaita koneita, mutta hevosparilla pääsee saareen, Åfelt kertoo.

Kelit eivät hevosmetsätyötä säätele. Työt painottuvat talviaikaan, mutta kesälläkin hevoset ja metsuri pääsevät metsään pyörällisen metsävaunun kanssa. Hevosmetsuri suunnittelee leimikon hevosella ajettavaksi.

Hevosvetoinen metsävaunu ja muut nykyaikaiset työkalut

Moottorisaha on hevosmetsurinkin perustyökalu. Åfelt kertoo olleensa mukana kehittämässä hevosen perässä tulevia laitteita.

Kuusipyöräisessä metsävaunussa mukana kulkeva hydraulinen koura nostaa puut lavalle. Nelitahtimoottori antaa 13 hevosvoimastaan työntövoiman yhdelle metsävaunun pyörälle.

– Metsävaunu on moderni hevosmetsurin työkalu, joka on testattu ja tehokkuusmitattu, korostaa Åfelt.

Hevosvetoisen metsävaunun ominaisuuksia tutkittiin Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä, jossa se todettiin puunajossa kilpailukykyiseksi ja jopa tehokkaammaksi kuin maataloustraktorin ja metsäperävaunun yhdistelmä.

Åfeltin Työhevosten oppisopimusharjoittelija Sami Lappalainen metsätöissä Limppu- ja Bocas-hevosten kanssa.

– Metsävaunun lisäksi työhevosilla on erilaisia juontolaitteita, joilla voidaan siirtää puita pahoista paikoista.

Tuotekehitystä on myös valita työhön sopivat hevoset ja niille parhaat mahdolliset valjaat ja kengät. Hevonenkin on tehokkaimmillaan, kun sillä on hyvä olla. 

Ammattilaisia vähän – hevosmetsuriksi pääsee oppisopimuksella

Ammattimaisia hevosmetsureita on Suomessa tällä hetkellä kourallinen. Harrastuksenaan hevosen kanssa metsätöissä käyviä lienee muutamia kymmeniä.

– Määrä on kuitenkin kasvussa, arvioi Åfelt.

Järjestelmällinen hevosmetsurikoulutus on Suomessa vähäistä. Åfelt  haluaa osaltaan parantaa tilannetta. Hän on parin vuoden ajan kouluttanut oppisopimuksella ammattilaisia alalle ja pitänyt muutaman kerran vuodessa kursseja alasta kiinnostuneille.

Ammattikunnan vähäiset edustajat tekevät koko maan kattavaa yhteistyötä. Åfeltin Työhevoset välittää myös muiden ammattimaisten hevosmetsureiden palveluja eri puolilla Suomea.

Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?