Hiilinielu hyötyy hakkuista

Ympäristönsuojelun professori Pekka Kaupin mukaan hakkuut ovat hyväksi hiilitaloudelle.


Hiilinielu hyötyy hakkuista

Ympäristönsuojelun professori Pekka Kaupin mukaan hakkuut ovat hyväksi hiilitaloudelle.

8.4.2015 | Teksti Jenni Juntunen | Kuvat Sami Tirkkonen

Hakata vai säästää? Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi on pyöritellyt kysymystä pitkään. Kyse on metsistä ja niiden yhteydestä ilmastonmuutoksen hillintään. Professorin vastaus on "sekä että" – metsiä tulee hyödyntää, ja se itse asiassa edistää kestävää kehitystä.

– Ei tarvitse eikä kuulu tehdä kompromissia, Kauppi toteaa työhuoneessaan, Suomen energiatehokkaimmassa toimistorakennuksessa,Viikin Ympäristötalossa Helsingissä.

Metsät toimivat luonnon hiilinieluina, eli ne sitovat yhteyttämisen kautta puustoon ja maaperään ilmakehän fossiilisia hiilidioksidipäästöjä, jotka muuten kuumentaisivat maapalloa. Kaupin mukaan metsien avulla voitaisiin hoitaa jopa neljäsosa planeetallamme tarvittavista kasvihuonekaasujen vähennyksistä. Se vaatisi paitsi puuttomien alueiden metsittämistä myös olemassa olevien metsien suunnitelmallista hoitamista – ja hakkaamista.

Hiilinielun kasvattaminen puita kaatamalla tuntuu nurinkuriselta, mutta annetaan ympäristönsuojelun professorin selittää. 

Hyvä hiilinielu kasvaa

Pekka Kauppia kiinnostaa metsän kasvu. Professorin mukaan se on avainasemassa, kun puhutaan metsien kyvystä sitoa hiiltä pitkällä aikavälillä.

– Hyvä hiilinielu on metsä, joka sekä kasvaa paljon että sisältää paljon puustoa. Se olisi toimivinta hiilitalouden kannalta, koska puuston määrä kertoo, kuinka paljon metsään on sidottu hiiltä pois ilmakehästä, ja kasvu kertoo, kuinka paljon metsästä voidaan saada bioenergiaa ja puuta.

Kaupin mukaan kaikkien metsien suojeleminen talouskäytöltä ei ole hiilitalouden kannalta kestävää kehitystä, koska koskematon luonnonmetsä ei kasva loputtomasti. Hakkuut luovat metsään uutta kasvutilaa, jonka puut voivat täyttää. Metsää hakkaamalla saadaan samalla taloudellista hyvinvointia sekä vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille, jotka kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä.

Kauppi kirjoittaa Hannes Mäntyrannan kanssa laatimassaan Hakata vai säästää -pamflettikirjassa metsäkakusta, joka voidaan sekä syödä että säästää. Suomen metsät ovat hyvä esimerkki tästä ihmeellisestä leivonnaisesta. Metsissämme on nyt noin 800 miljoonaa kuutiota enemmän puustoa kuin 1950-luvun alussa. Tässä välissä metsiä on kuitenkin hakattu peräti 3 400 miljoonaa kuutiota. Puihin on siis kartutettu yhä enemmän hiiltä hakkuista huolimatta – tai juuri niiden takia.

Mallioppilaskin voi parantaa

Suomi on maailman metsäisimpiä maita, ja metsät nielevät täällä kolmasosan tuottamistamme hiilidioksidipäästöistä. Puuston vahva kasvu on lyönyt asiantuntijatkin ällikällä. Kasvu voi johtua joko ilmaston lämpenemisestä ja sen myötä kasvukauden pidentymisestä tai esimerkillisestä metsänhoidosta.

Kaupin mukaan myös meillä voidaan kuitenkin hoitaa metsää ilmaston ja talouden kannalta nykyistä paremmin.

– Voisimme kasvattaa puut vielä isommiksi. Ensin pitää malttaa kasvattaa isot tukkipuut ja lopulta käyttää ne hyväksi.

Uusi metsälaki sallii metsänomistajien päättää, missä vaiheessa he uudistushakkaavat metsänsä. Kaupin mielestä tämä on oikein, mutta omistajia tulisi kuitenkin ohjeistaa ja houkutella odottamaan puiden kasvua.

– Tietysti matkan varrella täytyy harventaa oikeaan aikaan ja käyttää pienet puut hyväksi. 

Kun professorilta kysyy, mikä on hiilitalouden kannalta paras tapa hoitaa metsää, hän kannattaa tasaikäiskasvatusta.

– Näkemykseni on, että perinteinen metsänhoito sopii paremmin yhteen hiilivarojen kartuttamisen kanssa. Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito tahtoo johtaa pienempään kasvuun ja vähäisempään puustoon.

Mikä siis on Kaupin viesti metsänomistajille, jotka haluavat osallistua ilmastotalkoisiin? Professori miettii hetken hiljaa.

– Kasvattakaa isoja puita. Ja tehkää hyvä tili. Ja huolehtikaa luontoarvoista, kaikki kannattaa sovittaa yhteen.

Fiksusti kaikkeen järkevään

Ilmastonäkökulmastakin ratkaisevaa on, että metsäteollisuus pysyy kekseliäänä ja puulle löytyy kysyntää. Kauppi uskoo, että järkeviä käyttökohteita riittää tulevaisuudessakin.

– Viisi vuotta sitten tuntui, ettei kukaan tarvitse puuta. Nyt puhutaan biotaloudesta ja keksitään uusia käyttökohteita. Vaikka painopaperi häviää, yhä tarvitaan pakkauksia, huonekaluja ja puutaloja. Käyttökohteita on valtavan paljon.

Kaupin mielestä puuta tulisi käyttää "fiksusti kaikkeen järkevään", siis ensisijaisesti erilaisiin tuotteisiin ja toissijaisesti energiantuotantoon. Tätäkin tarkoitusta palvelee parhaiten suurien puiden kasvattaminen, niistä kun voi valmistaa mitä tahansa.

Toisinaan energiakäyttö on aivan perusteltua professorinkin mielestä.

– Kyllä itsekin poltan puita takassa ja saunanpesässä ja tuntuu, että sekin on ihan tärkeää, professori hymyilee.

Professori Pekka Kauppi viihtyy erityisesti keväisessä metsässä. "Se on huikean hienoa, kun keväällä luonto herää ja linnut palaavat. Valo, äänet ja tuoksut ovat erilaisia ja kaikki vihreän sävyt erottuvat."

Pekka Kauppi

  • Maatalous- ja metsätieteiden tohtori
  • Ympäristönsuojelun professori, Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
  • Tutkimusala ympäristötiede: ilmakehän hiilitase, maailman metsävarat ja teollinen ekologia
  • Työskennellyt muun muassa ympäristöministeriössä, Metsäntutkimuslaitoksella ja kansainvälisessä IIASA-instituutissa Itävallassa
  • Kirjoittanut yhdessä Suomen metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija Hannes Mäntyrannan kanssa pamflettikirjan Hakata vai säästää – metsät ja ilmastonmuutos (2014 Metsäyhdistys). Kirja käsittelee metsien käytön mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. 
  • Pamfletti on luettavissa osoitteessa www.smy.fi/materiaali/hakata-vai-saastaa
  • Viettää vähintään neljä yötä vuodessa metsässä telttaretkillä

 

 

 

 

Share/Save

Siemen-talikakku pihalinnuille talveksi

Tarjoa pikkulinnuille monipuolista ravintoa koko pakkaskauden ajan aina maan sulamiseen saakka.

Puulla on iso tulevaisuus

Arkkitehti, tutkija ja Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen haluaa asuntorakentamiseen kokonaisvaltaista muutosta. Lukuisat tekijät puhuvat puun puolesta.

Pakuria viljelemään

Terveysvaikutteisen pakurikäävän viljely on villinnyt suomalaiset metsänomistajat.

Kohti tavoitteiden mukaista metsänhoitoa

Annatko metsässäsi painoarvoa puunmyyntituloille, maisemalle, metsästykselle vai esimerkiksi virkistyskäytölle? Metsänkasvatusmenetelmän voi valita metsänomistajan tavoitteiden mukaan.

Viljaa ja vihanneksia riistalle

Pienet hirvieläimet ja peltokanalinnut kiittävät talveksi katetusta ruokapöydästä. Riistan talviruokinta pitää monen riistaeläimen kannan elinvoimaisena.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?