Kaavoitus voi estää hakkuut

Yleiskaava voi rajoittaa metsän käyttöä etenkin taajaman lähistöllä. Metsäkeskus on mukana sovittamassa yhteen metsien käyttöä ja kaavoitusta.


Kaavoitus voi estää hakkuut

Yleiskaava voi rajoittaa metsän käyttöä etenkin taajaman lähistöllä. Metsäkeskus on mukana sovittamassa yhteen metsien käyttöä ja kaavoitusta.

18.8.2015 | Teksti Jyrki Haataja | Kuvat -

Kaavoitus koskettaa jokaista metsänomistajaa – halusipa sitä tai ei. Asia tulee yleensä ajankohtaiseksi, kun metsänkäyttöilmoitusta tehdessä selvitetään, rajoittaako joku alueella oleva kaava suunniteltuja hakkuita. Mitä lähempänä taajamaa toimitaan, sitä varmemmin joku kaava vaikuttaa metsien käyttöön ja kaavan tavoitteet joudutaan ottamaan huomioon metsätalouden toimenpiteissä. 

Kaava ohjaa maankäyttöä

Kaavoituksen kokonaisuus muodostuu maakuntakaavoituksesta, yleiskaavoituksesta ja asemakaavoituksesta. Maakuntakaavoituksesta vastaa alueen maakunnan liitto ja muusta kaavoituksesta kunta.

Maakuntakaavoituksella sovitetaan yhteen ja ratkaistaan maankäytön maakunnalliset kysymykset. Maakuntakaavat ovat yleispiirteisiä eivätkä yleensä sisällä suuria rajoituksia metsätaloudelle.

Sen sijaan yleiskaavoitus voi rajoittaa metsätaloutta enemmän. Yleiskaavoituksella määritetään kaava-alueen maankäyttö eri käyttömuotojen, kuten asumisen, työpaikkojen, liikenteen, virkistyskäytön ja maa- ja metsätalouden kesken nyt ja tulevaisuudessa.

Hakkuisiin voidaan vaatia maisematyölupa

Yleiskaavoissa asetetaan rajoituksia metsätaloudelle esimerkiksi maiseman ja luonnonarvojen sekä virkistyskäyttöalueiden riittävyyden perusteella. Yleinen kaavamääräys on, ettei hakkuisiin saa ryhtyä ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Maisematyöluvasta päättäessään kunta ottaa kantaa aiotun toimenpiteen – esimerkiksi harvennushakkuun –  ja yleiskaavan tavoitteiden – esimerkiksi virkistysalue – yhteensopivuudesta.

Paikoitellen kalliit luvat ja hitaat lupaprosessit estävät metsien ja samalla maiseman hoidon. Kaavamääräykset ovat myös usein tulkinnanvaraisia ja samaa määräystä tulkitaan kunnittain eri tavalla. Esimerkiksi milloin toimenpiteen vaikutus on niin vähäinen, ettei maisematyölupaa tarvita? 

Kansallinen metsästrategia ohjaa metsien kaavoitusta

Metsät peittävät 86 prosenttia Suomen maa-alasta. Pääosa tästä alasta on talousmetsää, joten metsien käytön ja kaavoituksen yhteensovittaminen on tärkeää. Tämä on tunnistettu myös kansallisessa metsästrategiassa.

Strategian hanke ”Metsäalaa tukeva kaavoitus” linjaa tavoitteet seuraavasti: ”Selkeytetään metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain rajapinnat niin, että päällekkäinen ohjaus poistuu. Lisäksi selkeytetään maisematyölupamenettelyjä ja kaavamääräyksiä. Kolmanneksi organisoidaan kaavojen saatavuus paikkatietona.”

Suomen metsäkeskus osallistuu kaavoitukseen

Kaavoitus on tunnistettu tärkeäksi kehittämiskohteeksi myös Metsäkeskuksessa. Metsäkeskuksella on käytössään keskeinen Suomen metsiä ja niiden käyttöä koskeva tieto ja asiantuntemus, jonka hyödyntäminen tukee kaavoitusprosesseja oleellisesti.

Kaavoitukseen osallistuminen on nostettu yhdeksi tulostavoitteeksi määrittelemällä, että osallistumme vuosittain kaikkiin meneillään oleviin maakuntakaavaprosesseihin ja vähintään 50 yleiskaavaprosessiin. Tämän tueksi tulemme järjestämään vuosittain henkilöstöllemme ja alan muille toimijoille koulutusta.

Pyrimme myös vaikuttamaan kaavoituksen ohjaamiseen ottamalla kantaa kaavamerkintöihin ja -määräyksiin yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa. Kaavojen ohjausvaikutuksen parantamiseksi on tarpeellista, että kaavatiedot saataisiin suunnittelijoiden käyttöön paikkatietona. Sen jälkeen olisi mahdollista saada metsänkäyttöön vaikuttavat kaavatiedot helposti metsänomistajan saataville osana Metsään.fi-palvelun sisältöä.

Suomen metsäkeskuksen tavoitteena on, että kaavoituksen ei tule rajoittaa metsien monipuolista käyttöä alueilla, joilla se ei ole välttämätöntä maiseman ja luonnonarvojen vaalimisen sekä virkistyskäyttöalueiden riittävyyden perusteella. Tavoitteena on myös alan toimijoiden ja kaavoittajien osaamisen ja yhteistyön lisääminen sekä hyvien käytäntöjen edistäminen käytännön kaavoitustyössä.

Lisätietoa kaavoituksesta ympäristöministeriön sivuilla.

Kirjoittaja

Jyrki Haataja on Suomen metsäkeskuksen aluekehityksen johtava asiantuntija.

Share/Save

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Pajupillin teko

Pajupilli tehdään keväällä

Parasta aikaa pajupillin tekemiseen on toukokuusta keskikesään, jolloin pajun jälsisolukko on pehmeää ja kuori irtoaa helposti. Pajun katkominen ei ole jokamiehen oikeus, vaan siihen on oltava maanomistajan lupa.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?