Kaunis kunttapiha suoraan metsästä

Kuntta on varpukasvillisuuden peittämää metsänpohjamattoa, jolla voidaan päällystää piha nurmikon sijaan. Kuusamossa kuntannosto tehdään käsityönä.


21.8.2014 | Teksti Risto Mulari | Kuvat Risto Mulari

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa nostetaan metsistä kunttaa eli varpukasvillisuuden peittämää metsänpohjamattoa. Kuntta soveltuu omakotitalojen ja loma-asuntojen pihoille pintamateriaaliksi. Sitä käytetään myös julkisten alueiden maisemointiin: esimerkiksi tienvarsien ja luiskien ilme kohenee metsäkasvillisuudella. Parhaimmassa tapauksessa kunttapihalta voi poimia herkullisen mustikkapiirakan aineksia jo samana kesänä, kun varpumatto on tuotu metsästä. 

Kainuun ja Kuusamon alueella toimii ainakin viisi yrittäjää, jotka nostavat kunttaa ja toimittavat sitä asiakkailleen eteläiseen Suomeen saakka. Työmenetelmät ja toimitustavat vaihtelevat hieman. Tilaajan kannattaa selvittää, onko kuntta nostettu maastossa käsityönä vai konevoimalla. Lopputulos voi olla lähes sama molemmilla menetelmillä, mutta kuntan hinnassa on suuri ero. Loppukäyttäjä maksaa käsityönä nostetusta kuntasta nykyhinnoilla veroineen 15–20 euroa neliömetriltä.

Pasi Käkelä (vas.) ja Petri Mustonen paketoivat kunttapalaset kuljetusta varten.

Metsänomistajan lupa tarvitaan

Metsänomistaja voi saada puukauppatiliä vastaavan summan kuntan myynnistä. Kaikki kohteet eivät kuitenkaan sovellu kuntan nostoon. Kuntan nostoon tarvitaan metsänomistajan lupa.

Esimerkiksi Kuusamon yhteismetsän alueelta on nostettu kunttaa jo useampana vuonna. Yhteismetsä sopii paikallisten yrittäjien kanssa oikeudesta kuntan ottoon. Yrittäjät maksavat ennakkoon sovitun summan, joka oikeuttaa kuntannostoon. Yleensä on sovittu otto-oikeudesta kolmelle vuodelle.

Kuntannostoon soveltuva alue merkitään kartalle ja maastoon kuitunauhalla puutavaraleimikon tavoin. Sopimukseen kannattaa sisällyttää myös korvausehdot mahdollisten puustovaurioiden varalta. Sopimus on syytä laatia kirjallisena.

– Kuntan nostoon soveltuva alue on yleensä harvapuustoinen, mäntyvaltainen tuore kangas, jossa on vähän alikasvustoa. Mustikanvarpua tulee olla eniten kenttäkerroksen kasvillisuudessa. Kohteen tulee olla päätehakkuukohteena viiden vuoden sisällä kuntan nostosta. Puhutaan siis uudistuskypsistä metsistä, jotka sijaitsevat lähellä metsätietä, kertoo Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen.

Kuntannostoalueet muokataan äkeellä

Korhonen esittelee Särkiluoman palstalla noin 50 kilometrin etäisyydellä Kuusamon keskustasta sijaitsevaa Pääkankaan aluetta, jolta on nostettu kunttaa kolmen vuoden aikana. Kangasmetsä muistuttaa hieman metsäpaloaluetta. Ollaan noin 270 metriä meren pinnan yläpuolella sijaitsevalla vaaraylängöllä. Metsätyyppinä se voidaan määritellä Peräpohjolan alueen tuoreeksi kankaaksi eli kerrossammal-mustikkatyypin kangasmetsäksi.

Pintakasvillisuudessa on eniten mustikkaa. Puolukkaa on paikon paljon, ja myös variksenmarjaa näkyy. Vanamo, juolukka, suopursu, riidenlieko ja kanerva ovat yleisiä tai melko yleisiä. Sammalpeitteen valtalajeja ovat metsäkerrossammal ja seinäsammal. Kynsisammalia on yleisesti, ja korpikarhunsammal on tavallinen. Maksasammalia sekä korpirahkasammalta ja muita rahkasammalia on siellä täällä. Sulkasammalta on harvakseltaan, ja jäkälälaikkuja näkyy paikoin.

Kuntta kuljetetaan Bobcatilla uralle, josta matka jatkuu kuorma-autolla. Yrjö Käkelän veljenpoika Ville ajaa tottuneesti kaikkia koneita.

Hyvissä olosuhteissa kuntan saanto voi olla jopa 50 prosentin luokkaa metsämaan pinta-alasta. Pääkankaalla kivennäismaata on paljastunut runsaasti ja siellä täällä näkyy jo luontaisesti syntyneitä männyn taimia. 

– Metsän uudistumisen varmistamiseksi kuntannostoalueet on kuitenkin syytä muokata äkeellä päätehakkuun jälkeen, muutoin lopputuloksena on epätasainen taimikko, neuvoo Korhonen. 

Uudistamisketjussa voi olla siemenpuuhakkuu ja maanpinnan muokkaus äkeellä tai avohakkuu ja konekylvö äesmuokkauksen yhteydessä.

– Kuntanmyynti edustaa hyvin pientä osaa Kuusamon yhteismetsän toiminnassa, muistuttaa Korhonen. Pääasiallisesti tulot yhteismetsälle muodostuvat puukaupasta, hirven ja pienriistan metsästysmaksuista, sijoitustoiminnasta, maa-aineksien myynnistä sekä maa- ja vesialueiden vuokraamisesta. 

Sateet edistävät kuntan muodostumista 

– Kunttaa muodostuu humidisella vyöhykkeellä, alueilla joissa vuosittainen sademäärä ylittää haihdunnan. Kuusamon ja Kainuun metsissä tämä ehto täyttyy, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Jouko Kujala.

Siirrettävän kuntan mukana metsästä poistuu runsaasti ravinteita. Puiden oksat ja latvukset jäävät toki päätehakkuun jälkeen maastoon, eikä Kuusamon yhteismetsän alueella nosteta lainkaan kantoja.

Kujala on maastotarkastustyössään törmännyt kohteisiin, joissa kunttaa on nostettu kasvatusmetsistä ja kuntannostossa on käytetty koneita, joilla on vaurioitettu puustoa. Eteen tulleet ylilyönnit ovat onneksi olleet lukumäärältään ja laajuudeltaan vähäisiä ja asiat on saatu kuntoon neuvomalla ja opastamalla.

Kuusamon yhteismetsän alueella on Kujalan mukaan toimittu mallikkaasti ja kunttaa on nostettu siihen soveltuvilta alueilta. 

Kunttakuorma lähdössä kohti pääkaupunkiseutua. Tällä kalustolla kuntta tuodaan asiakkaan pihalle saakka.

Kuntannostajalla kiireinen kausi

Yrittäjä Yrjö Käkelä on toimittanut kunttaa asiakkailleen lähes kolmekymmentä vuotta. Kaikki alkoi, kun laajoja maa-ainesten ottoalueita avattiin ja huomattiin, että siinähän sitä olisi kunttaa.
Aluksi kunttaa irrotettiin pyöräkuormaajakalustolla. Painavia kunttarullia oli mahdotonta liikutella miestyönä. Puutavarakuormain tuli siinä vaiheessa kuvaan mukaan.

Vähitellen työtavat ovat muovautuneet nykyisen kaltaisiksi eli kunttaa nostetaan käsityönä ja lyhyttä lähikuljetusta kuorma-autolla ajettavalle uralle hoidetaan esimerkiksi Bobcatin tyyppisillä keveillä pyöräkuormaajilla.

Käsityötä tarvitaan, kun kuntaa irrotetaan pieninä levyinä. Kuljetuskaluston tehokkaan tilankäytön vuoksi kunttalevyt leikataan paloiksi, joiden koko on 80 senttiä x 140 senttiä. Kunttamattoa leikataan moottorisahalla. Apuna leikkauksessa on laudasta tehty sabluuna. Leikatut palat irrotetaan taikolla. Kaupan hyllyltä ostettua Fiskarsin työkalua on jalostettu taivuttamalla sen piikit mutkalle.

Leikkausvaiheessa työtä tehdään kahden miehen voimin. Kuntan palaset kerätään muovikaistaleen päälle ja kunttapaketti teipataan kiinni, kun kasa on noin metrin korkuinen. 

– Toinen tapa on nostaa kuntta kaivinkoneella. Kaivinkoneella nostettu kuntta on luonnollisesti huomattavasti edullisempaa, sanoo Käkelä.

Käkelä kehottaa asiakkaita harkitsemaan kuntan käyttökohteen mukaan, millä menetelmällä kuntta tulisi nostaa. Käkelän pääasiallinen asiakaskunta on ollut Rukan seudulla. Tänä kesänä hän on toimittanut kunttaa muun muassa pääkaupunkiseudulle, Turun liepeille, Savonlinnaan ja Punkaharjulle.

Käkelän yritys Kone- ja kiinteistöpalvelu Käkelä Oy huoltaa Rukan seudulla mökkejä, tekee lumitöitä ja kunnostaa latu-uria. Konekalustoa yrityksellä on moniin tarpeisiin, latukoneita, pyöräkuormaajia, traktoreita ja kuorma-autoja. Kuntan toimitukset täydentävät mukavalla tavalla yrityksen palvelutarjontaa.

Kunttaa loma-asunnon pihalla Vuokatissa.

 

Kuntan asennusohjeita

Pohjamaan tulee olla ravinteiltaan köyhää ja kosteutta pidättävää. Jos pohjamaa on kuntalle luontainen moreenimaa, kuntta voidaan asentaa sille ilman maanvaihtoa. Jos pohjamaa ei ole kuntalle luontainen, pohjamaan päälle asennetaan tarvittaessa suodatinkangas ja sen päälle hienoa hiekkaa tai hietamoreenia. Jos käytetään täyttöhiekkaa, on varmistettava, ettei se sisällä rikkakasveja. Rikkakasvit poistetaan pohjamaasta. Kunttapihaa on kasteltava sääolosuhteiden mukaan, keväällä tehdyillä asennuksilla on varauduttava poutasäillä kastelemaan syksyyn saakka.

Lähde: Viherympäristöliitto

Suomen suurin yhteismetsä myy myös kunttaa

  • Kuusamon yhteismetsä on yksityinen kuusamolainen metsänomistaja ja organisaatio. Sen toiminta perustuu metsätalouden harjoittamiseen, puutavaran myyntiin, metsästysmahdollisuuksien myyntiin, maa- ja vesialueiden sekä eräkämppien vuokraamiseen ja maa-aineksien myyntiin.
  • Kuusamon yhteismetsän liikevaihto oli vuonna 2013 noin kuusi miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvava.
  • Maankäytön monipuolistamisena ja uutena lisäarvona osakaskunnalle nähdään maa-alueiden vuokraaminen tuulivoimarakentamiseen.
  • Yhteismetsän pinta-ala oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 89 307 hehtaaria, josta kasvullista metsämaata on noin 62 000 hehtaaria.
  • Hakkuusuunnite vuodelle 2014 on 140 000 kuutiometriä.
  • Kuusamon yhteismetsä työllistää vakituisesti neljä toimihenkilöä, jotka ovat toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen, metsätalousinsinöörit Timo Pätsi ja Mikko Koski sekä merkonomi Arja Mustonen. Tilapäisinä työsuhteina ja välillisesti sopimusurakoitsijoiden kautta yhteismetsän työllistämisvaikutus on yhteensä noin 40 henkilötyövuotta.
Share/Save

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

spinnova kuitulanka

Kuidunkokoinen keksintö tähtää kansainvälisille markkinoille

Jyväskyläläinen Spinnova Oy kehittää puukuidusta lankaa, joka voi parhaimmillaan muuttaa kansainvälisen tekstiiliteollisuuden suunnan. Selluloosasta syntyy ilman kemiallisia prosesseja eettistä ja ekologista materiaalia. 

Metsä uudistuu pala kerrallaan

Metsä uudistuu pala kerrallaan

Eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa metsää käsitellään poiminta- ja pienaukkohakkuilla. Metsänomistajat tutustuivat näihin hakkuutapoihin Saarijärvellä.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?