Keitä kuusenkerkät siirapiksi

Kuusi kasvattaa keväällä oksiensa päihin vaaleanvihreät versot, kuusenkerkät, jotka trenditietoinen ruoanlaittaja poimii talteen. Testaa herkullisen kuusenkerkkäsiirapin reseptiä.


Keitä kuusenkerkät siirapiksi

Kuusi kasvattaa keväällä oksiensa päihin vaaleanvihreät versot, kuusenkerkät, jotka trenditietoinen ruoanlaittaja poimii talteen. Testaa herkullisen kuusenkerkkäsiirapin reseptiä.

12.4.2016 | Teksti Jenni Juntunen | Kuvat iStockphoto

Mietoja, makeahkoja kuusenkerkkiä voi maistella sellaisinaan, ja pienellä vaivalla niistä syntyy muun muassa siirappia, teetä tai mehua. Kerkät sopivat myös salaatteihin, keittoihin, muhennoksiin, voileivälle ja peston sekaan sekä annosten koristeluun.

Kuusenkerkkä on vuoden ensimmäisiä ruokakasveja, ja sen keruuaika ulottuu keväästä alkukesään. Parhaimmillaan kerkät ovat alle viisisenttisinä, jolloin ne ovat vielä heleän vihreitä, pehmeitä ja taipuisia. Juhannuksen jälkeen kerkät muuttuvat tummiksi, koviksi ja kirpeiksi neulasiksi eikä niitä kannata enää syödä.

Suomalaiset ovat torjuneet kuusenkerkkien avulla kevätväsymystä, ja ne sisältävätkin runsaasti C- ja A-vitamiinia sekä kivennäisaineita. Pyyhkeeseen kiedottuja, höyrytettyjä kerkkiä voi kokeilla hoitohauteena hartiavaivoihin tai tukkoisuuteen.

Kansanlääkinnässä kerkkiä on käytetty myös kihdin, keripukin, sappivaivojen, reuman ja vatsan liikahappoisuuden hoitoon. 

Kuusenkerkkien keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan keräämiseen on aina kysyttävä maanomistajan lupa. 

Lähde: Cederberg Maarit, Aarteita Suomen luonnosta – Hyötykasveja apilasta vuohenputkeen (Viestilehdet Oy 2014)

Kuusenkerkkäsiirappi

5–6 l kuusenkerkkiä
1 kg sokeria
vettä

1. Huuhtele kuusenkerkät.
2. Liota kerkkiä yön yli kylmässä vedessä niin, että ne peittyvät veteen.
3. Keitä kerkkiä liotusvedessä noin kaksi tuntia, jotta ne pehmenevät.
4. Siivilöi kerkät seoksesta. 
5. Nestettä pitäisi olla jäljellä 1,5 litraa.
6. Lisää sokeri, ja keitä seosta kaksi tuntia koko ajan sekoittaen, jotta se ei pala pohjaan.
7. Kaada siirappimainen seos kuumennettuihin lasipurkkeihin. Hyydytysaineella, esimerkiksi hillosokerilla, siirapin voi kovettaa marmeladiksi.
8. Tarjoile siirappia jäätelön, jugurtin, lettujen tai vohveleiden kanssa.

Lähde: Arkko Martti, Aaltonen Turkka, Yrttiopas – Luonnonkasvit ravintona (Suomen Matkailuliitto 1986)

 

Share/Save

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Muinaisjäännös ei ole este metsänhoidolle

Historia näkyy maastossa monin tavoin, menneistä ajoista kertovat hautaröykkiö, karsikkopuu tai I maailmansodan juoksuhauta. Muinaisjäännökset eivät kuitenkaan estä alueen metsänhoitoa. 

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?