Keitä kuusenkerkät siirapiksi

Kuusi kasvattaa keväällä oksiensa päihin vaaleanvihreät versot, kuusenkerkät, jotka trenditietoinen ruoanlaittaja poimii talteen. Testaa herkullisen kuusenkerkkäsiirapin reseptiä.


12.4.2016 | Teksti Jenni Juntunen | Kuvat iStockphoto

Mietoja, makeahkoja kuusenkerkkiä voi maistella sellaisinaan, ja pienellä vaivalla niistä syntyy muun muassa siirappia, teetä tai mehua. Kerkät sopivat myös salaatteihin, keittoihin, muhennoksiin, voileivälle ja peston sekaan sekä annosten koristeluun.

Kuusenkerkkä on vuoden ensimmäisiä ruokakasveja, ja sen keruuaika ulottuu keväästä alkukesään. Parhaimmillaan kerkät ovat alle viisisenttisinä, jolloin ne ovat vielä heleän vihreitä, pehmeitä ja taipuisia. Juhannuksen jälkeen kerkät muuttuvat tummiksi, koviksi ja kirpeiksi neulasiksi eikä niitä kannata enää syödä.

Suomalaiset ovat torjuneet kuusenkerkkien avulla kevätväsymystä, ja ne sisältävätkin runsaasti C- ja A-vitamiinia sekä kivennäisaineita. Pyyhkeeseen kiedottuja, höyrytettyjä kerkkiä voi kokeilla hoitohauteena hartiavaivoihin tai tukkoisuuteen.

Kansanlääkinnässä kerkkiä on käytetty myös kihdin, keripukin, sappivaivojen, reuman ja vatsan liikahappoisuuden hoitoon. 

Kuusenkerkkien keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan keräämiseen on aina kysyttävä maanomistajan lupa. 

Lähde: Cederberg Maarit, Aarteita Suomen luonnosta – Hyötykasveja apilasta vuohenputkeen (Viestilehdet Oy 2014)

Kuusenkerkkäsiirappi

5–6 l kuusenkerkkiä
1 kg sokeria
vettä

1. Huuhtele kuusenkerkät.
2. Liota kerkkiä yön yli kylmässä vedessä niin, että ne peittyvät veteen.
3. Keitä kerkkiä liotusvedessä noin kaksi tuntia, jotta ne pehmenevät.
4. Siivilöi kerkät seoksesta. 
5. Nestettä pitäisi olla jäljellä 1,5 litraa.
6. Lisää sokeri, ja keitä seosta kaksi tuntia koko ajan sekoittaen, jotta se ei pala pohjaan.
7. Kaada siirappimainen seos kuumennettuihin lasipurkkeihin. Hyydytysaineella, esimerkiksi hillosokerilla, siirapin voi kovettaa marmeladiksi.
8. Tarjoile siirappia jäätelön, jugurtin, lettujen tai vohveleiden kanssa.

Lähde: Arkko Martti, Aaltonen Turkka, Yrttiopas – Luonnonkasvit ravintona (Suomen Matkailuliitto 1986)

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?