Keitä kuusenkerkät siirapiksi

Kuusi kasvattaa keväällä oksiensa päihin vaaleanvihreät versot, kuusenkerkät, jotka trenditietoinen ruoanlaittaja poimii talteen. Testaa herkullisen kuusenkerkkäsiirapin reseptiä.


Keitä kuusenkerkät siirapiksi

Kuusi kasvattaa keväällä oksiensa päihin vaaleanvihreät versot, kuusenkerkät, jotka trenditietoinen ruoanlaittaja poimii talteen. Testaa herkullisen kuusenkerkkäsiirapin reseptiä.

12.4.2016 | Teksti Jenni Juntunen | Kuvat iStockphoto

Mietoja, makeahkoja kuusenkerkkiä voi maistella sellaisinaan, ja pienellä vaivalla niistä syntyy muun muassa siirappia, teetä tai mehua. Kerkät sopivat myös salaatteihin, keittoihin, muhennoksiin, voileivälle ja peston sekaan sekä annosten koristeluun.

Kuusenkerkkä on vuoden ensimmäisiä ruokakasveja, ja sen keruuaika ulottuu keväästä alkukesään. Parhaimmillaan kerkät ovat alle viisisenttisinä, jolloin ne ovat vielä heleän vihreitä, pehmeitä ja taipuisia. Juhannuksen jälkeen kerkät muuttuvat tummiksi, koviksi ja kirpeiksi neulasiksi eikä niitä kannata enää syödä.

Suomalaiset ovat torjuneet kuusenkerkkien avulla kevätväsymystä, ja ne sisältävätkin runsaasti C- ja A-vitamiinia sekä kivennäisaineita. Pyyhkeeseen kiedottuja, höyrytettyjä kerkkiä voi kokeilla hoitohauteena hartiavaivoihin tai tukkoisuuteen.

Kansanlääkinnässä kerkkiä on käytetty myös kihdin, keripukin, sappivaivojen, reuman ja vatsan liikahappoisuuden hoitoon. 

Kuusenkerkkien keruu ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan keräämiseen on aina kysyttävä maanomistajan lupa. 

Lähde: Cederberg Maarit, Aarteita Suomen luonnosta – Hyötykasveja apilasta vuohenputkeen (Viestilehdet Oy 2014)

Kuusenkerkkäsiirappi

5–6 l kuusenkerkkiä
1 kg sokeria
vettä

1. Huuhtele kuusenkerkät.
2. Liota kerkkiä yön yli kylmässä vedessä niin, että ne peittyvät veteen.
3. Keitä kerkkiä liotusvedessä noin kaksi tuntia, jotta ne pehmenevät.
4. Siivilöi kerkät seoksesta. 
5. Nestettä pitäisi olla jäljellä 1,5 litraa.
6. Lisää sokeri, ja keitä seosta kaksi tuntia koko ajan sekoittaen, jotta se ei pala pohjaan.
7. Kaada siirappimainen seos kuumennettuihin lasipurkkeihin. Hyydytysaineella, esimerkiksi hillosokerilla, siirapin voi kovettaa marmeladiksi.
8. Tarjoile siirappia jäätelön, jugurtin, lettujen tai vohveleiden kanssa.

Lähde: Arkko Martti, Aaltonen Turkka, Yrttiopas – Luonnonkasvit ravintona (Suomen Matkailuliitto 1986)

 

Share/Save

Metsävakuutus kannattaa

Metsä kannattaa vakuuttaa kaiken varalta


Väinö Miettisen pojan metsään iski mustakoro, joka vei mennessään kymmeniä hehtaareja hyvää puustoa. Onni onnettomuudessa oli laajin mahdollinen metsävakuutus. 

Metsäreportteri somettaa nuorille metsistä

Laura Halvari innostaa nuoria metsäalalle sosiaalisessa mediassa. Hän haluaa kertoa metsäasioista rennosti ja ilon kautta.

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?