Kemera-tuki yksityisen metsänomistajan apuna

Yksityinen metsänomistaja voi saada valtiolta Kemera-tukea metsänhoidon investointeihin. Tukitasoja on selkiytetty ja yksinkertaistettu. Tukea maksetaan eurosumma hehtaaria kohti tai tietty prosenttiosuus kokonaiskustannuksista. 


26.10.2015 | Teksti Annikka Selander | Kuvat Essi Kuula

Uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki eli Kemera-laki tuli voimaan kesäkuun alussa. Laki on määräaikainen ja voimassa enintään vuoteen 2020. Kaikista töistä pitää tehdä rahoitushakemus ennen töiden aloittamista ja toteutusilmoitus, kun työ on tehty. Työ voidaan toteuttaa myös usean tilan yhteishankkeena.

Taimikon varhaishoidon, nuoren metsän hoidon ja juurikäävän torjunnan voi aloittaa omalla riskillä rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen. Terveyslannoituksessa, suometsien hoidossa, metsäteissä ja metsäluonnon hoitohankkeissa tuen edellytyksenä on Metsäkeskuksen hyväksymä toteuttamissuunnitelma. 

Uusia työmuotoja ovat taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoidon yhteydessä tehty pienpuun kerääminen. Rahoitusta ei enää voi saada metsänuudistamiseen, siis pellon metsitykseen ja metsätuhoalueiden uudistamiseen. Myös energiapuun korjuutuki on jäänyt pois ja sen korvaa pienpuun korjuutuki, jonka ehdoissa ei ole määritelty puulle tiettyä käyttökohdetta.

Hallitusohjelman säästöjen vuoksi juurikäävän torjunnan ja terveyslannoituksen tukia on ehdotettu poistettavaksi. Lisäksi joidenkin töiden tuki tulee pienenemään. Muutokset tulevat voimaan todennäköisesti vuoden 2016 alkupuolella.

Taimien seassa kasvavat lehtipuuvesat uhkaavat havupuutaimikon kehittymistä.

 

1. Taimikon varhaishoito 

Tukea voi saada taimikon perkaukseen ja harvennukseen sekä verhopuuston poistoon ja harvennukseen. Hanke voidaan muodostaa useasta, vähintään puolen hehtaarin kuviosta, mutta yhteensä pinta-alaa on oltava vähintään hehtaari. Työ voidaan toteuttaa myös usean tilan yhteishankkeena. Tuki on sama riippumatta siitä, onko työ tehty itse vai teetetty ulkopuolisella.

  • taimikon keskipituus hoidon jälkeen 0,7–3 metriä
  • kaadettava vähintään 3 000 runkoa/hehtaari, pohjoisessa Suomessa 2 000 runkoa/hehtaari
  • taimia hoidon jälkeen enintään 5 000/hehtaari
  • hankkeen vähimmäiskoko yhteensä hehtaari
  • tuki on 160 euroa/hehtaari 

2. Nuoren metsän hoito ja pienpuun korjuutuki

Tukea voi saada varttuneiden taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien hoitoon, jos työ ei ole kaupallisesti kannattavaa. Hanke voidaan muodostaa useasta vähintään puolen hehtaarin kuviosta, mutta yhteensä pinta-alaa on oltava vähintään kaksi hehtaaria. Työ voidaan toteuttaa myös usean tilan yhteishankkeena.

Hoidetusta taimikosta on raivattu pois taimia haittaavat lehtipuut sekä huonolaatuiset ja vaurioituneet rungot.

Pienpuun korjuutuki on hehtaarikohtainen. Korjattua puutavaraa ei tarvitse myydä, mutta se pitää mitata ja esittää mittaustodistus. Mittauksen voi tehdä itse.

  • kasvatettavan puuston keskipituus hoidon jälkeen yli 3 metriä ja keskiläpimitta enintään 16 senttimetriä 
  • kaadettava hehtaarilta vähintään 1 000 runkoa, joiden kantoläpimitta on vähintään 3 senttimetriä, pohjoisessa Suomessa 800 runkoa/hehtaari
  • hoidon jälkeen enintään 3 000 runkoa/hehtaari
  • hankkeen koko yhteensä vähintään 2 hehtaaria
  • tuki 230 euroa/hehtaari. Jos kohteella kerätään vähintään 35 kiintokuutiometriä pienpuuta/hehtaari, tuki on 450 euroa/hehtaari. Pohjoisessa Suomessa kerättävän puun vähimmäismäärä on 25 kiintokuutiometriä hehtaaria kohti.

3. Juurikäävän torjunta

Tuki on tarkoitettu kantojen käsittelyyn hakkuussa juurikäävän leviämisen riskialueilla, eli koko eteläisessä ja keskisessä Suomessa. Tukea voi saada toukokuun alusta marraskuun loppuun tehdylle torjuntatyölle. 

  • mäntyä tai kuusta tai molempia yhteensä yli puolet puuston tilavuudesta
  • tuki on 70 euroa/hehtaari

4. Terveyslannoitus

Tukea terveyslannoitukseen myönnetään ravinne-analyysiin perustuvien tai silmämääräisesti havaittujen kasvuhäiriöiden korjaamiseen turvemailla ja boorinpuutosalueilla. 

  • kasvupaikkatyyppi vähintään puolukkaturvekangasta vastaava
  • taimikon on oltava vähintään 0,7 metrin pituista ja varhaishoidon tehty
  • hankkeen vähimmäiskoko yhteensä 2 hehtaaria
  • tuki on 40 prosenttia kuluista

5. Suometsien hoito

Suometsien hoito pitää sisällään ennestään ojitetun suon ojaston kunnostuksen, vesiensuojelutoimenpiteet ja piennartien tekemisen. Tuen ehtona on, että puusto on hoidettu. Vesistöjen suojelemiseksi tarpeellisten lietealtaiden ja pintavalutuskenttien tekoa tuetaan. Ojituksen yhteydessä tehtävien piennarteiden rakentamista tuetaan lähimmälle kantavalle maapohjalle asti.

  • eteläisessä Suomessa varputurvekankaille ja sitä rehevimmille maille 
  • pohjoisessa Suomessa puolukkaturvekankaille ja sitä rehevimmille maille 
  • pinta-alaltaan 5 hehtaaria ylittävissä hankkeissa tuki on 70 prosenttia ja sitä pienemmissä 40 prosenttia kustannuksista. Vähimmäispinta-ala yhteensä 2 hehtaaria.

6. Metsätiet

Kunnostettavien ja uusien metsäteiden on sovelluttava ympärivuotiseen käyttöön pois lukien kelirikkoajan käyttörajoitukset. Kaikkien tuettavien tiehankkeiden on oltava usean tilan yhteishankkeita. Metsätalouden kuljetusten osuuden on oltava yli puolet uusilla teillä, perusparannuksessa yli 30 prosenttia tien käytöstä.

  • kunnostetun tien päällysrakenteen on oltava vähintään 3,6 metriä leveä
  • uuden tien päällysrakenteen on oltava vähintään 4 metriä leveä
  • uuden tiehankkeen vähimmäispituus on 500 metriä
  • perusparannuksen tuki: eteläinen Suomi 40 prosenttia, keskinen Suomi 50 prosenttia ja pohjoinen Suomi 60 prosenttia kustannuksista
  • uuden tien rakentamisen tuki: eteläinen Suomi 30 prosenttia, keskinen Suomi 40 prosenttia ja pohjoinen Suomi 50 prosenttia kustannuksista

7. Metsätalouden ympäristötuki ja metsäluonnon hoitohankkeet

Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsänomistaja sitoutuu turvaamaan metsän biologista monimuotoisuutta laajemmin kuin mitä metsälaki edellyttää. Tukea voidaan myöntää myös metsäluonnon hoitohankkeisiin, esimerkiksi tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja ennallistamistöihin sekä metsien monimuotoisuutta edistävään kulotuksen. 

 

1. Kantokäsittelyssä kuusen ja männyn tuore kaatopinta käsitellään harmaaorvakkavalmisteella tai urealiuoksella, joka estää juurikäävän itiötartunnan.
2. Juurikäävän itiöt laskeutuvat tuoreille kannoille.
3. Juurikääpä leviää juuriston kautta hyväkuntoisiinkin puihin.

 

Taimikon perkaus ja harvennus kannattavat

Yksi tärkeimmistä metsän kasvatuksen töistä on taimikon varhaishoito. Hoitamattomasta taimikosta kertyy helposti merkittäviä tappioita metsänomistajalle. Työ on kannattava investointi myös ilman valtion tukea.

Varhaisperkaus kannattaa tehdä, kun taimikko on metrin mittaista, eli noin 4–6 vuotta istutuksen jälkeen. Joskus se on tehtävä jo aikaisemmin, jos lehtipuut uhkaavat istutustaimia.

Paras ajankohta taimikonharvennukselle on kuusella, kun taimien keskipituus on 3–4 metriä ja männyllä, kun taimien keskipituus on 5–7 metriä. Kustannukset nousevat noin kymmenen prosenttia vuodessa, jos hoitoa lykätään.;

 

Tee rahoitushakemus verkossa

Alkuvuodesta 2016 alkaen voit tehdä rahoitus­hakemukset ja toteutusilmoitukset sähköisesti Metsään.fi-palvelun kautta. Paperi­lomakkeet löydät Metsäkeskuksen verkkosivuilta www.metsakeskus.fi/lomakkeet. Täytetyt lomakkeet voi toimittaa Metsäkeskukselle sähköpostitse osoitteeseen kemerahakemukset@metsakeskus.fi tai postitse toimipisteisiin.

Metsäkeskuksen asiakastuen tavoitat soittamalla numeroon 029 432 409 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen asiakastuki@metsakeskus.fi.

 

Kemera-tukien aluejako.

 

Alkuvuodesta 2016 alkaen voit tehdä rahoitushakemukset ja toteutusilmoitukset sähköisesti Metsään.fi-palvelun kautta osoitteessa www.metsaan.fi.

 

Share/Save

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?