Kimmo Tiilikainen: "Hallitus haluaa puun liikkeelle"

Hallituksen kärkihankkeet pureutuvat puumarkkinoiden toimivuuteen ja yrittäjämäiseen metsätalouteen. Ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan osaajille on tarvetta niin tutkimuksessa kuin toimitusketjussa.


12.4.2016 | Teksti Vesa Vainio | Kuvat Pentti Hokkanen/YHA

Vaikka maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen tittelistä on metsä-sana hävinnyt, ei metsän arvo ole ministerin työsaralla vähentynyt. Metsän painoarvo on suuri jo siksi, että Suomi on biotaloudessa ja puhtaissa ratkaisuissa maailman kärkimaita.

Tiilikainen korostaa, että hallitus on sitoutunut lisäämään puukauppaa 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa toimikautensa loppuun mennessä. Tämä näkyy vahvasti hallituksen kärkihankkeissa.

– Hallitus haluaa puuta lisää liikkeelle sekä uusia tuotteita metsästä. Käänne on jo nähtävissä, sillä investoinnit ovat kasvussa. Metsä antaa kyllä myöten puun käytön lisääntymiselle.

Sähköisillä menetelmillä on Tiilikaisen mukaan tärkeä rooli puumarkkinoiden toimivuuden varmistamisessa. Mahdollisimman tarkka tieto metsien puuvaroista sekä tiedon käyttäminen metsänhoidossa ja puukaupassa avaavat väylän optimaaliseen metsätalouteen. Tällaista tietoa metsänomistajille tarjoaa Metsään.fi-palvelu.

Toinen hallituksen kärkihankkeista tähtää metsätilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseen. Malli siihen on paraikaa kehittelyssä, ja valmista pitäisi olla vuonna 2017. Metsätilojen koon kasvattaminen on myös osa tilarakenteen kehittämistä.

– Tavoitteena on metsätilojen siirtyminen aikaisemmin uudelle sukupolvelle ja yrittäjämäisempi toimintatapa metsätaloudessa. Metsävähennysjärjestelmä kannustaa osaltaan kasvattamaan tilakokoja.

Monimuotoisuus on tärkeä arvo

Hallituksen kärkihankkeet kohdistuvat puumarkkinoiden toimivuuteen. Tiilikainen nostaa esille yhtä lailla olennaiset: tuotekehityksen, osaajien riittävyyden ja logistiikan toimivuuden.

– Metsäteollisuus tarvitsee uusia tuotteita, joten tutkimus- ja kehitystyöhön tulee olla riittävästi resursseja, jotta saamme jalostettua korkeamman hyötysuhteen tuotteita.

Lisähakkuiden tarve on näköpiirissä jo lähivuosina, ja alalle syntyy uusia työpaikkoja. Koulutuksen kautta puun korjuu- ja kuljetusketjuihin on tarve saada uusia ammatti-ihmisiä. Eikä pidä unohtaa tieverkoston merkitystä lisääntyvässä kuljetustilanteessa.

– Hallituksen osoittama 600 miljoonan euron määräraha tie- ja rataverkoston korjausvelan lyhentämiseen vastaa mitä suurimmassa määrin metsäteollisuuden tarpeisiin.

Tiilikaista harmittaa vapaaehtoiseen metsän­suojeluun kannustavan METSO-ohjelman rahoituksen leikkaaminen. Suojeluohjelmaan haluaisi useampi kuin mitä siihen voidaan ottaa.

Eri järjestöjen kesken on käynnistetty laajat keskustelut vaihtoehtoisten menetelmien käyttöön ottamiseksi.

– Tahto säilyttää luonnon monimuotoisuus on vahva ja yhteisymmärrys eri tahojen kesken on hyvä. Vastuullisuudesta ei voi tinkiä, ja luotan myös metsänomistajien omaan haluun vaalia luontoarvoja.

Metsän kasvu sitoo hiiltä

Pariisin ilmastokokouksen päätökset konkretisoituvat näkyviksi tuloksiksi pitkällä viiveellä. Tiilikainen pitää tärkeänä, että metsän arvo on tunnustettu ilmaston parantamisessa. Sähköinen tietopohja ja metsien kaukokartoitus ovat tässäkin työssä avainasemassa.

– Saamme metsistä tarkkaa tietoa, paljonko metsä sitoo hiiltä ja mikä on sen poistuma. Vuositason kasvun ja poistuman suhde eli hiilinielu määrittelee metsän aseman.

Metsän roolina on tuottaa raaka-ainetta metsä- ja energiateollisuuden tarpeisiin. Euroopan unioni asettaa tämän ja ensi vuoden aikana omat ilmastotavoitteensa nielulaskennan pohjalta.

Suomessa metsä kasvaa paljon enemmän kuin mitä sitä käytetään. Ilmaston lämpeneminen voi kiihdyttää kasvua entisestään ja tämän hetken 105 miljoonan kuution vuosikasvu voi olla tulevaisuudessa vielä suurempi.

Kevyempiä käytäntöjä

Tiilikainen on lähtenyt ministerikaudellaan keventämään päätöksentekokäytäntöjä jämäkällä otteella. Maakuntakaavat on siirretty jo maakuntien itsensä vahvistettaviksi. Poikkeustoimivalta siirtyy tämän kevään aikana ELY-keskuksilta kunnille.

Rakennuslupien myöntämisen henki kevenee ja ympäristöluvissa osa kohteista jää kokonaan lupakäytännön ulkopuolelle. Osaan luvista riittää jatkossa ilmoitusmenettely, ja lupa­menettelystä tulee joustavampi kautta linjan.

Kevyemmillä lupakäytännöillä on myös pienempi hintalappu. Yhtenä esimerkkinä tästä on liito-orava-alueisiin aiemmin liittynyt kankea ELY-keskuksen antama hallintopäätös.

– Luovumme tästä ja luotamme siihen, että metsäammattilaiset osaavat rajata leimikot. ELY-keskus antaa toki edelleen neuvoja asiassa. Säästämme näin valtion varoja.

Yhtä lailla varoja säästyy suojelualueiden merkinnässä. Enää niitä ei tarvitse käydä paaluttamassa maastoon, sillä GPS-tekniikka näyttää tarkasti suojelualueiden rajat. Menettelyn tuoma säästö on useita miljoonia euroja.

”Mie mänin mehtään”

Ruokolahdella syntyneellä ja kasvaneella ministeri Kimmo Tiilikaisella on edelleen maatila ja talo kotiseudullaan. Metsää, josta osa on omaa ja osa yhteisomistuksessa metsäyhtymänä sukulaisten kanssa, on yhteensä noin 100 hehtaaria.

– Suhteeni metsään on läheinen ja olen tyypillinen metsänomistaja. Hoidan metsää aktiivisesti, hakkuut ja taimikonhoidot tehdään ajallaan. Painotan myös luontoarvoja, minullakin on se oma suojeltava palsta niin kuin monilla muillakin.

Pienestä pitäen metsissä liikkunut ja toimeen tarttunut Tiilikainen seuraa mielellään luontoa ja on innokas lintuharrastaja. Niinpä hän on viettänyt aina paljon aikaa metsässä. Vanhemmat olivat usein huolissaan pienen pojan liikkeistä ja pyysivät häntä kertomaan, missä milloinkin kulki.

– Niinpä jätin kerran lapulla viestin vanhemmilleni. Siinä luki “mie mänin mehtään”. Tiedä oliko siitä sitten hyötyä heille.

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?