Koira ja kopteri pesivien metsojen apuna

Keski-Suomen maakuntalintu metson kolme viimeisintä lisääntymiskautta ovat epäonnistuneet, ja linnut tarvitsevat pesiensä suojaamiseen apua. Sadan pesän savotta -hankkeessa kokeiltiin pesän bongausta kopterilla.


13.6.2017 | Teksti Laura Hyvönen | Kuvat Päivi Hietala ja iStock

Lyhytkarvainen saksanseisoja Heta viilettää elementissään pitkin hakkuualuetta Kilpimäessä, Uuraisten ja Äänekosken rajalla. Hajut ohjaavat koiraa pitkin poikin aluetta, kunnes lyhyen seisonnan päätteeksi löytyy se, mitä etsittiin: metsonaaraan eli koppelon maahan perustama pesä, jossa munien hautominen on alkamassa. Metsot ovat paritelleet vapun tienoilla, ja nyt eletään lisääntymisen kannalta kriittisiä hetkiä. Pesän ja munien täytyisi selvitä ulkoisilta uhilta kuoriutumiseen saakka.


Koiranohjaaja Tommi Kinnunen ja lyhytkarvainen saksanseisoja Heta etsivät metson pesän ensin. Tämän jälkeen VideoDrone Oy:n Juhani Mikkola ryhtyi hommiin kopterin ja lämpökameran kanssa.

Heta on tehnyt tehtävänsä, ja seuraavaksi on pesän suojauksen vuoro. Noin 20 metrin säteelle pesästä kierretään lankaa, joka muodostaa matalan ringin. Kuitunauhalla merkattu rinki erottuu kauempaakin metsäkoneenkuljettajan silmään, eikä pesä vahingossa jää koneen alle. Sitten jäljellä on vielä tärkein. Maahan veistellään saippuasta pieniä paloja, jotta pesän äärelle hankkiutuneiden nisäkäspetojen hajuaisti harhautuu. Parhaassa tapauksessa lähistölle voi vielä asentaa riistakameran, jolla pesintää voi seurata.

– Olemme jakaneet kanalintujen pesien suojauspaketteja yli 2000 vuosikymmenen aikana. Pakettiin kuuluu saippua, kuitunauha ja lankarulla, puukon oletetaan olevan metsänkulkijalla mukana, kertoo Sadan pesän savotta -hankkeen ideoija ja Suomen riistakeskus Keski-Suomen vs. riistapäällikkö Olli Kursula Keski-Suomen Metsoparlamentista.

Tavoitteena sadan pesän suojelu

Keski-Suomen Metsoparlamentin käynnistämän Sadan pesän savotta -hankkeen tavoitteena on suojata satavuotiaan Suomen kunniaksi sata metson tai muun metsäkanalinnun pesää pesimäkauden aikana. Metso on Keski-Suomen maakuntalintu, jonka puolesta eri toimijoiden yhteenliittymä Metsoparlamentti toimii.

– Keinoinamme ovat riistapainotteiset metsänhoitosuositukset sekä koulutukset, kertoo Metsäkeskuksen itäiseltä palvelualueelta elinkeinopäällikkö Seija Tiitinen-Salmela.

Metsot ja muut metsäkanalinnut todella tarvitsevat pesiensä suojaukseen apua, sillä niiden kannat ovat pienentyneet 1960-luvulta lähtien.


Suomen riistakeskus Keski-Suomen vs. riistasuunnittelija Teemu Lamberg ja vs. riistapäällikkö Olli Kursula tekivät metson pesälle suojauksen langasta ja kuitunauhasta. Maahan veistellään saippuaa nisäkäspetojen hajuaistin hämäämiseksi.

– Kolme viimeistä lisääntymiskautta ovat epäonnistuneet, joten jokainen onnistunut pesintä on nyt tärkeä. Luonnossa pesistä tuhoutuu noin kolmasosa, ja pahimpina vuosina yli puolet pesistä ehtii tuhoutua ennen poikasten kuoriutumista, Kursula toteaa.

Maassa liikkuvista pienpedoista metsoja vaanivat ketut, supikoirat ja näädät. Ilmasta käsin pesiä uhkaavat korpit, närhet ja varikset. Tärkein tekijä poikasten eloonjäännin kannalta on kuitenkin lämpötila kuoriutumisaikana. Viime vuosina juhannukseen jatkuneet kylmät kelit ovat vaarallisia juuri syntyneelle poikueelle. Metson pesä voi olla melkeinpä missä vain. Tyypillisimmin metsäkanalinnut pesivät rämeessä, taimikossa tai metsänuudistusalalla.

– Kokenut lintu osaa tehdä pesän niin, että siihen on näkösuoja ilmavaaroilta. Koppelo ei jätä pesän ympäristöön hajuja steppailemalla maastossa, vaan lähtee lentoon pesältä ja laskeutuu lähelle pesää, Kursula selventää.

Uusilla keinoilla koppeloiden avuksi

Kilpimäessä pesien suojausnäytös jatkuu testillä, jossa pesiä etsitään nyt myös ilmasta käsin. VideoDrone Oy:n teknologiajohtaja Juhani Mikkola on tuonut paikalle lämpökameralla varustetun ilma-aluksen eli dronen, joka nousee 60 metrin korkeuteen hakkuualueen yläpuolelle. Kopterille on määritelty tietokoneella reitti, jolla se skannaa aluetta. Drone etsii lintujen pesiä maastosta lämpöerojen perusteella.

– Tämä pitäisi tehdä ennen auringonnousua, kylmän yön jälkeen, koska kamera tarvitsee havaintoihin lämpötilaeroja, Mikkola toteaa.


Kanalintujen pesien suojauspaketilla sattumalta metsästä löytyvät pesät on helppo suojata.

Aurinko ei ole kuitenkaan paistanut liikaa päivän aikana, ja vähitellen kopterin kamera varmistuu paikasta, josta pesä aiemmin Hetan avulla löytyi. Metsojen kannalta etsintäkeinolla ei ole väliä, jos pesä saadaan suojattua.

– Seurannassamme oli yli sata pesää, ja niistä vain kymmenesosa tuhoutui, kun pesiä suojattiin järjestelmällisesti, Kursula kertoo.

Uusia keinoja riistametsien ja metsäkanalintujen hoitoon on kehitteillä myös Suomen metsäkeskuksessa. Metsäkeskus on yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa mukana Digiriistametsä-hankkeessa, jossa on tarkoitus löytää metsäkanalintujen elinympäristöt hyödyntäen paikkatieto- ja tilastomallinnusta. Kanalintujen elinolosuhteita voidaan parantaa esimerkiksi korpien ja vaihettumisvyöhykkeiden kevyemmällä käsittelyllä.

Riistametsänhoito

  • Riistametsänhoito on talousmetsien hoitoa, jossa otetaan metsäkanalinnut ja muu riista huomioon.
  • Menetelmät ovat vapaaehtoisia ja helppoja. Riistan voi huomioida kaikissa metsänhoitotöissä läpi metsikön kiertoajan.
  • Hyvä riistametsä on sekametsää, jossa on runsas mustikkavarvusto sekä puuston koko- ja tiheysvaihtelua.
  • Kuviotasolla riistametsän tavoitteena ovat vähintään kolmen puulajin sekametsät.

Lue lisää: Suomen metsäkeskus, Digiriistametsä-hanke

Share/Save

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?