Korvaako puu muovin?

Lähes kaikki kaupasta ostettu ruoka ja juoma sekä suuri osa muusta tavarasta on pakattu tavalla tai toisella muoviin. Korvaako suomalainen puupohjainen innovaatio muovin?


Korvaako puu muovin?

Lähes kaikki kaupasta ostettu ruoka ja juoma sekä suuri osa muusta tavarasta on pakattu tavalla tai toisella muoviin. Korvaako suomalainen puupohjainen innovaatio muovin?

18.4.2017 | Teksti Anne Penttilä | Kuvat Paptic Oy ja iStockphoto

Monelle asia on konkretisoitunut, kun erillinen muovinkeräyspiste on ilmestynyt omalle paikkakunnalle. Muovijätteen erottelu on lähestulkoon puolittanut kotitalouden sekajätteen määrän.

Liiallinen muovin käyttö on maailmanlaajuinen ongelma. Joka minuutti maailmassa otetaan käyttöön ja hylätään miljoona muovikassia. Vuosien varrella on kehitetty monenlaisia korvaavia materiaaleja muoville, mutta ominaisuuksiltaan samankaltaista, monikäyttöistä ja edullista syrjäyttäjää ei ole vielä löytynyt. Olisiko suomalaisesta puupohjaisesta innovaatiosta sellaiseksi?

Kauppanimellä Paptic myytävästä materiaalista 80 prosenttia on biohajoavaa ja puupohjaista. Materiaali on uudelleen käytettävä, ja se korvaa esimerkiksi muovisia ja paperisia ostoskasseja. Se ei repeydy kuten paperi ja painaa 30 prosenttia vähemmän. Se venyy, joten sitä voidaan käyttää joustavissa pakkauksissa ja pakkauslinjoilla, joissa aiemmin on voitu käyttää vain muovia. Iso etu on, että materiaalia voidaan valmistaa jo olemassa olevalla tekniikalla, paperitehtaassa.

Vuonna 2015 perustettu Paptic Oy toimitti ensimmäiset ostoskassit asiakkailleen 2016. Ensimmäisiä käyttäjiä on ollut vaatekauppaketju Seppälä. Seuraava askel on investointi omaan paperikoneeseen, joka on tarkoitus käynnistää ensi vuonna. Kysyntää on, kertoo Esa Torniainen Papticista.

– Kansainväliset brändinomistajat ja kauppaketjut ovat erittäin kiinnostuneita, koska valistuneet kuluttajat odottavat heiltä vastuullisia valintoja. Lisäksi lainsäädäntö ohjaa pois muovikassien käytöstä monissa maissa.

Merten muovi siirtyy ravintoketjuun

Suurin osa maailman merissä lilluvasta roskasta on muovia, ja valtavat muovijätelautat ovat vaaraksi merieliöstölle. Viime vuosina tutkijat ovat kuitenkin huolestuneet yhä enemmän mikromuovista, jota syntyy muovinkappaleiden hajotessa. Mikromuovia kertyy meriin jatkuvasti, ja sitä on mahdotonta poistaa.

Suomen ympäristökeskus (Syke) osoitti tutkimuksessaan, että planktoneliöt syövät mikromuoveja. Vaikka osa muovista poistuukin äyriäisplanktonin elimistöstä, osa kulkee ravintoketjussa eliölajista toiseen.

Exeterin ja Plymouthin yliopistoissa Britanniassa on puolestaan tutkittu mikromuovien vaikutusta merisukasmatoihin: niihin kertyy mikromuoveista peräisin olevia myrkyllisiä aineita. Myös myrkyt kertyvät ja rikastuvat siirtyessään ravintoketjussa ylöspäin. Ravintoketjun huipulla on ihminen.

 

Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?