Kosmetiikkaa suomalaisesta metsästä – 5 arvokasta raaka-ainetta

Pohjoisen karuissa kasvuolosuhteissa selviytyvät puut ja varvut kiinnostavat kosmetiikan valmistajia. Puunjalostuksen ja marjastuksen sivutuotteena syntyvästä jätteestä eristetään arvokkaita, antioksidanttipitoisia ainesosia kauneudenhoitoon.


Kosmetiikkaa suomalaisesta metsästä – 5 arvokasta raaka-ainetta

Pohjoisen karuissa kasvuolosuhteissa selviytyvät puut ja varvut kiinnostavat kosmetiikan valmistajia. Puunjalostuksen ja marjastuksen sivutuotteena syntyvästä jätteestä eristetään arvokkaita, antioksidanttipitoisia ainesosia kauneudenhoitoon.

10.5.2017 | Teksti Jenni Juntunen | Kuvat iStockphoto

1. Mänty

(Pinus sylvestris)

Mänty on vahva ja vastustuskykyinen havupuu, joka taistelee tehokkaasti viruksia, bakteereja ja sieniä vastaan. Ei siis mikään ihme, että männyn sisältämiä antimikrobisia yhdisteitä hyödynnetään myös ihonhoidossa. Karussa ilmastossa hitaasti kasvavan suomalaisen männyn kuoressa on runsaasti vaikuttavia aineita.

Männynkuoriuute sisältää fenolisia yhdisteitä, jotka toimivat antioksidantteina. Ne estävät ihon rasvahappoja hapettumasta esimerkiksi UV-säteilyn ja ilmansaasteiden vaikutuksesta ja pitävät siten ihon nuorekkaana. Lisäksi männynkuoriuutteen vaikuteaineet edistävät ihon kollageenintuotantoa sekä aineenvaihduntaa ja sen myötä solujen uusiutumista.

Esimerkiksi kotimainen kosmetiikkamerkki Lumene käyttää männynkaarnauutetta kasvojenhoitotuotteissaan. Uute valmistetaan metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvästä nuorten mäntyjen kaarnasta.

Männynkuoriuutetta käytetään myös deodoranteissa. Uute voi joko lisätä hikoilua tai hillitä sitä ihmisestä riippuen. Runsasta hikoilua uute hillitsee, ja lisäksi antimikrobinen uute tappaa ihon pinnalla olevia bakteereja ja ehkäisee siten hien hajua.

2. Koivunmahla

(Betula alba)

Koivunmahlaa eli puun johtosolukoissa kasvukauden alussa virtaavaa, ravinteikasta maitiaisnestettä juoksutetaan keväisin talteen puun runkoon poratusta reiästä. Koivunmahlan sisältämät sokerit auttavat ihoa säilyttämään kosteutensa, ja Lumene käyttääkin koivunmahlaa kosteuttavissa ihonhoitotuotteissaan.

Latvialainen luonnonkosmetiikkamerkki Mádara hyödyntää suomalaista koivunmahlaa anti age -ihonhoitosarjansa raaka-aineena. Valmistaja kirjoittaa Latvian yliopiston tutkimuksesta, jonka mukaan koivunmahla hidastaa solujen ikääntymistä ja suojaa niitä hapettumiselta.

Koivunmahla sisältää kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia, joilla kaikilla on antioksidanttinen vaikutus ja joista kalium edistää ihon kosteustasapainoa.

Pohjois-Karjalassa toimiva Nordic Koivu Oy tuottaa koivunmahlaa muun muassa kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi, pääasiassa vientiin.

3. Kuusenkerkkä

(Picea abies)

Kuusenkerkkiä eli kuusen nuoria, vaaleanvihreitä vuosikasvaimia on perinteisesti nautittu sisäisesti C-vitamiini- ja antioksidanttipitoisena rohdoksena tai keitetty siirapiksi. Kuusenkerkkäuutetta hyödynnetään myös kosmetiikassa raikkaan tuoksun sekä virkistävän ja antimikrobisen vaikutuksensa vuoksi.

Kuusenkerkkä sisältää flavonoideja, A-vitamiinia ja C-vitamiinia, jotka kaikki toimivat antioksidantteina, edistävät kollageenintuotantoa ja kiihdyttävät pintaverenkiertoa edistäen siten ihosolujen uusiutumista. A- ja C-vitamiini ehkäisevät UV-säteilyn haitallisia vaikutuksia iholla, ja A-vitamiini auttaa ihoa säilyttämään kosteustasapainonsa.

Rovaniemeläinen teknologiayritys Forest of Lapland uuttaa fermentoituja kuusenkerkkiä oman Davvi-luonnonkosmetiikkasarjansa after shave -tuotteiden raaka-aineeksi. Kuusenkerkkä antaa tuotteille metsäisen tuoksun ja desinfioi ihoa parranajon jälkeen.

Forest of Lapland uuttaa ja käyttää ihonhoitotuotteissaan myös katajankerkkiä (Juniperus communis) niiden tuoksun ja desinfioivan vaikutuksen vuoksi.

4. Puolukka

(Vaccinium vitis-idaea)

Puolukkauutetta käytetään kosmetiikassa virkistävän, kosteuttavan, ihohuokosia supistavan ja ihoa vaalentavan ominaisuutensa takia. Sen korkeat flavonoidi- ja lignaanipitoisuudet edistävät ihon omaa kollaageenintuotantoa.

Puolukan punoitusta ehkäisevä vaikutus perustuu sen lehtien sisältämään arbutiiniin, jota käytetään couperosaihon hoidossa. Arbutiini vahvistaa ihon pintaverisuonia ja ehkäisee niiden katkeamista. Puolukan muut vaikuteaineet paksuntavat ihoa, jolloin pintaverisuonet eivät kuulla yhtä herkästi ihon läpi.

Korkea arbutiinipitoisuus on myös puolukkaa ulkoisesti muistuttavalla, mauttomalla sianpuolukalla (Arctostaphylos uva-ursi), jota rovaniemeläinen Detria hyödyntää Arctic Arbutin -tuotesarjassaan.

5. Mustikka 

(Vaccinium myrtillus)

Pohjoisessa kasvaneessa mustikassa on suuri määrä antosyaaneja, jotka antavat mustikalle sen tummansinisen värin ja toimivat antioksidantteina. Antosyaanit edistävät kollageenin muodostumista ja pitävät kollageenisäikeitä yhdessä, jolloin iho säilyy kimmoisana. Myös mustikan sisältämä A-vitamiini on vahva antioksidantti. Mustikka myös lievittää tulehdusta antimikrobisen ominaisuutensa vuoksi.

Mustikasta – kuten muistakin metsämarjoista – voi uuttaa joko koko marjan, kuoren tai siemenen.

Torniolainen Aromtech Oy uuttaa marjojen siemenistä öljyä kosmetiikkateollisuuden käyttöön. Yritys käyttää raaka-aineena mehupuristamojen kuivattua puristejätettä, josta se erottelee siemenet hiilidiksidiuuttoa varten.

Myös marjanpoiminnan sivutuotteena syntyvissä mustikanlehdissä on tehoaineita, kuten runsaasti flavonoideja. Davvin partavedessä mustikanlehtiuutetta on käytetty vähentämään ihon punoitusta ja parantamaan ihon aineenvaihduntaa.

Artikkelia varten on haastateltu Kainuun ammattiopiston luonnontuotealan opettajaa, MMM Heli Piristä ja Forest of Lapland Oy:n toimitusjohtajaa, DI Antti Kuivalaista.

 

Share/Save

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Pajupillin teko

Pajupilli tehdään keväällä

Parasta aikaa pajupillin tekemiseen on toukokuusta keskikesään, jolloin pajun jälsisolukko on pehmeää ja kuori irtoaa helposti. Pajun katkominen ei ole jokamiehen oikeus, vaan siihen on oltava maanomistajan lupa.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?