Kotimainen joulukuusi on ympäristöteko

Kotimaisuus on valttia joulukuusimarkkinoilla ja lyhyt kuljetusmatka on plussaa. Mutta kuinka joulukuusen saa säilymään loppiaiseen asti varisematta?


Kotimainen joulukuusi on ympäristöteko

Kotimaisuus on valttia joulukuusimarkkinoilla ja lyhyt kuljetusmatka on plussaa. Mutta kuinka joulukuusen saa säilymään loppiaiseen asti varisematta?

20.12.2016 | Teksti Katriina Liusjärvi | Kuvat Jorma Marstio/Otavamedia

Kotimainen kuusi on edelleen suosituin joulupuu kodeissamme. Taloustutkimuksen mukaan reilu puolet suomalaisista kotitalouksista hankkii joulukuusen kotiinsa. Kaikkiaan siis suomalaisilla on lähes 1,5 miljoonaa joulukuusta, joista miljoona puuta tulee kotimaisilta viljelmiltä ja 300 000 haetaan omista tai sukulaisten metsistä. Lisäksi kuusia hankitaan julkisiin tiloihin.

Kotimaisten kuusten hinnat vaihtelevat suuresti puun koosta, laadusta ja myyntipaikasta riippuen. Eteläisessä Suomessa reilun kahden metrin kuusen hinta myyntipaikalla on noin 40–50 eurosta ylöspäin. Kotimaisia kuusia myytäneen tänäkin vuonna reilun 30 miljoonan euron arvosta.

– Kotimaisten kuusten suosiminen on ympäristöystävällistä, sillä Suomessa kuusiviljelmillä ja metsissä ei juurikaan käytetä lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Myös lyhyet kuljetusmatkat tekevät lähikuusesta ekologisen vaihtoehdon.

Ulkomailta tulee markkinoillemme noin 150 000 kuusta. Ulkomaiset kuuset tulevat lähinnä Tanskasta ja Virosta. Virolaisten kuusten osuus ulkomaisista joulupuista on viime vuosina lisääntynyt.

Joulukuusi kaipaa vettä

Miten luomukuusen saa kestämään yli joulunpyhien, perinteiden mukaan jopa loppiaiseen asti?

Markku Remeksen kuusenhoitovinkit liittyvät ensisijaisesti kuljetukseen ja vedensaantiin;

– Joulukuusi ei saa kuivahtaa missään vaiheessa. Kuusi säilyy kaatamisen jälkeen tuoreena nelisen viikkoa. Puu on myös herkkä kuljetuksen aikana tulleelle ajoviimalle. Jos kuljetusmatka on muutamaa kilometriä pitempi, tulee kuusi suojata ajon aikana. Joulukuusi kannattaa kopauttaa maahan ennen sisälle tuontia, sillä kuusissa on aina jonkin verran syksyllä vaihtuvia, vielä varisemattomia neulasia.

Jäinen kuusi sulatetaan ennen jalkaan asettamista 1–2 vuorokautta viileässä tilassa tyvi vesiastiassa säilytettynä. Puu säilyy Remeksen mukaan tuoreempana, jos runkoa ja neulasia suihkutetaan vedellä sulatuksen aikana. Viileän varaston puuttuessa myös pesuhuone sopii sulatuspaikaksi.

– Lyhennä kuusi tyvestä huoneen korkeuden mukaan sopivaksi. Tyvestä sahataan aina pois muutaman senttimetrin kiekko, jotta puu saa tuoreen imupinnan. Kuoren poistaminen tyveltä heikentää puun kykyä imeä vettä jalasta. Siten kuusen tulee sopia jalkaan ilman ohentamista, Remes ohjeistaa.

Hoida ja hävitä kuusi oikein

Kuusen tyven on oltava vedessä koko ajan. Erityisesti ensimmäisen vuorokauden aikana puu imee paljon vettä. Jos vesi pääsee loppumaan, tyven solukko kuivuu eikä puu enää ime vettä. Kuusi alkaa sen jälkeen nopeasti varista. Kuusen asettamista lämpölähteen tai voimakkaan tuuletuksen lähelle tulee välttää.

Joulukuusi saadaan kuljetettua pyhien jälkeen asunnosta siististi ulos, kun oksat ja runko katkotaan sopiviin osiin ja laitetaan juhlapaikalta suoraan säkkiin. Kuivaneita neulasia varisee siten vain leikkauspaikalle, josta ne on helppo siivota pois. Taajamissa on järjestetty poisheitettyjen joulukuusten kierrätys, jolloin ne kuljetetaan energia- tai maanparannuskäyttöön. 

Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?