Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.


Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

12.6.2018 | Teksti Minttu Junnola | Kuvat Metsäkeskus ja Pixabay

Kuolinpesien tulisi olla väliaikainen omistusmuoto, mutta usein metsätilat jäävät määräämättömäksi ajaksi niiden haltuun. Tämä voi hankaloittaa metsänhoitoa, koska kuolinpesissä päätökset pitää tehdä yksimielisesti osakkaiden kesken. 

Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta selvitti viime vuonna opinnäytetyössään, kuinka metsäomaisuutta hoidetaan kuolinpesissä. Opinnäytetyönsä hän teki Suomen metsäkeskuksen Tietoinen metsänomistus -hankkeelle. 

Junnola havaitsi, että ristiriidat kuolinpesän osakkaiden välillä voivat jumittaa metsänhoidon kokonaan. Se taas johtaa siihen, ettei metsäomaisuudesta saada tuloja tulevaisuudessa. 

– Osakkaiden tulisi saada paremmin tietoa, millaisia vaihtoehtoja kuolinpesän purkamiseen on. Kuolinpesät tarvitsisivat ulkopuolista aktivointia, esimerkiksi neuvontaa ja yhteydenottoja. Näin osakkaat voisivat miettiä eri omistusvaihtoehtoja ja pesän purkamista.

kuolinpesä metsätila
Kuolinpesissä päätökset pitää tehdä yksimielisesti osakkaiden kesken. 

Kuolinpesäomistuksen taustalla vaihtelevia syitä

Minttu Junnolan opinnäytetyön kyselyyn vastasi sata kuolinpesän osakasta, joiden keski-ikä oli 58 vuotta. Kuolinpesät olivat omistaneet metsää keskimäärin 13 vuotta. 

Yli puolet näistä osakkaista kertoi, että kuolinpesä oli valittu tietoisesti omistusmuodoksi. 

– Vastauksista sai kuitenkin myös vaikutelman, että kuolinpesäksi oli usein vain ajauduttu. Kuolinpesäomistuksen taustalla oli vaihtelevia syitä, kuten osakkaiden ristiriidat, lesken hallintaoikeus tai omistusmuodon helppous. Osa vastaajista kertoi myös, ettei osakkailla ole varaa lunastaa metsätilan kuolinpesästä omia osuuksiaan, Junnola kertoo.

Monet kuolinpesien osakkaista olivat tyytyväisiä metsäomaisuuden hoitoon. Tyytyväisyyteen vaikutti muun muassa se, että kaikki tarvittava oli tehty metsässä ennen kuolinpesäksi muodostumista. Vastaajat kertoivat, että metsänhoitotoimenpiteet oli tehty hoitosuunnitelmien mukaan, ja että paikallinen metsänhoitoyhdistys oli hoitanut metsät hyvin. 

Jos osakkaat eivät olleet tyytyväisiä metsänhoitoon, syynä olivat hallintaoikeudet sekä kuolinpesän riitaisuudet ja erimielisyydet. Nämä estivät hoitosuunnitelmien ja osakkaiden toiveiden mukaisia metsätöitä. 

kuolinpesä metsätila
Monet kuolinpesien osakkaat tahtovat säilyttää metsän suvun omana paikkana, jossa myös seuraavat sukupolvet viihtyvät.

Metsään muodostuu tunneside

Valtaosassa kuolinpesien metsistä oli tehty jotain metsänhoitotöitä tai hakkuita. Vain noin kaksi prosenttia kyselyn vastaajista kertoi, ettei tiennyt, mitä kuolinpesän metsässä on tehty. 

Junnola huomasi, että kuolinpesien osakkaat luonnehtivat metsäomaisuutta usein isän, äidin tai isovanhempien metsäksi. Kuolinpesä nähtiin myös jatkumona ja yhteytenä esi-isien maahan. Metsä haluttiin tulevaisuudessakin pitää kävelykuntoisena ja suvun omana paikkana, jossa myös seuraavat sukupolvet viihtyvät.

– On täysin luonnollista, että metsään on vahva tunneside. Se voi kuitenkin vaikeuttaa asioiden hoitoa, jos kuolinpesän metsä nähdään tunneasiana eikä vain asiana. Kyselyyn vastanneista kuolinpesien osakkaista suuri osa oli tyytyväisiä nykytilanteeseen. Tulevaisuutta tai kuolinpesän purkamista ei ollut monessa tapauksessa mietitty, vaikka siihen on olemassa useita vaihtoehtoja.

Kuolinpesän metsätila voidaan jakaa osuuksien mukaan erillisiksi palstoiksi, muuttaa yhtymäksi. Metsätilan voi myös liittää yhteismetsään tai perustaa yhteismetsän. Kuolinpesä voidaan jakaa myös omaisuuslajien eli osakkaiden kiinnostuskohteiden mukaan. Jos yhtään osakasta ei kiinnosta metsätila ja sen hoitaminen, ratkaisuna on ulkopuoliselle myynti.

Sanastoa

Kuolinpesä on taloudellinen kokonaisuus, joka muodostuu vainajan omaisuudesta ja veloista. Kuolinpesä on osakkaiden muodostama väliaikainen henkilöyhteenliittymä ja se muodostuu heti kuolinpäivänä. Suomen yksityismetsistä noin kymmenesosa on kuolinpesien omistuksessa.

Osakkaat ovat kuolinpesässä vainajan jälkeläiset, leski ja yleistestamentin saajat. 

Hallintaoikeus voi olla elinikäinen tai määräaikainen. Jos metsätilan omistajalla ei ole hallintaoikeutta tilaansa, niin hänellä on vain oikeus omistaa metsätila, mutta ei oikeutta käyttää sitä. Hallintaoikeuden haltijalla on oikeus hakata tilalta metsää sen euromääräisen tuoton verran. Hänellä on myös velvollisuus suorittaa tarvittavat metsänhoitotyöt. 

Hallintaoikeus voidaan pidättää tai lahjoittaa kun tehdään metsän luovutuskirja, johon se merkitään. Hallintaoikeus voidaan myös määrittää testamentissa. Leskellä voi olla myös elinikäinen hallintaoikeus puolison metsätilaan. Leski voi luovuttaa tämän hallintaoikeuden lapsillensa, jolloin luovutus on lahja.

 

Share/Save

Metsä siirtyi suvussa seuraaville

Harri ja Paula Viilo ovat ostaneet metsämaata ja peltoa vanhemmiltaan. Metsätilan sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella ajoissa. Vaihtoehtoja siihen on useita, ja ammattilaisilta saa apua.

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Yksityismetsistä kerätyt metsävaratiedot tulivat julkisiksi alkuvuodesta. Avoimen metsätiedon pohjalta on syntynyt uusia sovelluksia, joista on hyötyä puunostajille ja metsänomistajille.

Perhe lomailee ekohirsitalossa

Perhe lomailee ekohirsitalossa

Perinteiset hirsirakennukset kiinnostavat jälleen. Erityisesti loma-asuntoja valmistetaan paljon hirrestä.

Puuta sähkö- ja vetyautojen tekniikkaan

Päästöongelmien kanssa painivassa autoteollisuudessa kysytään nyt kevyitä mutta vahvoja ja kierrätettäviä materiaaleja. Nanosellulle saattaa avautua maailmanlaajuisia markkinoita.

Mielenrauhaa metsäjoogasta

Mielenrauhaa metsäjoogasta

Puun runko antaa tukea, kun on tarkoitus nostaa jalkaa ja rentoutua. Metsäjooga sopii hyvin suomalaiselle mielelle. 

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?