Lähimetsistä syntyy sähköä ja lämpöä koteihin

Tampereen Sähkölaitos tuottaa bioenergiaa hakkeella, jota saadaan oman maakunnan metsistä. Sahoille tai selluntuotantoon kelpaamattomat puunosat poltetaan sähköksi ja lämmöksi voimalaitoksessa. Hake korvaa uusiutumattomia ja ulkomailta tuotuja polttoaineita.


30.5.2017 | Teksti Outi Tehomaa | Kuvat Outi Tehomaa, Metsäkeskuksen kuvapankki, Tampereen Sähkölaitos

Metsien ensiharvennuksessa ja uudistushakkuualoilta kerätyt puiden latvukset, oksat ja ohuet puunrangat ovat arvokasta tavaraa, vaikkei ensisilmäyksellä uskoisi. Pirkanmaalla näistä hakkuutähteistä ja ylijäämäpuusta tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä lukuisiin koteihin Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksessa.

– Metsähake on hyvä polttoaine, jonka etuja ovat paikallisuus ja huoltovarmuus. Meillä on kourallinen hakkeen toimittajia, joista metsänhoitoyhdistykset ovat isossa roolissa. Olemme tähän asti saaneet sitä riittävästi poltettavaksi, kertoo tuotantopäällikkö Jari Pinomäki Sähkölaitokselta.


Tampereella Naistenlahden voimalaitoksessa tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä Pirkanmaan metsistä toimitetulla hakkeella.

Puun matka metsästä energiaksi kestää useita kuukausia. Hakepuut korjataan metsistä keväällä, ja niiden annetaan kuivua tienvarsilla tai puuterminaaleissa eli varastointialueilla vähintään kesän yli.

Kun välivarastossa pötköttelevät puut ovat kunnolla kuivaneita, murskataan niitä koneella hakkeeksi ja kuljetetaan voimalaitokselle poltettavaksi. Metsähaketta ajetaan Naistenlahden voimalaitokselle noin 17 rekkalastillista vuorokaudessa, eli noin 2 200 kuutiota jokaisena viikon päivänä.

– Metsähaketta tuodaan vastaava määrä arkisin myös meidän Hervannan hakelaitokselle. Näistä laitoksista saadaan sähköä yhteensä noin 270 gigawattituntia vuodessa, mikä vastaa pyöreästi noin 11 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista kulutusta, Pinomäki ynnäilee.


Kuivunutta energiapuuta murskataan hakkeeksi välivarastointialueella.

Hakkeen poltto tuo työtä alueelle

Tampereen Sähkölaitos on tuottanut metsähakkeesta energiaa jo noin kymmenisen vuotta. Tuotantopäällikkö kertoo, että alkuvuosien takkuilut toimituskatkosten kanssa ovat takanapäin. Nyt laitos saa haketta poltettavaksi tasaisesti ympäri vuoden, eikä ”kelirikkoaikoja” enää ole. Seuraava tavoite onkin kasvattaa edelleen hakkeen osuutta tuotannossa ja vähentää päästöjä.

– Sama energiakäänne on menossa muissakin suurissa kaupungeissa. Siirrytään käyttämään uusiutuvia polttoaineita, joilla korvataan esimerkiksi ulkomailta tuotavaa maakaasua. Kivihiiltä meidän laitoksessa ei ole koskaan poltettukaan, tuotantopäällikkö Pinomäki kertoo.

Sähkölaitoksen markkinointipäällikön Pauli Forsmanin mukaan uusiutuvilla polttoaineilla tuotettu energia on kiinnostanut asiakkaita. Sähkölaitos myy hakesähkön lisäksi Tammerkosken vesivoimalla ja länsirannikon tuulivoimalla tuotettua sähköä. Metsähakkeella tuotettua sähköä käyttää tällä hetkellä yli 10 000 asiakasta pääasiassa Pirkanmaalla.

– Energiantuotanto metsähakkeella luo myös lukuisia työpaikkoja, kun katsotaan koko puunhankintaketjua aina metsureista kuljetusyrittäjiin. Se on iso juttu koko tällä alueella, Forsman sanoo.


Sähkölaitoksen tuotantopäällikkö Jari Pinomäki ja markkinointipäällikkö Pauli Forsman luottavat siihen, että metsähaketta riittää poltettavaksi tulevinakin vuosina.

Uusiutuvan energian käyttöä tuetaan

Metsähakkeen käyttöä pyritään lisäämään Suomessa. Sen vuoksi metsähakkeella sähköä tuottavat voimalaitokset voivat saada tuotantotukea.

– Tuista on käyty keskustelua, mutta niiden poistuminen ei ole näköpiirissä. Valtiovalta haluaa tukea uusiutuvaa energiaa ympäristösyistä, Pinomäki sanoo.

Sähkölaitoksella tukia ja sähkön hintakehitystä seurataan tarkasti, koska ne vaikuttavat tulevaisuuden suunnitelmiin. Pinomäen ja Forsmanin innostus bioenergiaan on kova.

Aiomme uusia polttolaitoksemme seuraavan vuosikymmenen alussa ja edelleen nostaa metsähakkeen osuutta polttoaineena, Pinomäki sanoo.


Metsähaketta kuljetetaan noin 17 rekkalastillista vuorokaudessa Tampereen Naistenlahden voimalaitokselle. Kuorma puretaan, seulotaan ja siirretään varastosiiloon odottamaan käyttöä.

Metsähake energiaksi

  • Nuorten metsien ensiharvennushakkuista kerätään ohutta karsittua tai kokopuuta energiapuuksi, jota käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon. 
  • Uudistushakkuissa energiapuuta saadaan hakkuutähteiksi jääneistä latvuksista, oksista, kannoista ja huonolaatuisista puunrungoista.
  • Puut haketetaan korjuupaikan läheisyydessä, välivarastolla tai käyttöpaikalla. Metsähaketta käytetään muun muassa lämpövoimaloiden polttoaineena sekä biodieselin valmistukseen.
  • Tampereen Sähkölaitos tuottaa sähköä ja lämpöä Pirkanmaan metsistä toimitetulla hakkeella. Lähisähköä tuotetaan Naistenlahden voimalaitoksessa.
  • Voimalaitoksen kattilassa poltetaan turpeen ja puuhakkeen sekoitusta, jossa hakkeen osuus on 40 ja turpeen 60 prosenttia. Sähkölaitos aikoo lähitulevaisuudessa lisätä hakkeen polttoaineosuutta.
  • Tampereen Sähkölaitos on Biobisnestä Pirkanmaalle -hankkeen yhteistyökumppani. Suomen metsäkeskuksen hallinnoima hanke edistää biopohjaisen ja päästöttömän energian käyttöä Pirkanmaan alueella.

(Lähteet: Suomen metsäkeskus, Tampereen Sähkölaitos).

Share/Save

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?