Lahopuu on kovakuoriaisten ja kääpien koti

Moni eliölaji vaatii kasvualustakseen kuollutta tai lahonnutta puuta. Lahopuusta riippuvaisia lajeja on arviolta noin neljännes kaikista Suomen metsälajeista eli 4 000–5 000 lajia. Lahopuun väheneminen on syynä suoraan jopa 190 lajin ensisijaisen uhanalaisuuteen. 


24.1.2017 | Teksti Katriina Liusjärvi | Kuvat Ave Telkinen, Sirke Kajava ja Timo Silver

Lisääntyneet myrskytuhot ovat tuottaneet viime vuosina runsaasti lahopuuta talousmetsiin. Esimerkiksi Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi ja Satakunta) on viime vuosina syntynyt lahopuuta metsiin noin 0,5 miljoonaa kuutiota suurten myrskyjen jäljiltä. Hehtaarikohtainen lahopuun määrä on siitä huolimatta keskimäärin vain 3,1 kuutiota. Luonnonmetsissä lahopuuta on usein jopa 60–120 kuutiota hehtaarilla.

Järeillä lahopuilla esiintyy enemmän erikoistuneita tai uhanalaisia lajeja kuin pieniläpimittaisilla lahopuilla. Puulajeista avainasemassa ovat haavan, raidan ja jalojen lehtipuiden lisäksi kuusi, jonka rungossa elää monipuolinen eliölajisto, varsinkin sen elinkierron päätösvaiheessa.


Uhanalainen korpihohtosammal kasvaa lahopuulla Liedon Tarvasjoella sijaitsevalla rehevällä suolla.

Yksittäisellä lahopuulla on myös erilainen merkitys sen mukaan, kuinka järeää tai pitkälle lahonnutta se on.

– Kun lahopuu lisääntyy metsikössä, lajimäärä kasvaa tutkimusten mukaan aluksi nopeasti puustotilavuuteen 20 kuutioon hehtaarilla asti ja hidastuu sitten, Suomen metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Sirke Kajava kertoo.

Hakkuutähteiden korjuun lajistovaikutuksia ei ole juuri tutkittu, kun sen sijaan kantojen nosto heikentää tutkitusti kääpien elinmahdollisuuksia. 

Lahopuu ja sen eliöt viihtyvät viileässä ja kosteassa

Suomen metsäkeskuksen Lahopuun merkitys ja tuottaminen sekä sen aiheuttama tuhoriski talousmetsälle -luonnonhoitohankkeessa tarkasteltiin joidenkin uhanalaisten tai silmälläpidettävän lahopuusta riippuvaisten sammalien, kuten korpihohtosammalen, esiintymiskohteita Varsinais-Suomessa. Hanke tehtiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Yhteenvetona maastotarkastetuista kohteista voi päätellä, että lahopuusta riippuvaisten lajien tyypillinen elinympäristövaatimus on varjoisuus, kostea viileä pienilmasto ja monella lajilla vielä kosteana säilyvä maapohja. Metsätalouden toimenpiteet, kuten hakkuut, raivaukset ja ojitus vaarantavat juuri näitä ominaispiirteitä.


Järeä laho raita on monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokas.

– Siksi metsätöiden yhteydessä on tärkeää rajata tiedossa olevat uhanalaisten lajien esiintymät toimenpiteiden ulkopuolelle, Kajava kertoo.

Monet näiden lajien tyypillisistä elinympäristöistä kuuluvat metsälain suojelun piiriin ja monet ovat päätyneet määräaikaiseen tai pysyvään suojeluun.

Tulevaisuuden kannalta varmimman suojan antaisi pysyvä suojelu METSOn kautta. Kyseeseen voisi tulla joidenkin lahopuuriippuvaisten uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksien parantaminen tietynlaista lahopuuta tuottamalla.

– Tavoitteena olisi luoda kohteelle lahopuujatkumoa, jolla voidaan turvata muidenkin lahopuusta riippuvaisten lajien elinmahdollisuuksia, Kajava sanoo.

Lahopuuhun tuottamiseen liittyy riski

Lahopuun tuottamiseen liittyy seuraustuhojen riski. Luonnonhoitohankkeessa selvitettiin myös kuusilahopuun tuottamisen aiheuttamaa seuraustuhojen riskiä ympäröiville metsille suojelualueilla Lounais-Suomessa.

Tarkasteluilla kohteilla kirjanpainajan ynnä muiden kaarnakuoriaisten aiheuttamat kuusilahopuun tuottamisen seuraustuhot olivat rajoittuneet pääosin suojelualueiden sisälle.


Tältä näyttää pitkälle lahonnut haapamaapuu ympäristötukialueella Laitilassa.

Havainnot ovat yhdensuuntaisia aiempien tutkimustulosten kanssa, jotka osoittavat, että kirjanpainajaepidemioissa 90 prosenttia uusista kirjanpainajan tappamista puista on korkeintaan noin 120 metrin etäisyydellä aiemmin kuolleista puista. Ainoastaan yksittäispuita oli kuollut viereisten tilojen talousmetsän kuvioilla. Sen sijaan suojelualueiden sisällä kaulattujen puiden ja tuulikaatojen läheisyydessä oli kuusia kuollut paikoin runsaastikin. Kaulaaminen tarkoittaa sitä, että puun kuorta poistetaan tai kuoritaan, jotta puu kuivuu.

–  Tulokset antavat viitteitä siitä, että kirjanpainaja aiheuttaa seuraustuhoja ympäröivälle puustolle ja reunametsälle kohteissa, joissa tuotetaan lahopuuta aktiivisesti kaulaamalla tai jos jätetään suuria määriä kuusen tuulikaatoja korjaamatta. Tällöin voi syntyä seuraustuhon riski myös varsinaisen tuhokuvion ulkopuolelle, jossa kuusia voi ryhmittäin kuolla, Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Timo Silver sanoo.

Tutkimusten perusteella voidaan lisäksi arvioida, että seuraustuhojen riski kasvaa kuumina kesinä, jos kirjanpainajia on paljon. Talousmetsissä on perusteltua korjata tuoreet kuusen tuulikaadot ja muut vahingoittuneet kuuset, jos niitä on yli metsätuholain määrittämän kymmenen kuutiota hehtaarilla. Siihen velvoittaa jo metsätuholakikin.


Kolohaapa. 

Aktiivinen lahopuun tuottaminen kaulaamalla, esimerkiksi moottorisahalla puita kaatamalla tai puskemalla puuta nurin, on perusteltua talousmetsissä vain rajoitetuissa tapauksissa.

Yksittäisten kuusien kaulaaminen on perusteltua jalopuulehdoissa. Se ei myöskään lisää sanottavasti hyönteistuhojen riskiä.

Myös uhanalaisten lahopuusta riippuvaisten lajien lähiympäristössä on perusteltua tuottaa lahopuuta suunnitelmallisesti tavoitteena lahopuujatkumon saaminen kasvupaikalle. Tällöinkin on huomioitava hyönteistuhoriski ympäröivälle metsälle. 

Lahopuu syntyy hitaasti

  • Puun lahoaminen on pitkä ja monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä prosessi.
  • Kestää noin sata vuotta, kunnes runko on täysin maatunut. Kun lahoava runko on noin 50-vuotias, alkaa puulla elävä lajisto vähitellen korvautua maaperälajistolla.
  • Kuolleesta puusta vapautuu lahotessa ravinteita elävien puiden käyttöön.
Share/Save

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?