Lainsäädäntö tukee riistametsänhoitoa

Metsäkanalintujen elinympäristöjä voi kohentaa samalla kun parantaa metsän puuntuotoskykyä. Uudistunut metsälainsäädäntö on tehnyt riistaa suosivasta metsänhoidosta mutkatonta ja Kemera-tukikelpoista.


5.10.2015 | Teksti Mirja Rantala ja Janne Miettinen, Suomen riistakeskus | Kuvat Mirja Rantala, Janne Miettinen ja Thinkstock

Metsäkanalinnut ovat talousmetsien lajeja. Niiden elinympäristöihin vaikutetaan tavanomaisella metsienhoidolla. Kanalinnut sietävät monia metsätalouden toimenpiteitä, mutta vaativat metsältä peitteisyyttä ja vaihtelevuutta.

Alkuun riistametsänhoidossa pääsee kasvattamalla sekapuustoa tai jättämällä metsään riistatiheikköjä ja säästöpuuryhmiä. Metsäkanalinnut hyötyvät myös maanpinnan rikkomisen ja liiallisen raivauksen välttämisestä.

Riistametsänhoidon menetelmät sopivat jokaiseen työlajiin metsän uudistamistöistä ja taimikon ensimmäisestä varhaishoidosta aina päätehakkuuseen asti. Tärkeää on tarjota linnuille ravintoa ja suojaa. Erityisesti mustikka on kanalinnuille tärkeä ravintokasvi. Suojaa muodostuu tiheiköistä, säästöpuuryhmistä sekä aluspuuston ja pensaskerroksen säästämisestä.

Kanalinnut sietävät monia metsätalouden toimenpiteitä.

Uudistunut lainsäädäntö mahdollistaa riistan suosimisen

Vuoden 2014 metsälakiuudistus lisäsi metsänomistajien valinnanvapautta ja mahdollisti metsien aiempaa monipuolisemman hoidon. Uudistuksen myötä myös riistaa suosivien menetelmien soveltaminen helpottui. Riista hyötyy muun muassa jatkuvan kasvatuksen menetelmien luomasta peitteisyydestä.

Vuonna 2015 astui voimaan uusittu Kemera-tukijärjestelmä. Uudessa Kemerassa riistatiheiköt eivät vaikuta tukikelpoisuuteen, jos niitä on alle kymmenen prosenttia kokonaisalasta. Riistan kannalta tiheikköjä on hyvä säästää Kemera-työlajeista erityisesti taimikon varhaishoidossa ja nuoren metsän kunnostuksessa. Päätehakkuissa aiemmin säästetyt tiheiköt voidaan hyödyntää säästöpuuryhminä.

Riistapainotus ei vaikuta kannattavuuteen

Metsätalouden taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta tärkeintä on tehdä metsänhoitotyöt ajallaan. Tiheikköjen tai lehtipuiden säästämisellä ei ole suurta vaikutusta metsikön puuntuotokseen. Aluskasvillisuuden ja pensaskerroksen säästäminen raivauksissa ei hidasta tukiksi kasvatettavien puiden kasvua, mutta sillä tarjotaan kanalinnuille elintärkeää suojaa.

Sekapuuston kasvatus on usein myös taloudellisesti järkevää. Se on ennakoivan metsänomistajan valinta. Useammalla puulajilla varaudutaan ilmastonmuutokseen, mahdollisiin tuhoihin ja puutavaralajien hinnanvaihteluihin.

Riistametsänhoidossa pääsee alkuun jättämällä metsään riistatiheikköjä ja säästöpuuryhmiä.

Työtä kanalintujen eteen tehdään yhdessä

Riistametsänhoidon ohjeet on kehitetty riista- ja metsäammattilaisten yhteistyönä. Ne ovat käytännönläheisiä ja helppoja ottaa huomioon omatoimisessa metsänhoidossa, esimerkiksi raivaussahatöissä. 

Suomen metsäkeskus ja Suomen riistakeskus edistävät yhdessä riistametsänhoitoa. Parhaillaan käynnissä oleva yhteishanke Askel riistametsään pilotoi riistametsänhoidon mallikohdeverkostoa kolmessa maakunnassa, ja suunnitteilla oleva EU-rahoitteinen Riistametsä-hanke tavoittelee mallin laajentamista koko maahan. Riistametsä-hanketta valmistellaan yhteistyössä UPM-Kymmenen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Riistametsän hoitajan muistilista

  • Säästä tiheikköjä ja alikasvosta kaikenikäisiin metsiin
  • Suosi sekapuustoisuutta
  • Ennakkoraivaa vain ainespuun tyveltä – vältä liiallista siistimistä
  • Säästä varvustoa ja pensaskerrosta
  • Säilytä korvet sekä suon ja kankaan väliset vaihettumisvyöhykkeet metsäpeitteisinä
  • Käytä jatkuvan kasvatuksen menetelmiä sopivilla kohteilla
  • Kunnosta vähäpuustoisia ojitusalueita riistasoiksi
  • Käytä yläharvennusta ja pidempiä kiertoaikoja – ainakin rakenteellisesti monimuotoisemmissa metsissä
  • Jätä säästöpuut ryhmiin

Tarkempia ohjeita riistametsänhoitoon löytyy
Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta

 

Share/Save

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?