Lehmusmetsikkö sai kasvutilaa hoitohakkuulla

Rautalammilta, Myhinjärven länsipuolelta löytyy erikoislaatuinen metsäkuvio, lehmusmetsikkö. Se on säilynyt kalliojyrkänteen kainalossa järven lähellä, koska kasvuolosuhteet ovat olleet suotuisat. Toisaalta hakkuut eivät ole yltäneet kivikkoiseen sopukkaan. Nyt lehmukset kuitenkin kaipaavat lisää kasvutilaa.


27.2.2017 | Teksti Timo Toivanen | Kuvat Timo Toivanen

Lehmusmetsikkö on tuoreena lehtona luokiteltu metsälain tarkoittamaksi arvokkaaksi elinympäristöksi, jossa metsän käsittelylle on tiukat rajat. Kun alueelle aikoinaan solmittu ympäristötukisopimus umpeutui, heräsi ajatus lehmusmetsikön hoitohakkuusta.

Otimme yhteyttä Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidonneuvoja Helena Koivistoiseen. Hänen kanssaan kiersimme metsikkökuviot, jotka olivat olleet sopimuksen piirissä. Alusta asti oli selvää, että kalliojyrkänteisen alueen ympäristötuelle haetaan jatkoa. Lehmuskuviolla kiinnitimme huomiota puuston tiheyteen ja supistuneisiin latvuksiin. Tuli tunne, että jotakin pitäisi tehdä, kertoo Aku Laitinen, joka on metsänomistaja Ilkka Laitisen isä.

Vuosien kuluessa järeät kuuset olivat ottaneet yhä enemmän kasvutilaa. Toisaalta pienet kuuset olivat valtaamassa pensaskerroksen. Oli siis ilmeinen tarve poistaa kuusia ja luoda lehmuksille tilaa kehittyä ja uudistua.

Metsäkierroksen jälkeen Helena Koivistoinen laati täsmällisen hakkuusuunnitelman perusteluineen. Kun Metsäkeskuksen tarkastuspuoli näytti suunnitelmalle vihreää valoa, alettiin valmistella hankkeen käytännön toteutusta.


Isoja kuusia poistamalla luodaan lehmusten latvoille kasvutilaa. Havut kuljetetaan pois ja alikasvoskuuset raivataan. Näin edistetään lehmuksen luontaista uudistumista.

Lehmusmetsän hoitohakkuu on vaativaa poimintahakkuuta

Kun Aku Laitinen esitteli hoitohakkuuidean Metsä Groupin ostomies Mikko Laitiselle, tämä oli heti juonessa mukana. Tilalle oli aikaisemmin tehty puukauppa, johon sisältyi tavallista kasvatushakkuuta lähistöllä olevilla metsikkökuvioilla. Erikoishakkuu saatiin soviteltua korjuuohjelmaan niin, ettei siitä aiheutunut ylimääräistä koneiden siirtelyä.

Tammikuisena aamuna koitti sitten hetki, kun Juha Eklund ohjasi koneensa lehmusten katveeseen. Hakkuukoneen koura tarttui kuusen tyveen. Kuului surahdus ja järeä runko rysähti pitkin pituuttaan hankeen. Vieressä oleva hontelo metsälehmus heilahti vapautuessaan kuusen varjosta. Juha Eklundille harvennushakkuu on tuttua työtä. Lehmusmetsikössä mies ei kuitenkaan ollut aikaisemmin operoinut.

Alustavan leimauksen Aku Laitinen ja Helena Koivistoinen tekivät jo syksyllä. Hakkuun edetessä poistettavien runkojen valintaa tarkennettiin. Hankala maasto aiheutti omat haasteensa.


Kalliojyrkänteen alapuolella oleva kapea tasanne on tarjonnut lehmusmetsikölle otolliset kasvuolosuhteet. Hakkuukoneen kuljettajan työtä jyrkkä maasto vaikeuttaa.

Kuusipöllit saatiin kasoihin ja alue käsiteltyä aamupäivän aikana. Eklund kasasi ajouran varteen myös havut. Tarkoitus on nimittäin kuljettaa hakkuutähteetkin pois, jotta lehmuksen luontainen uudistuminen helpottuisi.

Suonenjokelainen Aku Laitinen oli hakkuun jälkeen helpottunut.

Meidän metsissä ei muita luontokohteita ole, joten lehmusmetsikköä yritetään pitää kunnossa. Muuten metsiä hoidetaan normaalien metsänhoitosuositusten ja metsäsuunnitelman mukaan. Maalaisjärkeä käytetään ja monimuotoisuutta vaalitaan muun muassa säästöpuita jättämällä.

Laitisesta tuli metsänomistaja kotitilan sukupolven vaihdoksen jälkeen vuosituhannen vaihteessa. Metsätyöt olivat ehtineet tulla tutuiksi kotitilalla. Metsäasiat eivät unohtuneet myöskään Suonenjoen maatalousoppilaitoksessa vietetyn työjakson aikana. Työnjohtajan toimenkuvaan kun kuului metsätöiden apuopettajan rooli.

Lehmusmetsikön hoitohakkuu toteutettiin Helena Koivistoisen tekemän suunnitelman pohjalta. Juha Eklundille ja Mikko Laitiselle savotta oli ensimmäinen laatuaan.

Lehmusmetsikkö voi uudistua vesomalla

– On epätodennäköistä, että metsälehmus uudistuisi siemenistä. Ainakin tällä hetkellä Pohjois-Savon ilmasto ei ole tarpeeksi lämmin, jotta siemenet tuleentuisivat ja itäisivät. Vesomalla uudistumista sen sijaan tapahtuu. Vesoille tulisi luoda sopivasti kasvutilaa. Pidetään yllä suojaavaa puustoa, mutta raivataan kuitenkin varjostavat kuuset vesojen ympäriltä, ohjeistaa suojelubiologi Maaret Väänänen Metsähallituksesta.

Metsälehmus on arka tuuli- ja lumituhoille. Rautalammin metsikössäkin tuulen kaatamia runkoja on paljon. Kuusten lisäksi kookkaat haavat ovat ongelmallisia. Suuri latvus kun varjostaa ja vesominen on voimakasta. Haavat kannattaa lehmuskohteilla kaulata vesomisen hillitsemiseksi. Tämä tapahtuu siten, että poistetaan kuorta rungon ympäriltä muutamien kymmenien senttimetrien levyisenä vyönä. Näin katkaistaan yhteys latvan ja juurten välillä, ohjeistaa Väänänen.

Rautalammin kohteella Väänäsen neuvot otetaan huomioon. Aku Laitisen mukaan pääpuuston alle muodostunutta nuorempaa ja lyhyempää puustokerrosta käsitellään tulevana kesänä. Alikasvoskuuset raivataan ja lehmuksen taimet asetetaan seurantaan.

Talviaikaan lehmusta voi olla vaikea erottaa pihlajasta, mutta lehtien puhjettua tunnistaminen helpottuu. Tavoitteena on, että alueelle saadaan syntymään elinvoimainen, eri-ikäisten lehmusten, muodostama metsikkö.


Pitkät ja hoikat lehmuksen rungot ovat alttiita tuuli- ja lumituhoille. Metsälehmus lisääntyy luontaisesti Rautalammin korkeudella lähinnä juurivesojen avulla.

Hoitohakkuu

  • Hoitohakkuiksi sanotaan kasvatushakkuita, joita tehdään esimerkiksi luontokohteissa, arvokkailla maisema-alueilla tai ulkoilualueilla.
  • Luontokohteen hoitohakkuulla parannetaan luontoarvoja tai jonkin yksittäisen lajin elinolosuhteita.
  • Maisema- ja ulkoilualueilla tavoitteena voi olla näkymien tai metsikön kunnon parantaminen.
  • Varsinkin luontokohteilla kuusettuminen on haitallista, joten hoitohakkuissa poistetaan yleensä kuusia.

Metsälain tarkoittama arvokas elinympäristö

  • Metsälakiin on kirjattu luontokohteet, jotka on jätettävä metsätalouskäytön ulkopuolelle.
  • Lakikohteet erottuvat selvästi ympäristöstään ja niillä ei yleensä ole suurta metsätaloudellisesta merkitystä.
  • Lähes aina lakikohteet ovat luonnontilaisia ja niissä on lahopuuta.
  • Metsälakikohteita on usein purojen läheisyydessä tai hakkuiden ulkopuolelle jääneillä soilta ja kallioilta.
Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?