Luonnonhoito tuo vastapainoa metsien hakkuille

Metsänomistaja Kimmo Myllyniemi tietää, että kestävä metsänhoito paitsi tuo hyvän mielen, voi näkyä myös pankkitilillä. Hänen maillaan on ennallistettua suota, linnunpönttöjä ja suojapaikkoja eläimille.


30.1.2017 | Teksti Outi Tehomaa | Kuvat Outi Tehomaa

Kun parkanolainen Kimmo Myllyniemi katselee ympärilleen kotimetsässään, näkee hän puukauppaan järeytyviä tukkeja mutta paljon muutakin. Kas, tuossapa olisi lahopuuksi sopivia leppiä ja haapoja säästöpuiksi. Asettuisikohan telkkä taloksi, jos nikkaroisi sille pöntön jokivarteen?

Kyllä minä teen hakkuita metsissäni joka vuosi, mutta siinä sivussa voi huolehtia luonnosta ja metsän elikoista. Ehkä siinä osittain hankkii itselleen parempaa omatuntoa, mies tuumailee.

Myllyniemi omistaa yhteensä noin 180 hehtaaria metsää Parkanossa ja Karviassa. Metsätiloilla kasvaa pääasiassa mäntyjä mutta myös kuusia ja lehtipuita.

Myllyniemi on ammatiltaan metsäkoneenkuljettaja, joten hän tekee itse omilla maillaan hakkuut. Ammattimiehellä riittää virtaa myös luonnonhoitokokeiluihin. Yksi niistä on neljän hehtaarin ennallistettu suo Parkanossa.


Metsäkoneenkuljettajalla on paljon päätäntävaltaa leimikossa. Kimmo Myllyniemi on ottanut tavaksi soittaa isännälle ennen töiden aloittamista.  – On tärkeää saada etukäteen tietoa, jos täytyy varoa jotain luontokohteita tai säästää tiettyjä puita.

Ojitetulla maalla ei kasvanut kuin muutama surkea männynkränä, joista ei olisi saanut kummoisia myyntituloja. Ajattelin, että paikka sopii paremmin virkistykseen. Lyötiin ojat tukkoon ja kaivettiin pohja kosteikolle, Myllyniemi kertoo.

Kosteikolla viihtyvät kesäaikaan vesilinnut, kahlaajat, monet perhoslajit ja korennot. Myllyniemen toiveena on, että suolle lehahtaisi myös riekkoja, jotka ovat harvinaistuneet Etelä-Suomessa. Lintujen elinympäristöjä on kadonnut ja kanta hiipunut, kun soita on ojitettu tai kuivattu turpeeksi.

Kestävä metsänhoito tuo tuloja

Kimmo Myllyniemi muistuttaa, että luontoteot voivat näkyä myös pankkitilillä. Metsänomistaja on mukana metsänhoidon FSC-sertifioinnissa. Ympäristömerkintä on kuluttajalle takuu siitä, että hänen ostamansa tuotteen puuraaka-aine on tuotettu ekologisesti kestävällä tavalla.

FSC-sertifioidulle puulle on kysyntää, ja saan siitä noin 1,30 euroa kovemman hinnan kuin tavallisesta puumotista. Sertifiointi edellyttää, että viisi prosenttia metsistäni on suojeltu määräajaksi. Kohteiden löytämisessä ei ollut ongelmia.

Myllyniemen mielestä luonnon monimuotoisuutta on helppo vaalia perinteisen metsänhoidon rinnalla, kun vaan jaksaa perehtyä asiaan. Hyvin usein riittää pelkästään se, että jättää jotain tekemättä.


Parkanolainen Kimmo Myllyniemi tunnustautuu korpien kasvatiksi. Puukauppa tuo lisäansioita, mutta myös luontoarvot ovat miehelle tärkeitä.

Joskus saatan katkaista koivunlatvan ja jättää rungon pökkelöksi kolopesijöille. Aluskasvillisuutta ei tarvitse siivota niin perusteellisesti. Tureikoista jänikset ja muut eläimet saavat suojaa ja ravintoa.

Metsänomistaja tunnustautuu korpien kasvatiksi, joka rentoutuu, kun ympärillä on raitista ilmaa ja saappaan alla mustikanvarpua. Metsätila tuo lisäansioita ja hieman leveämmän leivän pöytään, mutta se on myös tärkeä paikka omien akkujen lataamiseen.

Monimetsä-hanke laittaa jarrua luonnon köyhtymiselle

Tulevaisuudessa yhä useammassa talousmetsässä on nykyistä monimuotoisempaa luontoa, jos valtakunnallisen Monimetsä-hankkeen tavoitteet toteutuvat.

Suomalainen metsäluonto ja sen lajisto on köyhtynyt. Tästä asiasta on laaja yhteisymmärrys. Asiaan voi vaikuttaa parhaiten muuttamalla metsänhoidon ja metsänomistajien neuvontaa, sanoo hankkeen projektipäällikkö Timo Vesanto Suomen metsäkeskuksesta.


Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen ja Monimetsä-hankkeen projektipäällikkö Timo Vesanto ihailevat lumen keskeltä pilkistävää metsälähdettä. Arvokkaat luontokohteet tulisi merkitä maastoon ennen hakkuuta niin, että ne varmasti erottuvat.

Vesanto arvioi, että metsäteollisuuden uudet investoinnit lisäävät metsien hakkuita jopa 15 miljoonaa kuutiota vuodessa. Samaan aikaan yksityismetsien suojeluun suunnattua valtion METSO-rahoitusta on vähennetty tuntuvasti.

Yhtälö on huono, mutta nyt luontoarvoja täytyy tosissaan hakea talousmetsiin hakkuiden vastapainoksi. Menetelmistä ei ole pulaa, ne täytyy vaan jalkauttaa käyttöön.

Säästöpuut parantavat monimuotoisuutta

Yksi parhaista keinoista metsien monimuotoisuuden parantamiseksi on lisätä lahopuun määrää talousmetsissä. Säästöpuiksi kannattaa siksi valita jo taimikonhoito- ja harvennusvaiheessa raitoja, haapoja ja leppiä, jotka ovat luonnolle merkittäviä elävinä sekä myöhemmin lahopuuna.

Metsänomistajakin hyötyy, kun säästöpuina ei tarvitse seisottaa puukaupassa arvokkaita kuusitukkeja.

 Talousmetsissä on luontoarvoja, joita ei aina tunnisteta tai tieto niistä ei kulje hakkuiden toteuttajalle saakka. Motokuski saattaa tulla leimikon reunaan ja valita säästöpuut heti työnsä alussa. Sitten alueen toisessa reunassa olisikin ollut niitä luonnolle tärkeitä mutta maanomistajan rahapussille merkityksettömiä haapoja, jotka vedetään nurin, Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen kertoo esimerkin.

Vähätuottoinen ojitettu suo ennallistetaan tukkimalla ojat. Alueelle on kaivettu lisäksi kosteikkoallas, joka parantaa vesiensuojelua ja tuo alueelle  vesilinnustoa. 

Monimuotoisuutta voidaan parantaa myös esimerkiksi suosimalla lehtipuustoa vesistöjen suojakaistoilla. Hakkuita voisi välttää hankalissa maastokohteissa ja metsien kulotusta lisätä. Avainasemassa on nykyistä parempi tiedonkulku.

 Suuri osa metsänomistajista suhtautuu myönteisesti luontoasioihin. Keskeisen tärkeää olisi saada heille tietoa ja neuvontaa luonnonhoidon mahdollisuuksista omissa metsissä. Tässä on muutoksen paikka kaikilla metsäalan organisaatioilla ja ammattilaisilla, Vesanto sanoo.

Mikä on Monimetsä-hanke?

  • Valtakunnallisen Monimetsä-hankkeen tavoitteena on estää metsäluonnon köyhtymistä suomalaisissa talousmetsissä. Hanketta vetää projektipäällikkö Timo Vesanto Suomen metsäkeskuksesta.
  • Monimetsä-hanke alkoi vuonna 2016. Sen aikana on haastateltu noin sataa metsäalan ammattilaista ympäri Suomea.
  • Hankkeessa kehitetään toimivia ja kustannustehokkaita keinoja talousmetsien luonnonhoitoon, ja viedään niitä neuvonnan ja koulutusten avulla käytäntöön maanlaajuisesti.
  • Kolmevuotista hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö. Ohjausryhmässä ovat mukana myös Ympäristöministeriö, Suomen metsäkeskus, Tapio Oy, MTK, Metsäteollisuus ry, Suomen riistakeskus, SYKE, LUKE ja WWF.

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?