Luontoa ei saa unohtaa

Vanha sekametsä on Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajan Harri Höltän mielimaisema. Itsekin metsää omistava joensuulainen pelkää, että biotaloushuuma voi tuoda vauhtisokeutta.


2.5.2017 | Teksti Heikki Hamunen | Kuvat Vesa Tyni

Suomen luonnonsuojeluliiton tuore puheenjohtaja Harri Hölttä on päässyt jo useamman kerran vastaamaan, miksi ympäristöjärjestöt hangoittelevat vastaan biotalousinvestoinneille. Biotaloudenhan tulisi olla hyväksi myös ympäristölle, kun puun käyttö torjuu ilmastonmuutosta.

– Kyse on tasapainottelusta. Jos ilmastonmuutos on uhka metsälajeille, tietenkin ilmastonmuutosta kannattaa torjua. Mutta sitä ei pidä tehdä niin, että metsälajien esiintymisalueita hakataan ja lajit häviävät hakkuiden takia, Harri Hölttä sanoo.

Suuret suunnitelmat lyövät luontoa korville

Hölttää hirvittää uusien teollisuusinvestointien vaikutus Suomen metsäluontoon. Pelon taustalla ovat suunnitelmat lisätä oleellisesti puuraaka-aineen käyttöä.

Pelkästään suomalaisten sellutehtaiden kapasiteetti on tulevina vuosina kasvamassa kolmanneksella, jos kaikki suunnitellut investoinnit toteutuvat. Metsä Groupin 1,3 miljoonan tonnin Äänekosken tehdas käynnistyy tänä vuonna. UPM Kymin tehtaan kapasiteetti Kuusankoskella kasvaa 170 000 tonnilla. Lisäksi suunnitteilla ovat 1,2 miljoonan tonnin tehdas Kuopioon ja 400 000 tonnin tehdas Kemijärvelle.

Höltän mielestä suunnitelmat näin massiivisista tuotannon lisäyksistä eivät ole realistisia, jos metsäluontoa halutaan kunnioittaa.

– Jos lähtökohtana on, että kaikki metsistä irrotettavissa olevat puut hakataan, tietää se ongelmia. Metsien täyden kasvun käyttöönottoa ei kannata edes tavoitella, koska arviointiin liittyy aina epävarmuuksia. Metsien monimuotoisuudelle ja muille käyttömuodoille ei enää jää tilaa, Hölttä sanoo.

Hölttä kysyy, mitä tehdään, jos metsistä ei saadakaan suunniteltua määrää puuta tuotannon raaka-aineeksi.

– Millaiseen tehostamiseen tilanne voi johtaa? Millä menetelmillä raaka-aine hankitaan? Silloin suomalaisessa metsätaloudessa mentäisiin voimakkaasti kohti puupeltoja.

Biotalousbuumissa mennään hänen mukaansa juuri nyt liian kovaa.

– Sivuillekin pitäisi vilkuilla, jotta nähdään nykyinnostuksen riskit ja rajoitteet. Näistä ei ole vielä kunnolla keskusteltu. Lisäksi mukana on oleellisena tekijänä metsänomistaja, jota ilman puita ei saada pois metsästä, puheenjohtaja sanoo.


Metsien täyden kasvun käyttöönottoa ei kannata Harri Höltän mielestä tavoitella.

Mieli lepää metsässä

Höltän luontoharrastus alkoi lapsena. Mummolan monitoimimaatilalla Nilsiässä vietetyt kesät veivät pojan luontoon. Ensimmäiset lintuhavainnot savolaispoika kirjasi 10-vuotiaana.

– Lapsuuden maisemissa ei soita juuri ollut, eivätkä vesistöt ole kolahtaneet samalla tavalla kuin metsät. Metsien merkitys vahvistui, kun 1990-luvulla vanhat metsät nousivat keskusteluun, Harri Hölttä sanoo.

Ensi vuonna 80 vuotta täyttävälle järjestölle metsät ovat keskeinen toimintakenttä. Metsä on myös puheenjohtajalle se rakkain luontotyyppi.

– Eniten tykkään vanhoista sekametsistä, joissa on lahopuustoista kuusikkoa, koivunpökkelöitä ja haapoja.

Tällaisen metsäpalstan Hölttä on hankkinut itselleenkin. Mies perusti Kaavilla sijaitsevaan, reilun kuuden hehtaarin metsäänsä yksityisen luonnonsuojelualueen METSO-ohjelman turvin.

– Tilalla on muun muassa puronvarsikorpea ja pari lehtolaikkua.

METSO-ohjelman rahoitus on turvattava

Hölttä kritisoi hallitusta metsien vapaaehtoista suojelua rahoittavan METSO-ohjelman kohtelusta. Suojelusta karsiminen tulee Höltän mukaan näkymään luonnonsuojelun ja metsäelinkeinon yhteenottona jatkossakin.

– Suomessa tavoitteena on hakkuumäärien lisääminen ja metsätalouden tehostaminen. Samaan aikaan METSO-ohjelman ja ylipäänsä luonnonsuojelun rahoja on voimakkaasti leikattu.

Vuodenvaihteessa aloittanut puheenjohtaja harmittelee leikkauksien vaikutusta yhteistoimintaan.

– Jos nyt jätetään suojelutyö tekemättä ja sen lisäksi vielä lisätään hakkuita, värittää se liiton linjauksia voimakkaasti. Tällaisesta tilanteesta tulisi pyrkiä aktiivisesti pois.

Hölttä maalailee yhteistä poliittista kampanjointia teollisuuden ja metsänomistajien kanssa.

– Olemme jo aiemmin vedonneet yhdessä MTK:n ja teollisuuden kanssa, että METSO-rahoitus turvattaisiin aiemmalle tasolle. Vuoden 2019 eduskuntavaalien alla voisimme tehdä saman, jotta edes alkeellinen tasapaino suojelun ja puunkäytön välillä säilyisi, hän sanoo.

Hölttä muistuttaa, että liitto tekee yhteistyötä metsätoimijoiden kanssa. Hölttä ja liiton tuore toiminnanjohtaja kävivät juuri esittäytymässä metsäteollisuuden etujärjestö Metsäteollisuus ry:ssä. Seuraavaksi oli vuorossa vierailu Suomen metsäkeskuksessa Lahdessa.

– Ajattelumme on käytännönläheistä ja katsomme, missä on selkeää yhteistyöpintaa metsäsektorin kanssa. Toisaalta ei sitäkään pidä peitellä, että emme ole kauhean hyvää pataa kaikissa asioissa. Joissakin asioissa mielipiteet eroavat 180 astetta – tämä on luontevaa, ja se kannattaa hyväksyä keskustelujen lähtökohdaksi.

Pidetään koko maa aktiivisena

Hölttä linjaa 30 000 jäsenestä koostuvan liiton vahvuudeksi sen, että liitto on läsnä koko maassa paikallisyhdistystensä kautta. Keskustoimisto ja paikalliset yhdistykset ovat kaksikko, jonka tulisi pelata yhteen.

– Paikallisverkosto tulee jatkossakin pitää hyvässä kunnossa. Keskustoimistosta käsin pyrimme vaikuttamaan asioihin – esimerkiksi lainsäädäntöön – jo ennalta niin, että luontoon kielteisesti vaikuttavat muutokset eivät ikinä päädykään paikallistasolle.

Puheenjohtaja on mielissään liiton painoarvosta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Hän viittaa Helsingin yliopiston joulukuussa julkaisemaan tutkimukseen, jossa arvioitiin, mitkä järjestöt ovat aktiivisimmin epävirallisessa vuorovaikutuksessa virkamiesten kanssa, kun uusia säädöksiä valmistellaan.

– Luonnonsuojeluliitto oli Metsäteollisuus ry:n kanssa jaetulla viidennellä sijalla heti MTK:n jälkeen. Meidän pitää pysyä virkeänä tälläkin poliittisen päätöksenteon osa-alueella.

Harri Hölttä

  • Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 2017–2019.
  • Filosofian maisteri. Jatko-opiskelija Itä-Suomen yliopistossa, historia- ja aluetieteiden laitoksella. Väitöskirjan aihe: Itä-Suomen metsien tila ja siitä tehdyt tulkinnat kaskikauden lopulla 1850–1930.
  • Työtehtäviä muun muassa Itä-Suomen yliopiston tuntiopettajana, luontokartoittajana, tutkijana, tuulivoima-aluevarausten vaikutuksia linnustoon arvioivana suunnittelijana sekä Suomen luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntijana. 
  • Yrittäjä Arctic Loon Travels -yrityksessä. Yritys järjestää lintumatkoja Pohjois-Karjalaan, muualle Suomeen ja ulkomaille.
Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?