Luontokuvaus on hyvä harrastus

Mistä on hyvä luontokuvaaja tehty? Kärsivällisyydestä syventyä luonnon kauneuteen. Kyvystä välittää ohikiitävän hetken tunnelma. Siinä ykkösominaisuudet nuoren mestarikuvaaja Sander Villin silmin.


20.10.2016 | Teksti Teija Aaltonen | Kuvat Sander Vill, Teija Aaltonen ja Timo-Pekka Aaltonen

Pitkänhuiskea reppuselkäinen hahmo harppoo sateen liukastamaa lehtometsän polkua alarinteeseen. Kosken kohina voimistuu jylinäksi peittäen syyskesässä laulavien lintujen satunnaiset äänet. 16-vuotias salolainen Sander Vill marssii kokeneen luonnonkävijän askelin kohti Perniössä sijaitsevan Latokartonkosken kuohuvaa uomaa ja alkaa tähyillä sopivia kuvakulmia. 

Luonto on nuorelle miehelle levollisuuden ja rentoutumisen lähde, mutta kamera kulkee aina mukana. Siitäkin huolimatta, että lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Vill kuvaa työkseen kaikki kesäviikonloput. Vuoden verran 4H-yrittäjänä toimineen ammattikuvaajan kalenteri on täynnä hääkuvauksia vuoteen 2019 asti.

Kuvauskipinä leimahti koulun kuvaamataidon tunnilla, kun tehtävänä oli tutkia tiettyä kohdetta erilaisista kuvakulmista. Tehtävä hoitui lainakameralla, omansa Vill sai vasta myöhemmin. Hän ikuisti viidenkympin pokkarikameralla vastasyntynyttä pikkusiskoaan monissa eri tilanteissa, paikoissa ja valaistuksissa. Into jalostui taidoksi ja kameratuntemukseksi.

– Ideoiva, innokas, joustava, täsmällinen, vastuullinen, jaksaa puuhata painava kamera käsissä ja kaulassa tuntitolkulla, kuvailee Vill työnsä edellytyksiä. Samoja ominaisuuksia tarvitaan hänen mukaansa myös luontokuvauksessa, vaikka harrastusmielessä kameraan voikin tarttua rennommalla otteella.

Myös tavoitteita ja haaveita pitää olla. Vill haluaisi tavoittaa kameran linssiin ilvesperheen. Ulkomailla kiinnostavat talviset kohteet: uhanalaiset lumileopardi ja jääkarhu.

Iloisella asenteella ja kärsivällisesti

Luontokuvaus ei ole kärsimättömän harrastus. Suin päin metsään syöksymällä ja silkalla tuurilla voi joskus saada hetkessä hyvän kuvan, mutta kiire ei sovi harrastuksen luonteeseen. Luonto opettaa ihmiselle pitkää pinnaa ja palkitsee kauneudellaan pysähtymään oppineen.
Myös mukavuudenhalu pitää karistaa, sillä upean korpimaiseman keskellä kuusen latvaan istahtava korppi ei poseeraa välttämättä tasaisen polun varressa. Painavan varusterepun ja jalustan kuskaaminen vaikeassa maastossa ja vaihtelevissa sääoloissa vaatii asennetta ja kuntoa.

– Kuljen vapaa-ajallani paljon luonnossa ja katselen samalla sopivia kuvauskohteita ja -näkymiä. Saatan käydä samalla paikalla todella monta kertaa. Valo muuttuu alituisesti eri vuorokaudenaikoina, joten kohteen valo-oloja ja kuvakulmia on hyvä tutkia yhä uudestaan, kertoo Vill.  

Säätiedotukset on syytä kuunnella tarkoin, mutta toisaalta sään ei kannata antaa haitata. Sateessakin voi saada hienon kuvan. Sää saattaa myös muuttua nopeasti samankin päivän aikana, joten sen takia ei kannata jäädä aamulla kotiin. Kokenut luontokuvaaja osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti joka säässä ja varata mukaan eväät ja juotavaa. Vanha hokema on kunniassa: ei ole huonoja kelejä, on vain sopimattomia varusteita.

Peuroja kuvatessaan Vill saattaa istahtaa metsänlaitaan odottamaan jopa kuudeksi tunniksi. Jotkut luontokuvaajat lukevat kirjaa odotellessaan, mutta Vill nauttii näkymistä ja kuuntelee lintuja. Tekemättömyys on rauhoittava suvanto kiireisen elämän keskellä. Vill kuvaa enimmäkseen yksin, sillä pienikin ääni häiritsee luonnon rauhaa ja karkottaa eläimet. Toisinaan on toki mukava luontoretkeillä kavereiden kanssa.

Tekniikka ei korvaa näkemystä

Tekniikkaan satsaaminen kannattaa, mutta se ei yksin riitä. Laadukas kamera on hyvä harrastusväline, mutta loppupeleissä kuvasta ei tee loistavaa täydellinen tekninen suoritus vaan kuvaajan näkemys.

– Harvinaisen hetken ja tunnelman tallentaminen on oleellista. Minulle on tärkeintä välittää katsojalle sama tunnelma, joka kuvaushetkellä vallitsi. Esimerkiksi aamuhetki auringon noustessa, kun sumu nousee ja kurjen huuto kuuluu kaukaa.


Sander Villin repussa on Canonin ja Tamronin kalustoa. Vasemmalla ammattitason EOS 1DX ja runkoon kiinnitettynä 100-400 teleobjektiivi. Muut vasemmalta oikealle 24-70 normaaliobjektiivi, 16-35 laajakulmaobjektiivi sekä 70-200 teleobjektiivi. Lisäksi vara-akku, puhdistuspuhallin ja muistikortteja.

Joskus menee kauan, kunnes Vill saa haluamansa kuvan tavoitettua. Näin kävi esimerkiksi edellisen sivun joutsenaiheisen kuvan kohdalla. 

– Kuva on otettu Teijon kansallispuistossa joutsenista, jotka lentävät sumun keskellä aamuauringossa. Kävin paikalla monen viikon ajan, kunnes sain kaiken osumaan kohdalleen. 
Villin mukaan parhaita kuvausaikoja ovat aamu ja ilta, upein aika on tuntia ennen ja jälkeen auringonnousun aamulla. Silloin voi vangita kameralla kaunista valoa, sumua, varjoja. Aurinkoisena ja kauniina päivänä valo on turhan tasainen ja kova, paremmat kuvat syntyvät äärioloissa. 


– Suot ovat syksyisin erittäin kauniita  ja sumuisia. Soilla kävelessä unohtaa kaiken muun. Siellä sielu lepää, sanoo Vill.

– Kutsun luontokuvauksen valmisteluvaihetta läksyjen tekemiseksi. Luontokuvausreissua edeltävään suunnittelutyöhön tottuu, ja siitä tulee lopulta hyvä rutiini, joka edistää huomattavasti kuvien onnistumista.

4H-yriittäjä...

  • on 13–28-vuotias.
  • voi toimia yksin, kaksin tai kaveriporukalla.
  • päättää itse, millaista bisnestä pyörittää.
  • päättää itse, miten kauan ja milloin työskentelee: muutaman tunnin toisinaan, ympäri vuoden tai vaikkapa kesätyösesongin ajan.
  • saa apua yritysohjaajalta, 4H-yhdistyksestä, 4H-yrittäjän oppaasta ja nuorten yrityskurssilla.
  • tienaa itselleen sopivasti, yrityksen myynti voi olla 50–7 000 € vuodessa.
  • voi saada myöhemmissä opinnoissa hyödyllisiä opintopisteitä yrittäjänä toimimisesta.
  • on automaattisesti 4H-yhdistyksen jäsen.
  • saa osallistua Vuoden 4H-yritys -kilpailuun.
  • saa 4H-yrittäjän virtuaalisen osaamismerkin.
  • Helposti alkuun: 4H-yritys on virallisesti olemassa siitä päivästä lähtien, jona 4H-yrittäjä täyttää perustamisilmoituksen ja toimittaa sen paikalliseen 4H-yhdistykseen. Lähin 4H-yhdistys auttaa alkuun, kun yrittäminen kiinnostaa.

    Liity 4H-yhdistykseen täältä
    Kesäyrittäjyyden kampanjasivu 

 

Sander Vill kertoo, miten ryhtyä luontokuvaajaksi

  1. Kuvauskaluston ei tarvitse olla kallista eikä edes uutta. Käytettyjen markkinoilta voi löytyä edullisesti kelpo kamera. Vill suosittelee järjestelmäkameraa, sillä luontokuvaaja tarvitsee manuaaliset säädöt ja mahdollisuuden vaihtaa linssejä. Monen aloittelijan harmina on tärähtänyt kuva. Jalusta on tärkeä ja aikalaukaisin pitää täristävän käden poissa, kun kuva napsahtaa.
  2. Kun harrastus alkaa kehittyä alkua pitemmälle, uusi kamera alkaa poltella mielessä. Omat kiinnostuksen kohteet on hyvä kartoittaa ennen kamerakauppaan menemistä. Kiinnostaako esimerkiksi maisema-, lintu- vai makrokuvaus?
  3. Maisemakuvaus on Villin mukaan aloittelijalle helpointa ja vaatii välineiltä vähiten. Ötököiden ja kasvien lähikuvaukseen tarvitaan makrolinssiä. Lintukuvaus vaatii taitoa ja kokemusta ja parhaan eli kalleimman kaluston: hyvän kamerarungon, erittäin laadukkaan optiikan ja sarjakuvamahdollisuuden. Vill suositteleekin jättämään lintukuvauksen harrastuksen myöhempään vaiheeseen.
  4. Uusi järjestelmäkamera ja paksu käyttöopas latistavat monen aloittelevan harrastelijakuvaajan innon. Nappuloita, säätöjä ja yksityiskohtia tuntuu olevan tuhottomasti. Vill neuvoo ottamaan kameran haltuun rauhassa yksi asia kerrallaan ja siten, että samaa kohdetta kuvataan eri säädöillä. Esimerkiksi kiveä voi kuvata eri paikoissa ja valaistuksissa ja merkitä muistivihkoon, miten jokainen manuaalisäätö vaikuttaa.
  5. Suljinaika ja aukko ovat olennaisia opeteltavia. Valotusajan, aukon ja ISOn eli herkkyyden suhde pitää tehdä itselleen selväksi. Mitä kuvassa tapahtuu, kun esimerkiksi suljinaikaa muuttaa? Villin mukaan nopealla suljinajalla virtaavasta vedestä erottuvat vesipisarat, hitaalla suljinajalla vesi näyttää ikään kuin maitomaiselta massalta. 
  6. Valokuvauksen lyhytkursseilta saa alkuvauhtia harrastukseen, myös kuvankäsittelyä kannattaa opetella. Perinteisesti luontokuva on ”aito” eli kohteensa kaltainen. Mikään ei silti estä luomasta taideteoksia, joissa taivas on pinkki ja peura hohtavan sininen. Luonto inspiroi ja ruokkii mielikuvitusta!
  7. Netti tarjoaa paljon hyötytietoa luontokuvaajalle. Facebookin Valokuvaajan neuvolassa saa vinkkejä muilta harrastajilta. Valokuvaajan Showroomissa voi esitellä otoksiaan ja saada neuvoja. YouTubessa on hyviä opetusvideoita. 

Sander Villin kotisivut: sandervillphotos.wix.com/homepage
Facebook: Sander Vill Photos
Muista myös nämä: www.luonnossa.org, www.luontokuva.orgwww.prolk.fi

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?