Luontomatkailu tuo terveysvaikutuksia

Luontomatkailun suosio kasvaa, ja metsän terveysvaikutuksista saadaan lisää tieteellistä näyttöä. Kuinka metsänomistajat saataisiin paremmin mukaan luontomatkailuun ja virkistyskäytön kehittämiseen? Professori Liisa Tyrväinen kaipaa asiasta keskustelua.


18.10.2016 | Teksti Riitta Nikkola | Kuvat Vesa Tyni

Musiikkiuraakin harkinnut tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kasvoi Varkaudessa järvien ja metsien keskellä. Metsänhoitajaopintojen jälkeen Helsingin yliopistossa metsiin liittyvät ympäristöasiat veivät tulevan metsänhoitajan ja metsätohtorin mukanaan.

Oma tutkimussarka löytyi luontomatkailun ja metsäluonnon terveysvaikutusten parista. Aiheet ovat yhä ajankohtaisempia. Virkistys- ja luontomatkailun kysyntä on kasvanut kaupungistumisen kiihtyessä ja terveyttä ja hyvinvointia korostavan trendin vallatessa alaa.

– Metsällä on kiistattomia terveysvaikutuksia. Lyhytkin oleskelu metsäluonnossa auttaa palautumaan stressistä, puoli tuntiakin riittää, sanoo Tyrväinen. Pidemmillä luontoretkillä on vahvempia terveysvaikutuksia.

– Japanilaisten tutkimusten mukaan pidempi metsäretki vahvistaa immuniteettia sairauksia vastaan ja vastustuskyky paranee. Luonnosta löytyy paljon esimerkiksi hyödyllisiä mikrobeja, ja tutkimus syventää nykytietoa monipuolisista terveyshyödyistä koko ajan, Tyrväinen pohtii.

On melko yksilöllistä, tarvitseeko ihminen palautumiseen kaupunkimetsää, puistoa vai syvää korpea.
Kaupungistuneet ihmiset eivät välttämättä koe oloaan metsässä turvalliseksi. Tarvitaan yhä enemmän opastusta ja ohjattuja retkiä – jos ei ole luonnossa liikkumisen taitoja eikä koe oloaan turvalliseksi, ei voi kokea rentoutumista.

– Kaupungistuminen näkyy ympäristöarvostusten muuttumisessa. Osalle kaupunkilaisista puisto sopii rentoutumiseen ja voi antaa riittävän luontokokemuksen. Monille tämä ei kuitenkaan riitä, siksi maaseudun luontoretket ja kansallispuistojen käyttö ovat vahvassa kasvussa.

Japanilaiset tutkivat luonnon terveyshyötyjä

Tyrväinen koordinoi Suomi–Japani-tutkimushanketta, jossa tutkittiin kaupunkialueiden ja metsien vaikutusta stressistä palautumiseen. Suomesta mukana oli myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Helsingissä tehtyyn kokeeseen osallistui vajaa sata vapaa­ehtoista toimistotyöntekijää.

Tutkimusalueet olivat isohko Alppipuisto Linnan­mäen vieressä, Keskuspuiston pohjoisosa sekä kontrollialueena Helsingin ydinkeskusta. Koehenkilöiltä mitattiin 45 minuutin käynnin aikana mielialan muuttumista sekä verenpaineen, stressihormonin ja sykkeen muutosta.

– Kaupunkiympäristö ei vähentänyt stressiä, pikemminkin lisäsi sitä. Molemmat luontoympäristöt palauttivat nopeasti, metsäinen Keskuspuisto joillakin mittareilla Alppipuistoa paremmin. Vaikutukset ovat jonkin verran yksilöllisiä.

Miksi tutkimuksia tehdään yhteistyössä juuri japanilaisten kanssa?

– Japanissakin on paljon stressiin liittyviä sairauksia, kuten burnoutia ja masentuneisuutta. Japani on hyvin kaupungistunut yhteiskunta, ja japanilaiset ovat pitkään tutkineet metsän terveysvaikutuksia metsä- ja lääketieteiden yhteistyönä. Tieteiden välinen yhteistyö tällä sektorilla on aasialaisille tavallisempaa kuin eurooppalaisille tai pohjoismaalaisille.


Liisa Tyrväinen toimii Luonnonvarakeskuksessa luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun professorina.

Matkailijat tukemaan metsäympäristön hoitoa

Metsämaisemien hoitaminen ja erityisesti päätehakkuiden välttäminen tuottavat omistajalle taloudellisia menetyksiä. Ratkaisuksi on ehdotettu maisema- ja virkistysarvokaupan mallia, jonka avulla voidaan kanavoida matkailutuloa myös maanomistajille. Luke on tutkinut Kuusamossa laajamittaisen maisema- ja virkistysarvokaupan mahdollisuuksia ja edellytyksiä Euroopan komission rahoittamassa NEWFOREX-hankkeessa.

– Tarkoitus on sopia maanomistajalle vuotuinen korvaus siitä, että sovittua aluetta hoidetaan määräaika niin, että sen maisema- ja virkistysarvot säilyvät tai lisääntyvät. Maksut kerättäisiin matkailijoilta, esimerkiksi euro per yöpyminen. Yrittäjällä tai muulla "ostajalla" on puolestaan oikeus käyttää aluetta matkailun yritystoimintaan. Yksittäisiä sopimuksia matkailuyrittäjien ja metsänomistajien kanssa on tehty eri puolilla Suomea, mutta mallin laajempi soveltaminen matkailualueilla puuttuu, Tyrväinen kertoo.

Malli sopii alueille, joilla on paljon matkailijoita ja riittävän suuri matkailun tulovirta, kuten esimerkiksi Kuusamossa, jossa matkailukäyttöä on jopa useiden kymmenien maanomistajien mailla. Euro on pieni summa matkailijalle, mutta siitä kasvaisi matkailualueilla merkittävä summa rahastoon, jolla kompensoitaisiin maanomistajan menetyksiä virkistys- ja maisema-arvojen tuottamisesta.

– Kuusamossa tehtyjen kyselyjen tulosten mukaan ulkomaalaiset matkailijat ovat valmiita maksamaan metsämaiseman hoidosta ja monimuotoisuuden lisäämisestä eniten, mutta myös suomalaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti. Luken kyselyn mukaan myös alueen maanomistajat ovat asiasta kiinnostuneita. Tärkeää on taloudellisten menetysten kompensointi ja se, millaiset sopimusehdot tarkemmin ovat.

Kysymys on vapaaehtoisuuteen perustuvasta markkinalähtöisestä sopimusjärjestelmästä. Siinä ei perusteta pysyvää erityisaluetta, eikä se uhkaa perinteistä jokamiehenoikeutta. Malli auttaisi selkeyttämään luonnon kaupallisen käytön ja jokamiehenoikeuksien rajankäyntiä ja vähentämään tähän liittyviä ristiriitoja.

– Kauniit maisemat ja luonto ovat matkailijoille tärkeitä. Metsänomistajillakin on erilaisia tavoitteita. Osa hoitaa metsiään moneen käyttöön jo nyt, ja osalle hyvä taloudellinen tuotto on keskeisin tavoite. On toki selvää, että taloudellista kompensaatiota halutaan.

Myös Metsäkeskuksessa on kehitetty yhteistyössä Tapion kanssa luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntäviä METSO-hyvinvointipolkuja. Polut on tehty yhteistyössä paikallisten maanomistajien ja yrittäjien kanssa. Luontokohteiden kautta kulkevia hyvinvointipolkuja on suunniteltu elämys- ja maatilamatkailuyritysten lähimetsiin. Polut ovat noin kahden kilometrin pituisia ja niillä on kuudesta kymmeneen ohjeistettua pysähtymispaikkaa, joilla perehdytään muun muassa rentoutumiseen, omien ajatusten kuuntelemiseen ja luonnon aistimiseen.

Liisa Tyrväinen

  • Ensimmäinen työpaikka A. Ahlström Oy:n metsäosasto Varkaus
  • Metsänhoitaja, Helsingin yliopisto, 1988
  • Ympäristösuunnittelija Maa ja vesi Oy:ssä
  • Metsätieteiden tohtori, Joensuun yliopisto, 1999, väitöskirjan aiheena oli kaupunkimetsien aineettomien hyötyjen taloudelliset arvot
  • Tutkija ja opettaja Helsingin ja Joensuun yliopistoissa
  • Metlan, Lapin yliopiston ja Metsähallituksen rahoittama professori 2005–2014
  • Luonnonvarakeskuksessa tutkimusprofessorina vuodesta 2015
  • Metsähallituksen hallituksen jäsen
  • Kaksi lasta, harrastaa musiikkia ja purjehdusta

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?