Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.


Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

2.5.2018 | Teksti Annikka Selander | Kuvat /Kuvitus Petra Antila

Maanmuokkaus on yksi metsän uudistamisketjun tärkeimpiä lenkkejä. Uudistamisen kustannustehokkuus paranee, kun valitaan oikea maanmuokkaustapa, istutettava puulaji ja uudistamismenetelmä. Maanmuokkausmenetelmä valitaan maan ominaisuuksien ja metsän uudistamistavan mukaan.

Maanmuokkaus on investointi, joka parantaa uudistamistulosta. Tutkimusten mukaan maanmuokkauksella on pitkäaikaisia vaikutuksia taimien kasvuun. Esimerkiksi kuusentaimien parempi kasvu näkyy vielä yli 10 vuoden kuluttua istutuksesta.

Maanmuokkaus helpottaa uudistamistyötä ja parantaa uudistamisen laatua. Kivennäismaata ei pidä paljastaa yli tarpeen, sillä silloin paikalle kasvaa herkästi lehtipuuvesakkoa, jonka perkaaminen on kallista. Maanmuokkausta ei myöskään pidä tehdä tarpeettoman voimakkaana.

Muokatussa maassa maan pintakerros lämpenee ja siksi taimien juuret kasvavat paremmin. Tämä parantaa veden ja ravinteiden ottoa maasta, jolloin taimi kasvaa nopeammin. Muokkaus antaa etumatkaa taimille kilpailussa heinän ja muun pintakasvillisuuden kanssa.

Maanmuokkauksessa paljastetaan kivennäismaata ja joissakin menetelmissä kone tekee kohoumia. Muokkauksen pitää tuottaa riittävästi siementen itämiskohtia tai taimen istutuspaikkoja, jotta metsänomistaja saa täystiheän taimikon.

Hyvä kasvu kuusen taimelle
1., 3. Laikkumätästys tai kääntömätästys antaa kuusentaimelle hyvän lähdön. Paras istutuskohta on keskellä mätästä, missä tukkimiehentäin aiheuttamien tuhojen ja kilpailevan pintakasvillisuuden riski on pienin. Kuusi saa mättäässä kunnon etumatkan vedestä ja ravinteista käytävässä kilpailussa. Taimi istutetaan niin syvälle, että juuripaakku ulottuu humuskerrokseen. 2. Muokkaamattomaan maahan istutettu taimi joutuu kilpailemaan pintakasvillisuuden kanssa ja siksi se kasvaa hitaammin. Tukkimiehentäi saattaa myös nakertaa taimen kuorta kuolettavasti.

Tavoitteena maisemaystävällinen muokkaus

Voimakas maanmuokkaus näkyy maisemassa, ja sitä voidaan pitää häiritsevänä. Maisemallisesti tärkeillä uudistusaloilla kannattaa muokkausmenetelmäksi valita laikutus tai kääntömätästys, koska ne jättävät huomaamattomimmat jäljet. Yleensä kustannustehokkain menetelmä on myös maisemaystävällinen. Erittäin tärkeät maisemakohteet huomioidaan jo päätehakkuun suunnittelussa.

Sellaisilla paikoilla, joissa lähimaisema on tärkeä ja metsän monikäyttö vilkasta, on suositeltavaa valita muokkausmenetelmä, jossa kivennäismaata paljastetaan vähän.

Äestyksessä, säätöaurauksessa ja ojitusmätästyksessä muokkaus tulisi pyrkiä tekemään tien tai rannan suuntaisesti.

Muokkaus kiertää lahopuut ja eläinten pesät

Järeät maassa ja pystyssä olevat lahopuut säästetään maanmuokkauksessa kiertämällä ne. Elävien säästöpuiden ja säästöpuuryhmien ympärille jätetään vähintään kahden metrin levyinen muokkaamaton reunavyöhyke. Myös luontokohteet, eläinten pesät ja muinaismuistot rajataan muokkauksen ulkopuolelle, eikä niiden yli ajeta.

Mustikka on metsäkanalinnuille välttämätön ravintokasvi ja varvusto tärkeä suojapaikka. Mitä vähemmän maanpintaa rikotaan, sitä enemmän mustikan maavarsia säästyy.

Jos muokkaus tehdään ennen juhannusta, on hyvä paikantaa ja merkitä lintujen pesäpaikat, jotta ne voidaan säästää ja kiertää.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua
1. Karkeilla ja keskikarkeilla vettäläpäisevillä karuilla mailla männyn luontainen uudistaminen onnistuu jättämällä hyvälaatuisia siemenpuita ja tekemällä kivennäismaata paljastava muokkaus. Siemenpuuhakkuussa jätetään 50–100 tervettä siemenpuuta, joilla on elinvoimainen latvus. Äestys varmistaa tasaisen taimettumisen ja siemenpuut hakataan 2-3 vuoden päästä muokkauksesta. Kuvan uudistusalan siemenpuut on hakattu ja alueen keskellä näkyy säästöpuuryhmä. 2. Maanmuokkauksessa kierretään järeät maapuut, kelot ja tekopökkelöt, koska lahopuu on tärkeä osa metsäluonnon monimuotoisuutta. 3. Äestysjälkeen syntyy siemenpuiden siemenistä runsaasti sirkkataimia, joista osa lähtee kasvamaan ja muodostaa 
kehityskelpoisen taimikon.

Muokkauksessa huomioidaan vesiensuojelu

Maanmuokkauksessa jätetään vesien varsille suojakaista, jolla maanpintaa ei rikota. Suojakaistan leveys vaihtelee maaston ja kasvillisuuden mukaan. Myös ojan reunaan suositellaan noin metrin levyinen muokkaamaton piennar.

Muokkausmenetelmät pähkinänkuoressa

  • Äestys
    Äestys tehdään vetokoneen perään kytketyllä metsä-äkeellä. Kylvöä tai luontaista uudistamista varten kivennäismaa paljastetaan, mutta muokkausjälkeen tulisi jäädä itämistä edistävää humusta. Äesjälki on 60-80 cm leveä ja sitä tarvitaan 4 000–5 000 metriä hehtaaria kohti. Äestyksessä istutusta varten muokkausjälkeen ei saa jäädä humusta. Paras istutuskohta on muokkausjäljen keskellä.
     
  • Laikutus
    Laikut tehdään kaivinkoneen kauhalla. Laikut ovat kooltaan noin 50 x 70 cm. Laikutuksessa kylvöä tai luontaista uudistamista varten kivennäismaa paljastetaan, mutta muokkausjälkeen tulisi jäädä itämistä edistävää humusta. Istutusta varten laikutusjäljen pintaan ei saisi jäädä humusta.
     
  • Laikkumätästys
    Laikkumättäät tehdään kaivinkoneen kauhalla. Mätäs on laakea. Pintamaa käännetään niin, että muodostuu kaksinkertainen humuskerros ja sen päälle 5-10 cm kivennäismaakerros. Istutuksessa juuripaakun tulee ylettyä humukseen.
     
  • Kääntömätästys
    Kääntömätästys sopii keskikarkeille kivennäismaille ja turvemaille. Kääntömättäät tehdään kaivinkoneen kauhalla. Maa käännetään ylösalaisin samaan kohtaan, josta se on otettu. Tavoitekoko on 50 x 60 cm. Mätäs on laakea, alle 10 senttimetriä korkea.
     
  • Naveromätästys
    Naveromätästys on sopiva muokkausmenetelmä hienojakoisilla ja vedenvaivaamilla kivennäismailla ja viljavilla turvemailla. Naveroiden tehtävänä on ohjata pintavesiä ja niiden syvyys on 30–50 cm. Mätäs tehdään naverosta saatavasta maasta ja se on laakea, 20–30 cm korkea ja 60–80 cm leveä.
     
  • Ojitusmätästys
    Ojitusmätästys on veden vaivaamien kivennäismaiden ja turvemaiden muokkausmenetelmä siellä, missä tarvitaan kuivatusta. Ojien pintamaista tehtävät mättäät ovat laakeita, 10–20 cm korkeita ja 60–80 cm leveitä.
     
  • Säätöauraus
    Säätöaurausta käytetään Pohjois-Suomen soistuneilla, tiiviillä ja paksukunttaisilla mailla. Muokkausjäljen syvyyttä ja leveyttä voidaan säädellä.
     
Share/Save

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Pajupillin teko

Pajupilli tehdään keväällä

Parasta aikaa pajupillin tekemiseen on toukokuusta keskikesään, jolloin pajun jälsisolukko on pehmeää ja kuori irtoaa helposti. Pajun katkominen ei ole jokamiehen oikeus, vaan siihen on oltava maanomistajan lupa.

Biohajoava Sulapac – muovin kukistaja?

Biohajoava Sulapac – muovin kukistaja?

Suomalaiskemistit kehittivät luonnonmukaisista aineista täysin biohajoavan pakkausmateriaalin, Sulapacin. Tavoitteena on korvata sillä muovi esimerkiksi kosmetiikkapakkauksissa ja kertakäyttöastioissa.

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?