Metsä kannattaa vakuuttaa kaiken varalta


Väinö Miettisen pojan metsään iski mustakoro, joka vei mennessään kymmeniä hehtaareja hyvää puustoa. Onni onnettomuudessa oli laajin mahdollinen metsävakuutus. 


Metsä kannattaa vakuuttaa kaiken varalta


Väinö Miettisen pojan metsään iski mustakoro, joka vei mennessään kymmeniä hehtaareja hyvää puustoa. Onni onnettomuudessa oli laajin mahdollinen metsävakuutus. 

7.8.2018 | Teksti Outi Suoranta | Kuvat Metsäkeskus, Taina Miettinen, Pixabay

Kaikki alkoi kesällä 2014. Kaavilainen Väinö Miettinen oli hoitanut poikansa Tuusniemellä sijaitsevaa metsikköä hartaasti ja taidolla. Seitsemänmetriset kuuset olivat merkillisen näköisiä, osassa latva aivan kuivana. 

– Lähempää sitten kun puuta katsoin, niin näin mustia reikiä, joista vuosi pihkaa norona. 
Miettisen hoitamalle metsäalueelle oli iskenyt mustakoro, joka kuivattaa puut pystyyn. Erityisen rehvakkaasti sienitauti oli ottanut otteensa juuri taimikkoon, jonka eteen Miettinen oli tehnyt paljon työtunteja. 

– Tuota taimikkoa oli 13 hehtaaria ja siitä piti kokonaan hävittää vajaa kolme hehtaaria. Kaikkineen koroa oli 43 hehtaarin alueella, mutta muualla vahingot jäivät pieniksi. 

Miettinen ajatteli mustakoron ilmestyttyä itse hoitaa karsimisen.

– Kaadoin moottorisahalla yhden puun ja vilkaisin seuraavaa. Siinä oli koro, vieressä samoin. Kaadoin puita kolmen moottorisahan tankillisen verran. Laitoin sitten sahan peräkonttiin ja sanoin kiitos ja näkemiin.

Taimikko ja muualta raivatut koropuut menivät neulasineen päivineen energiapuuksi. 

Metsävakuutus
Väinö Miettisen pojan metsään iski muutama vuosi takaperin mustakoro. Laaja metsävakuutus pelasti suurilta taloudellisilta tappioilta.

Metsävakuutukset kunnossa

Miettinen oli töissä 24 vuotta Lähivakuutuksella ennen eläköitymistään. Töissään hän käsitteli itsekin metsävahinkoja ja vakuutuksia, mutta mieleen ei tullut, että vahinko osuu joskus omalle kohdalle. 

– Meidän onni oli paras mahdollinen vakuutus. Asia oli jo muutenkin shokki, mutta se olisi kasvanut katastrofiksi, jos taimikkovakuutusta ei olisi ollut. Mitään ei olisi korvattu.

OP:n vakuutuspäällikkö Hannu Partanen toteaa, että sienitautiturva on mukana laajimmassa metsävakuutuksessa, jolla metsänomistaja voi varautua parhaiten erilaisiin metsätuhoihin. 

– Mustakoro on sienitauti, joten metsävakuutuksesta voidaan korvata ainoastaan tämän aiheuttamia vahinkoja taimikolle sekä istutettaville taimille.

Miettiset ovat saaneet ison osan vahingoista takaisin, ja kaksi raivausta on vielä edessä. Metsällä on taloudellista merkitystä, joten vakuutusmaksuja on maksettu mielellään, varsinkin kun ne ovat verotusvähennyskelpoisia. 

Nyt noin viisi vuotta myöhemmin Miettisen perhe suhtautuu asiaan jo huumorilla ja positiivisesti. Mustakoro on kadonnut ja puut jatkavat kasvuaan.

– Itse uskon luonnon omaan voimaan. Pari vuotta sitten pakkastalvi teki tehtävänsä, ja mustakoro hävisi. En tiedä kuinka isot tuhot se olisi saanut aikaan, jos sitä ei olisi huomattu ajoissa. Tohtiiko sitä edes ajatellakaan, Miettinen sanoo.

Metsävakuutus
Mustakoron tunnistaa puun runkoon ilmestyneestä mustasta ja pihkaisesta haavaumasta. 

Ilmastonmuutos lisää metsätuhoja

Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes auttoi vuonna 2014 tunnistamaan, mikä tauti Väinö Miettisen hoitamaa metsää vaivasi. 

Remes pelkää mustakorohavaintojen määrän kasvavan myös kuluvana kesänä, joka on ollut poikkeuksellisen kuiva. Asiantuntija tietää kertoa, että viime talvena oli myös ennätyksellisen paljon tykkylumituhoja. 

– Tämä luonnollisesti tuo painetta myös vakuutusyhtiöille. Ilmastonmuutos tuo vääjäämättä meidän eteen tilanteen, jossa metsätuhot vuodenajasta riippumatta lisääntyvät ääriolojen myötä. 

Vuonna 2010 elettiin hyvin samankaltaista kesää kuin nyt. Tuolloin pitkää kuivuusjaksoa seurasivat myrskytuulet, ja vahinkoa syntyi 8 miljoonan kuution verran. 

– Välillä sitä itsekin ihmettelen kuinka metsänomistajat uskaltavat olla ilman vakuutuksia. 20 000 euron autolla on täyskaskot ja muut kunnossa, mutta autoon liittyvä vahinko on huomattavasti pienempi kuin metsän tuhoutuminen. Kyseessä on loppujen lopuksi pieni summa ison vahingon estämisestä, Remes sanoo.

Metsävakuutus
Vakuutuksia kannattaa vertailla huolella, koska eri vakuutusyhtiöiden ehdoissa ja tuhojen korvattavuudessa on isoja eroja.

Kiinnostus lisääntyy, kun vahinko sattuu

Suomen yksityismetsistä vakuutettuina on edelleen vain noin puolet. Vakuuttamisaste on edelleen huolestuttavan alhainen, sillä monessa tapauksessa kyse on yhdestä suurimmasta omaisuuserästä. Näin toteaa OP:n vakuutuspäällikkö Hannu Partanen, joka on erikoistunut omaisuusvakuuttamiseen ja -vahinkoihin, nimenomaisesti metsävakuuttamisen alueelta.

– Aikaisemmin metsätilat on perinteisesti vakuutettu pelkästään palon varalta, mutta viimeaikaiset vahingot ovat lisänneet asiakkaiden kiinnostusta vakuuttaa metsäomaisuuttaan laajemmin.

Partasen mukaan tällä vuosikymmenellä sattuneet myrsky- ja hyönteisvahingot ovat osaltaan lisänneet asiakkaiden tietoisuutta metsävakuuttamisesta. Myös viime talven Kainuun, Ylä-Savon ja Pohjois-Karjalan lumituhot ovat tuoreessa muistissa.

– Meidän osalta metsävakuutuskanta on kuitenkin kasvanut tasaisesti 2010-luvulla. Nousu johtuu osin siitä, että tällä vuosikymmenellä on ollut useita myrskyjä sekä myös hyönteistuhoja. 

Kuiva kesä nostaa kiinnostusta

Metsäpaloissa korvataan tuhoutuneen puuston arvo. LähiTapiolan liiketoimintajohtaja Petri Pitkänen toteaa, että lisäksi korvataan palon sammutuksesta aiheutuneita vahinkoja sekä kohtuulliset jälkivartiointikustannukset. Tutuimpia metsävakuutusmuotoja ovat juuri palo ja myrsky.

– Ne metsänomistajat, jotka hoitavat aktiivisesti metsää, ovat yleensä hyvin perillä myös vakuutuksista. Kaikki metsänomistajat eivät tunnista metsäomaisuuden arvoa. Myöskään puustoon kohdistuvia riskejä ei tunnisteta riittävästi. Toiset pitävät riskejä niin pieninä, että eivät muutoinkaan vakuuta metsää.

Viimeaikaiset laajat metsäpalot ja niiden aiheuttamat vahingot nostavat vakuutuksen tärkeyden isoon asemaan. 

– Metsävakuutuksesta korvataan tulipalosta aiheutuneita vahinkoja ja kyseisten vahinkojen osalta toimitaan samalla tavalla kuin muidenkin korvattavien vahinkoilmiöiden kohdalla, OP:n Partanen neuvoo. 

Ifin vakuutusasiantuntija Marko Kaappola toteaa, että esimerkiksi myrskyjen tai metsäpalojen aiheuttamista vahingoista kertovien uutisten jälkeen myös metsävakuutusten myynti kasvaa.

– Esimerkiksi tämän kesän pitkät lämpimät ja kuivat jaksot näkyvät meillä selvästi kasvaneena metsävakuutusten myyntinä. 

Kaappolan mukaan ammattimaiset metsänomistajat ovat usein valveutuneita vakuutuksen sisällöstä, kun taas toisaalta kaupunkilaiset metsänomistajat ja perikunnat tietävät vähemmän vakuutuksen tarpeellisuudesta.

– Metsässä on usein paljon omaisuutta kiinni, minkä takia mahdollisiin riskeihin kannattaa varautua vakuutuksella. Riskinsietokyky riippuu toki aina asiakkaasta. Keskimäärin Ifin asiakkaat ovat vakuuttaneet reilun 20 hehtaarin suuruisia metsiä. 

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n johtava lakimies Harri Isokoski toteaa Kaappolan tavoin, että ammattimaiset metsätilalliset ja muutenkin metsäänsä aktiivisesti hoitavat metsänomistajat lienevät paremmin perillä asioista ja myös huolehtivat metsänsä vakuuttamisesta.

– Jos taas ei ole perehtynyt metsänhoitoon ylipäätään ja on lähinnä vain päätynyt omistamaan metsäpalstan jossain, ei vakuuttaminenkaan liene tullut mieleen. Kun kuluttajien vakuutustietämys voisi yleensäkin olla paremmalla tolalla, on selvää, että tiedon puutteet korostuvat metsävakuutuksen kaltaisten erikoisvakuutuksen kohdalla. 

Investointi on syytä vakuuttaa

Metsän laiskalle vakuuttamiselle OP:n Partanen uskoo yhdeksi syyksi sen, että metsänomistajilla ei välttämättä ole oikeaa käsitystä metsävakuutuksen hintatasosta. 

– Vakuutusmaksutaso on omaisuuden arvoon nähden alhainen. Lisäksi metsävakuutusmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. 

FINE:n Isokoski toteaa, että metsää saatetaan myös ajatella puhtaasti ”luonnon osana”, jossa nyt voi aina tapahtua mitä tahansa, eikä siten metsänomistajalla ole selvää kuvaa siitä millaisia vahinkoja metsävakuutus korvaa. 

– Vakuuttamista saatetaan myös pitää kalliina metsän taloudelliseen tuottoon nähden, kun se tuottokin voi olla kymmenien vuosien päässä. 

Isokosken mukaan korjuukypsyyttä lähestyvän metsän vakuuttaminen tulee ehkä helpommin mieleen, kun ajatellaan, että myrsky voi pilata arvokkaan tukkimetsän. Taimikkoon tehtyjen investointien vakuuttaminen voi olla jo hankalampaa hahmottaa.

– Puhtaasti metsänomistajan riskien ja resurssien osalta on kyse siitä, kuinka suurta varallisuusarvoa metsäpalsta merkitsee suhteessa omistajansa muihin varoihin. Riskiä tai vahinkoa, jonka joka tapauksessa jaksaa itse kantaa, ei välttämättä kannata vakuuttaa. 

– Jos taas odottaa tukkimetsästään merkittävää tuloa tai ajattelee omistamaansa kypsää metsää pankkina tulevaisuuden varalle tai on vastikään kustantanut suurella summalla uuden taimikon istutuksen, vakuuttamista kannattaa vakavasti harkita.


Metsävakuutus – miten korvataan?

  • Metsä vakuutetaan asiakkaan antamin tiedoin.  
  • Metsänomistaja valitsee haluamansa turva- ja korvaustason sekä omavastuun.
  • Metsävakuutukseen ja metsäpalovakuutukseen sovelletaan niihin laadittuja vakuutusehtoja. 
  • Vakuutuksen sisältöön asiakas voi vaikuttaa omilla valinnoillaan koskien turvatasoa, omavastuuta ja myrskyn enimmäiskorvausrajaa. 
  • Vakuutusyhtiön ei tarvitse tarkistaa etukäteen vakuutettavaa metsää.
  • Jokaisen asiakkaan metsävahingot käsitellään omana vahinkonaan ja asiakkaan pitää tehdä vahinkoilmoitus omasta metsävahingostaan.
  • Vakuutusyhtiö tekee vahingosta aina korvauspäätöksen. 
  • Metsävahinkoihin perehtyneet korvausneuvojat käsittelevät korvauspäätökset.
  • Tarvittaessa pyydetään arvio vahingon syystä ja vahingon määrästä metsäammattilaiselta.
  • Jokainen metsäpalsta on korvauksen määrittämiseksi arvioitava erikseen, sillä korvaukseen vaikuttavat muun muassa palstalla olleen puuston laatu ja ikä.

 

Vertaile metsävakuutuksia 

Vakuutusyhtiöillä on tarjota erilaisia metsävakuutuksia. Niiden ehdoissa ja korvattavuudessa on kuitenkin isoja eroja. Metsään-lehti kysyi metsävakuutusten eroista.
 
1. OP:n Metsävakuutus

  • Metsänomistaja voi varautua seuraavien vahinkojen varalta: palo, lumi, myrsky, hyönteiset, tulvat, anastaminen ja vahingonteko. 
  • Taimikoiden ja istutettavien taimien osalta voidaan lisäksi varautua vahinkoihin, joiden aiheuttajina on jyrsijät, jänikset, metsäkauriit, linnut ja sienitaudit. 
  • Turvatasoja OPn Metsävakuutuksessa on valittavana viisi. 
  • Lisäksi valikoimassa on erillinen metsäpalovakuutus, josta korvataan palosta ja salamaniskusta aiheutuneita vahinkoja.

2. Ifin Metsävakuutus

  • Metsävakuutuksella voi suojata talous- tai tonttimetsän vahinkojen varalta. 
  • Talousmetsävakuutus on tarjolla kahdella eri turvatasolla. Perustasoinen metsävakuutus korvaa palovahinkojen lisäksi useimpien hyönteisten ja jyrsijöiden aiheuttamia vahinkoja. 
  • Laajan tason vakuutus korvaa näiden lisäksi myös myrskyjen tai lumen aiheuttamia sekä erilaisia äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneita vahinkoja. Lisäksi talousmetsävakuutuksiin sisältyvästä odotusarvoturvasta saa korvauksia, jos menettää odotettavissa olevia tuottoja vahingon seurauksena. 
  • Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi ilman, veden tai maaperän saastumisesta tai sienitaudeista aiheutuneita vahinkoja. Myöskään hirvieläinten, pois lukien metsäkauriiden aiheuttamia vahinkoja ei korvata vakuutuksesta. 
  • Metsävakuutus ei kata sienivahinkoja.

3. LähiTapiola

  • Metsä vakuutetaan hehtaarien perusteella. 
  • Hinnoitteluun vaikuttaa metsän sijainti, hehtaarit ja valitut omavastuutasot. 
  • Vahinkotilanteessa arvioidaan vahingon määrä metsän tilanteen (kasvuluokka, m3) mukaan. 
  • Nuorissa metsissä lasketaan vahinkoon myös odotusarvolisä.
  • Korvattavuuden edellytyksenä on, että tuhoja on tapahtunut riittävän suurella alalla tai riittävä määrä puustoa tai puutavaraa on tuhoutunut.
  • Puuston hyönteis- ja tulvavahingoissa vahinkoalueen on oltava vähintään puolen hehtaarin suuruinen. 
Share/Save

Metsäreportteri somettaa nuorille metsistä

Laura Halvari innostaa nuoria metsäalalle sosiaalisessa mediassa. Hän haluaa kertoa metsäasioista rennosti ja ilon kautta.

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?