Metsä maisema-aluerajauksen sisällä – ei huolta

Määrittely valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ei rajoita metsän järkevää ja taloudellista hoitoa. Asian voi nähdä ennemminkin vapaaehtoisena mahdollisuutena ylläpitää elävää ja kehittyvää maaseutua.


Metsä maisema-aluerajauksen sisällä – ei huolta

Määrittely valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ei rajoita metsän järkevää ja taloudellista hoitoa. Asian voi nähdä ennemminkin vapaaehtoisena mahdollisuutena ylläpitää elävää ja kehittyvää maaseutua.

26.7.2016 | Teksti Vesa Vainio | Kuvat Tapio Heikkilä, ympäristöministeriö

Merkittävien maisema-alueiden määrittely ja niiden ilmeen säilyttäminen on osa maaseudun kehittämistä. Alueen arvo tulee maataloudesta, jota seudulla on harjoitettu – usein vuosisatoja. Vanha maatalousmiljöö, rakennukset, metsä ja vesi muodostavat ylläpidettävän kokonaisuuden.

Ympäristöministeriöltä tuli tämän vuoden alussa esitys valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi.

Metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan elinkeinopäällikkö Leena Leskinen painottaa asian vapaaehtoisuutta ja kannustaa näkemään siinä mahdollisuuksia.

– Kun tekee metsävaratietoihin perustuvia metsäsuunnitelmia, maisema-alueelle voi antaa erityisen huomioarvon. Eri puulajeista koostuva eri-ikäinen puusto lisää osaltaan metsän maisema-arvoa.

Maisemaa voi hoitaa myös harvennuksilla ja aukkohakkuilla. Yksittäiset puut, kuten isot haavat, voivat olla maisema-alueelle arvokkaita yksityiskohtia.

Maisema-alueiden hoitaminen tukee koko maaseudun kehittämistä ja voi lisätä oman kylän ja seudun vetovoimaisuutta, mikä on hyväksi maatalousyrittäjien elinkeinon harjoittamiselle. Ihmisten aktiivinen omaehtoinen toiminta on paras keino turvata pitkäaikainen maaseutumaiseman arvo.

Uudet maisema-alueet aiheuttavat hämmennystä

Leskinen kertoo, että maisema-alue-esityksessä on kyse päivitysinventoinnista, jossa tarkennetaan vuosina 1986–1992 tehtyä ensimmäistä inventointia ja päätöstä alueista.

– Nyt esitetyssä 183 alueessa on 59 uutta aluetta, jotka sijoittuvat pääosin Ylä-Lappiin. Muuten kyse on aluerajauksien muutoksista ja joidenkin alueiden poistamisesta.

Leskisen mukaan esitys on aiheuttanut metsänomistajissa hämmennystä, epäilyksiä ja pelkoja, osin aiheesta. Vuonna 2010 käynnistynyt maakunnittain tehty päivitysinventointi kesti monta vuotta, ja se pääsi monelta matkan varrella unohtumaan.

– Kun rajausehdotus sitten tuli, se olikin yllätys. Niille, joille asia oli entuudestaan tuttu, se oli helpompi käsitellä. Viestintää olisi työn kestäessä voinut olla enemmän.

Vaikutukset metsätalouteen ovat vähäiset

Leskinen rauhoittelee metsänomistajia, sillä oman metsän kuuluminen arvokkaaseen maisema-alueeseen ei rajoita järkevää ja tehokasta metsänhoitoa.

– Normaaleja metsälain mukaisia toimia ja hyvää metsänhoitoa saa metsässä tehdä tavalliseen tapaan. Hoitotoimilla voi itse asiassa korostaa metsän maisemallista arvoa.

Maisema-aluetta ei pidä sekoittaa suojelualueeseen. Leskisen mukaan maisema-alueen maanomistajiin kohdistuvat oikeusvaikutukset syntyvät maankäytön suunnittelussa ja lupamenettelyssä. Ne näkyvät esimerkiksi rakentamisessa ja soranotossa.

– Maatalouden investointeja saa tehdä normaalisti. Se, mihin ja miten niitä tehdään, on enemmän tarkastelun alla. Soranottoon voi tulla rajoituksia, kokonaan sitä on harvoin estetty.

Uuden tien rakentaminen maisema-alueelle on keskustelun paikka. Vanhat idylliset kylätiet ovat osa maalaismaisemaa, ja ne halutaan säilyttää. Metsäautotiekanta on nykyään jo melko kattava.

Yrittäjä haluaa vaalia perinteistä maisemaa

Inkoossa ja Raaseporissa toimivalla maa- ja metsätalousyrittäjä Otto von Frenckellillä on omakohtaista kokemusta asiasta. Hänen omistamansa maa-alueet sijaitsevat pitkälti Snappertuna-Fagervikin jokilaaksossa, joka on alkuperäisen päätöksen mukaisesti maisemallisesti arvokasta aluetta.

Metsätalouteen reilun 20 vuoden takainen päätös ei ainakaan vielä ole vaikuttanut, vaan normaalit metsän käyttöilmoitukset ovat riittäneet.

– Maanomistajana minun piti pyytää maakuntamuseon lausunto, kun hain rakennuslupaa uudelle tuotantorakennukselle, joka sijaitsi tällä maisema-alueella.

Frenckell ymmärtää yrittäjiä, joiden niskakarvat nousevat pystyyn sijoituspäätöksestä kuullessaan. Hän korostaa, että alueet ovat niin arvokkaita juuri siksi, että niitä on hoidettu erittäin hyvin perinteisiä maaseutuarvoja vaalien.

Maatalousyrittäjillä on Frenckellin mukaan aito tahto säilyttää maaseudun moninainen ilme. Yrittäminen jo itsessään vaatii jatkuvaa sopeutumista uusiin aikoihin ja muuttuviin olosuhteisiin, jotta pysyy mukana yhteiskunnan kehityksessä.

Lue esityksestä lisää

Ympäristöministeriö tiedottaa esityksestä ja tarjoaa osallisille kommentointimahdollisuuden verkkosivuillaan.

Pääkuva: Rakennukset, metsä ja vesi muodostavat kokonaisuuden, jota halutaan ylläpitää. Kuva on Hämeenkyrön kulttuurimaisemasta. 

Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?