Metsä uudistuu pala kerrallaan

Eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa metsää käsitellään poiminta- ja pienaukkohakkuilla. Metsänomistajat tutustuivat näihin hakkuutapoihin Saarijärvellä.


27.6.2017 | Teksti Päivi Hietala | Kuvat Laura Hyvönen

Saarijärveläisen metsäautotien päässä seisoskelee ryhmä metsänomistajia. Keli on erinomainen metsäretkelle, aurinkoinen, muttei liian lämmin. Päivän tarkoituksena on tutustua eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen ja sen hakkuutapoihin.

Sykettä Keski-Suomen metsiin -hankkeen projektipäällikkö Aino Ässämäki Metsäkeskuksesta johdattaa ryhmän Haarasenmäelle, jonka ympäristöön on tehty metsänkasvatuksen koealoja. Näillä koealoilla metsänomistajat pääsevät katsomaan, miltä eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen hakkuut näyttävät.

Vuonna 2014 tuli voimaan metsälain uudistus, joka mahdollistaa entistä monipuolisemmat metsänkäsittelytavat. Uudistuksen jälkeen metsää on voitu käsitellä poiminta- ja pienaukkohakkuilla, mutta niilläkin on lakirajansa. Käytännössä nämä hakkuutavat rinnastetaan kasvatushakkuiksi. Sen vuoksi metsänomistajien täytyy huolehtia siitä, että metsä kasvaa ja tuottaa yhä kohtuullisesti puuta.

Saarijärven Haarasenmäen päällä tutustuttiin pienaukkohakkuisiin tasa-ikäisessä männikössä.

Reunapuiden siemenistä syntyy uusi taimikko

Noin sata vuotta vanhaan männikköön on tehty edellisen talven aikana pienaukkoja. Metsikköä on tarkoitus uudistaa pikku hiljaa ilman isoa avohakkuualaa.

Männikköön on hakattu kolme 0,1–0,3 hehtaarin pienaukkoa. Uusien taimien odotetaan syntyvän aukkoja reunustavien puiden siemenistä. Tällöin säästytään alan kylvämiseltä tai istuttamiselta. Yleensä myös maanmuokkaus jätetään tekemättä, tosin tällä koealalla pienaukoista suurimmalle tehdään kevyt muokkaus. Näin voidaan vertailla, kuinka taimikko syntyy eri pienaukoille.

– Miltä nämä teistä näyttävät? Ovatko nämä pienaukot pieniä vai isoja mielestänne? kysyy Aino Ässämäki ryhmältä.

Ryhmäläisistä osa kokee pienaukot varsin suuriksi, mutta moni vertaa niitä perinteiseen avohakkuuseen, jolloin pienaukot tuntuvat nimensä vertaisilta. Moni myös miettii puustosta saatavia tuloja.

– Toki tässä voisi ajatella, että haluaako vähemmän rahaa kymmenen vuoden välein vai enemmän rahaa kerralla. Metsänomistajan tavoitteilla tässä on eniten merkitystä, Ässämäki toteaa.


Aino Ässämäki esittelee poimintahakkuun jälkeä retkiryhmälle.

Metsä ja metsänomistaja määrittävät hakkuutavan

Retkiryhmä siirtyy toiselle koealalle aivan metsätien alkupäähän. Sekametsässä on tehty poimintahakkuu edellistalvena. Toukokuun alkupuolella metsä ei ole vielä kauneimmillaan hakkuun jäljiltä, mutta muutaman vuoden kuluttua metsätöiden jäljet ovat jo maastoutuneet.

Tasa-ikäisen metsänkasvatuksen harvennukseen verrattuna korjuujälki on varsin erilaista, kun puusto on eri-ikäistä ja -kokoista.

Projektipäällikkö Aino Ässämäki ja Sykettä Keski-Suomen metsiin -hankkeen projektineuvoja Kari Turunen merkitsivät koealalla pystyyn jätettävät puut ennen poimintahakkuuta.

– Tavallisestihan puuvalinnat tekee metsäkonekuski, mutta tällä kohteella halusimme saada tarkkaa tietoa jäävästä puustosta jo ennen hakkuun tekemistä. Näin voimme ennustaa puuston kasvua ja verrata hakkuuta tasa-ikäisessä metsässä tehtyyn harvennukseen, Ässämäki kertoo.

Retkeläisten huomio kiinnittyy poimintahakkuulla vähäisiin puustovaurioihin. Usealla ryhmäläisistä ennakko-odotuksena oli, että jäljelle jäänyt puusto olisi huomattavasti pahemmin vaurioitunutta.


Havaintotaulussa on puuston tiedot poimintahakkuun jälkeen.

– Taitava metsäkonekuski jättää jälkeensä vain vähän vaurioita, toki myös keli vaikuttaa asiaan. Optimaalinen poimintahakkuukeli on lauha talvisää, mutta sen tilaaminen voi olla hankalampi juttu, Ässämäki naurattaa ryhmäläisiä.

Monet metsänomistajat miettivät, kuinka erilaiset hakkuutavat voi sovittaa omaan metsään. Ässämäen mukaan metsänomistaja itse päättää, miten omaa metsää hoidetaan.

Poimintahakkuut sopivat hyvin metsiin, joissa on jo eri-ikäisiä puita. Kasvatustapaa ja puuston ikärakennetta voi silti muuttaa myös tasa-ikäisissä metsissä. Keinoja siihen ovat pienaukkohakkuut ja varovaiset harvennukset. Toki muutos vie aikaa, mutta mikäpä ei veisi, kun kyseessä on metsänkasvatus.

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?