Metsäinen juhlakakku

Leivo satavuotiaan Suomen metsien ja myös 100 vuotta täyttävän Metsäkeskuksen inspiroima, metsän makuinen juhlakakku.


Metsäinen juhlakakku

Leivo satavuotiaan Suomen metsien ja myös 100 vuotta täyttävän Metsäkeskuksen inspiroima, metsän makuinen juhlakakku.

5.12.2017 | Teksti Anne Penttilä, ohje Kirsi Greis | Kuvat Pekka Nieminen

Raikkaassa metsäisessä juhlakakussa maistuvat metsämarjat, ja makeutta antavat kuusenkerkkäsiirappi, marsipaanipäällys sekä sokerimassasta valmistetut syötävät koristeet. Koristeet voivat kuvata vaikkapa omaa metsä­maisemaasi.

Herkullinen juhlakakku – leivo näin:

Leivo kakkupohja, jaa jäähtynyt pohja kolmeen osaan ja kostuta noin puolellatoista desilitralla marjamehua.

Täyte: Laita liivate kylmään veteen. Vatkaa mascarpone pehmeäk­si ja lisää jogurtti. Makeuta seos kuusenkerkkäsiirapilla välillä maistellen, ettei täytteestä tule kitkerää. Vatkaa toisessa astiassa vaniljakastike vaahdoksi. Lämmitä mikroaaltouunissa 2 rkl vettä ja sulata lionneet liivatelehdet siihen. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi ja vatkaa mascarpone-jogurttiseokseen. Kääntele vaniljavaahto seokseen. Jaa seos kahteen osaan ja lisää toiseen osaan kokonaiset vadelmat ja toiseen puolukat, joista osa on survottu ja joukkoon lisätty 1–2 tl sokeria. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sokeria tai kuusenkerkkäsiirappia.

Vuoraa kakkuvuoka tuorekelmulla. Aseta kakun päällyslevy vuoan pohjalle, lisää vadelmatäyte. Laita täytteen päälle keskilevy, sen päälle puolukkatäyte ja päällimmäiseksi pohjalevy. Käännä tuorekelmun reunat kevyesti kakun päälle ja anna hyytyä jääkaapissa mielellään seuraavaan päivään.

Koristele kakku marsipaanilla

Kumoa kakku tarjoiluvadille ja levitä sen päälle tasainen kerros ­sokerikreemiä tai paksua hilloa. Kauli marsipaani tomusokerin kanssa ohueksi levyksi ja nosta kakun päälle. Tarvittaessa katso ohjeita YouTubesta. Valmista ja asettele koristeet.

 

Juhlakakku metsän kunniaksi

6-7 munan sokerikakkupohja

(Hienonna halutessasi 40 g pinjan­siemeniä jauhojen joukkoon.)

Täyte:

  • 2 rasiaa mascarpone-juustoa á 250 g
  • 1 purkki Valion Eila Hedelmäinen
  • vadelmajogurttia
  • makeuttamiseen kuusenkerkkä­siirappia (esim. noin ½ dl Villiaromin Kuusenkerkkä­siirappikastiketta) tai sokeria
  • 4 dl laktoositonta Flora Vanilla -vaniljakastiketta
  • 10 liivatelehteä
  • 2 dl metsävadelmia ja 2 dl puolukoita

Sokerikreemi marsipaanin alle:

  • 125 g voita
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 4 dl mansikan makuista tomusokeria
  • 1 rkl vettä

Vatkaa voi notkeaksi, lisää vaniljasokeri ja vähitellen tomusokeri, lopuksi vesi.

Päällystämiseen 750 g vihreää marsipaania. Koristeisiin erivärisiä sokerimassoja: ota muoteilla tai veitsellä kuvioita ohueksi kauli­tusta massasta. Tukeiksi ruskealla massalla päällystettyjä lakuja tai Pätkis-patukoita.

Kiinnitä koristeet elintarvikeliimalla tai vesitipalla. Koivun tuohen voi maalata mustalla pastavärillä tai elintarviketussilla.

Kuuset kakun päällä: kauli vihreästä massasta noin puolen sentin paksuinen levy ja leikkaa muutama pieni kuusi. Työnnä niihin hammas­tikku, niin että tikusta jää puolet näkyviin, ja asettele kakun päälle.

Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?