Näin metsäkanalintu viihtyy metsässäsi talvellakin

Metso mänty, teeri koivu, pyy leppä – muistisääntö metsäkanalintujen talvisista ruokatottumuksista on helppo painaa mieleen.


28.10.2015 | Teksti Alisa Kettunen | Kuvat Thinkstock ja Istockphoto

Metso mänty, teeri koivu, pyy leppä – muistisääntö metsäkanalintujen talvisista ruokatottumuksista on helppo painaa mieleen. Kun syyskesän aikana linnut täyttävät vatsansa marjoilla, niin lumiseen aikaan tultaessa ne siirtyvät puiden tarjoamaan ravintoon. Talvella metso syö lähinnä männynneulasia, teeri ja riekko koivun urpuja sekä silmuja ja pyy keskittyy tiheikkölintuna lepän siemeniin. Taigan ilmastoon tottuneet metsäkanalinnut selviytyvätkin talvesta kunnialla, eikä niillä ole ongelmaa saada ravintoa ympäristöstään.

Metso syö talvella pääasiassa männynneulasia.

 

Metsäkeskuksen metsäneuvoja Esko Viinasen mukaan metsä-kanalintujen talviruokinta onkin ongelmallista: sillä ei ole havaittu olevan juurikaan positiivisia vaikutuksia, ja esimerkiksi lintuja syövät pedot voivat oppia käymään ruokintapaikoilla. Metsänomistaja voi sen sijaan tehdä monia muita asioita, jotta metsäkanalinnut viihtyisivät ja pärjäisivät alueella.

Pyyn talviravintoa ovat lepän siemenet.

 

Metsäkanalintujen elinympäristöä voi parantaa tai pitää yllä esimerkiksi jättämällä taimikonhoidossa pieniä riistatiheikköjä, jotka toimivat suojina linnuille. Lintujen käyttöön voi myös tarjota talvisin lumiseen aikaan soraa, josta nokkimillaan jauhinkivillä ne hienontavat ruokansa. Lintujen luontaista ruokintaa voi edistää muun muassa säästämällä hakomispuita, joista metsot napsivat männynneulasia. Uudistusalueelle taas voi jättää suurikokoisia koivuja tuomaan suojan lisäksi ruokaa teerille, ja pyy kiittää, kun leppäryhmiä säästetään.

Teeri selviää kylmästä vuodenajasta syömällä koivun urpuja.

 

Lue lisää riistametsänhoidosta Metsään-lehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsaan-lehti.fi/fi/riistametsanhoito.

 

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?