Näin metsäkanalintu viihtyy metsässäsi talvellakin

Metso mänty, teeri koivu, pyy leppä – muistisääntö metsäkanalintujen talvisista ruokatottumuksista on helppo painaa mieleen.


Näin metsäkanalintu viihtyy metsässäsi talvellakin

Metso mänty, teeri koivu, pyy leppä – muistisääntö metsäkanalintujen talvisista ruokatottumuksista on helppo painaa mieleen.

28.10.2015 | Teksti Alisa Kettunen | Kuvat Thinkstock ja Istockphoto

Metso mänty, teeri koivu, pyy leppä – muistisääntö metsäkanalintujen talvisista ruokatottumuksista on helppo painaa mieleen. Kun syyskesän aikana linnut täyttävät vatsansa marjoilla, niin lumiseen aikaan tultaessa ne siirtyvät puiden tarjoamaan ravintoon. Talvella metso syö lähinnä männynneulasia, teeri ja riekko koivun urpuja sekä silmuja ja pyy keskittyy tiheikkölintuna lepän siemeniin. Taigan ilmastoon tottuneet metsäkanalinnut selviytyvätkin talvesta kunnialla, eikä niillä ole ongelmaa saada ravintoa ympäristöstään.

Metso syö talvella pääasiassa männynneulasia.

 

Metsäkeskuksen metsäneuvoja Esko Viinasen mukaan metsä-kanalintujen talviruokinta onkin ongelmallista: sillä ei ole havaittu olevan juurikaan positiivisia vaikutuksia, ja esimerkiksi lintuja syövät pedot voivat oppia käymään ruokintapaikoilla. Metsänomistaja voi sen sijaan tehdä monia muita asioita, jotta metsäkanalinnut viihtyisivät ja pärjäisivät alueella.

Pyyn talviravintoa ovat lepän siemenet.

 

Metsäkanalintujen elinympäristöä voi parantaa tai pitää yllä esimerkiksi jättämällä taimikonhoidossa pieniä riistatiheikköjä, jotka toimivat suojina linnuille. Lintujen käyttöön voi myös tarjota talvisin lumiseen aikaan soraa, josta nokkimillaan jauhinkivillä ne hienontavat ruokansa. Lintujen luontaista ruokintaa voi edistää muun muassa säästämällä hakomispuita, joista metsot napsivat männynneulasia. Uudistusalueelle taas voi jättää suurikokoisia koivuja tuomaan suojan lisäksi ruokaa teerille, ja pyy kiittää, kun leppäryhmiä säästetään.

Teeri selviää kylmästä vuodenajasta syömällä koivun urpuja.

 

Lue lisää riistametsänhoidosta Metsään-lehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsaan-lehti.fi/fi/riistametsanhoito.

 

 

Share/Save

Metsäreportteri somettaa nuorille metsistä

Laura Halvari innostaa nuoria metsäalalle sosiaalisessa mediassa. Hän haluaa kertoa metsäasioista rennosti ja ilon kautta.

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?