Näin metsäkanalintu viihtyy metsässäsi talvellakin

Metso mänty, teeri koivu, pyy leppä – muistisääntö metsäkanalintujen talvisista ruokatottumuksista on helppo painaa mieleen.


28.10.2015 | Teksti Alisa Kettunen | Kuvat Thinkstock ja Istockphoto

Metso mänty, teeri koivu, pyy leppä – muistisääntö metsäkanalintujen talvisista ruokatottumuksista on helppo painaa mieleen. Kun syyskesän aikana linnut täyttävät vatsansa marjoilla, niin lumiseen aikaan tultaessa ne siirtyvät puiden tarjoamaan ravintoon. Talvella metso syö lähinnä männynneulasia, teeri ja riekko koivun urpuja sekä silmuja ja pyy keskittyy tiheikkölintuna lepän siemeniin. Taigan ilmastoon tottuneet metsäkanalinnut selviytyvätkin talvesta kunnialla, eikä niillä ole ongelmaa saada ravintoa ympäristöstään.

Metso syö talvella pääasiassa männynneulasia.

 

Metsäkeskuksen metsäneuvoja Esko Viinasen mukaan metsä-kanalintujen talviruokinta onkin ongelmallista: sillä ei ole havaittu olevan juurikaan positiivisia vaikutuksia, ja esimerkiksi lintuja syövät pedot voivat oppia käymään ruokintapaikoilla. Metsänomistaja voi sen sijaan tehdä monia muita asioita, jotta metsäkanalinnut viihtyisivät ja pärjäisivät alueella.

Pyyn talviravintoa ovat lepän siemenet.

 

Metsäkanalintujen elinympäristöä voi parantaa tai pitää yllä esimerkiksi jättämällä taimikonhoidossa pieniä riistatiheikköjä, jotka toimivat suojina linnuille. Lintujen käyttöön voi myös tarjota talvisin lumiseen aikaan soraa, josta nokkimillaan jauhinkivillä ne hienontavat ruokansa. Lintujen luontaista ruokintaa voi edistää muun muassa säästämällä hakomispuita, joista metsot napsivat männynneulasia. Uudistusalueelle taas voi jättää suurikokoisia koivuja tuomaan suojan lisäksi ruokaa teerille, ja pyy kiittää, kun leppäryhmiä säästetään.

Teeri selviää kylmästä vuodenajasta syömällä koivun urpuja.

 

Lue lisää riistametsänhoidosta Metsään-lehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsaan-lehti.fi/fi/riistametsanhoito.

 

 

Share/Save

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Metsäinen juhlakakku

Leivo satavuotiaan Suomen metsien ja myös 100 vuotta täyttävän Metsäkeskuksen inspiroima, metsän makuinen juhlakakku.

Perintö- ja sijoitusmetsistä yhteismetsä

Olli ja Oskari Huttusen Timo-isä kuoli 2012. Veljekset ja heidän äitinsä Leena muodostavat kuolinpesän, jota he ovat nyt purkamassa. Kuolinpesän metsät on tarkoitus liittää perustettavaan yhteismetsään, johon tulevat myös veljesten metsäyhtymän tilat.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?