Näin metsäkanalintu viihtyy metsässäsi talvellakin

Metso mänty, teeri koivu, pyy leppä – muistisääntö metsäkanalintujen talvisista ruokatottumuksista on helppo painaa mieleen.


Näin metsäkanalintu viihtyy metsässäsi talvellakin

Metso mänty, teeri koivu, pyy leppä – muistisääntö metsäkanalintujen talvisista ruokatottumuksista on helppo painaa mieleen.

28.10.2015 | Teksti Alisa Kettunen | Kuvat Thinkstock ja Istockphoto

Metso mänty, teeri koivu, pyy leppä – muistisääntö metsäkanalintujen talvisista ruokatottumuksista on helppo painaa mieleen. Kun syyskesän aikana linnut täyttävät vatsansa marjoilla, niin lumiseen aikaan tultaessa ne siirtyvät puiden tarjoamaan ravintoon. Talvella metso syö lähinnä männynneulasia, teeri ja riekko koivun urpuja sekä silmuja ja pyy keskittyy tiheikkölintuna lepän siemeniin. Taigan ilmastoon tottuneet metsäkanalinnut selviytyvätkin talvesta kunnialla, eikä niillä ole ongelmaa saada ravintoa ympäristöstään.

Metso syö talvella pääasiassa männynneulasia.

 

Metsäkeskuksen metsäneuvoja Esko Viinasen mukaan metsä-kanalintujen talviruokinta onkin ongelmallista: sillä ei ole havaittu olevan juurikaan positiivisia vaikutuksia, ja esimerkiksi lintuja syövät pedot voivat oppia käymään ruokintapaikoilla. Metsänomistaja voi sen sijaan tehdä monia muita asioita, jotta metsäkanalinnut viihtyisivät ja pärjäisivät alueella.

Pyyn talviravintoa ovat lepän siemenet.

 

Metsäkanalintujen elinympäristöä voi parantaa tai pitää yllä esimerkiksi jättämällä taimikonhoidossa pieniä riistatiheikköjä, jotka toimivat suojina linnuille. Lintujen käyttöön voi myös tarjota talvisin lumiseen aikaan soraa, josta nokkimillaan jauhinkivillä ne hienontavat ruokansa. Lintujen luontaista ruokintaa voi edistää muun muassa säästämällä hakomispuita, joista metsot napsivat männynneulasia. Uudistusalueelle taas voi jättää suurikokoisia koivuja tuomaan suojan lisäksi ruokaa teerille, ja pyy kiittää, kun leppäryhmiä säästetään.

Teeri selviää kylmästä vuodenajasta syömällä koivun urpuja.

 

Lue lisää riistametsänhoidosta Metsään-lehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsaan-lehti.fi/fi/riistametsanhoito.

 

 

Share/Save

Metsä siirtyi suvussa seuraaville

Harri ja Paula Viilo ovat ostaneet metsämaata ja peltoa vanhemmiltaan. Metsätilan sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella ajoissa. Vaihtoehtoja siihen on useita, ja ammattilaisilta saa apua.

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Yksityismetsistä kerätyt metsävaratiedot tulivat julkisiksi alkuvuodesta. Avoimen metsätiedon pohjalta on syntynyt uusia sovelluksia, joista on hyötyä puunostajille ja metsänomistajille.

Perhe lomailee ekohirsitalossa

Perhe lomailee ekohirsitalossa

Perinteiset hirsirakennukset kiinnostavat jälleen. Erityisesti loma-asuntoja valmistetaan paljon hirrestä.

Puuta sähkö- ja vetyautojen tekniikkaan

Päästöongelmien kanssa painivassa autoteollisuudessa kysytään nyt kevyitä mutta vahvoja ja kierrätettäviä materiaaleja. Nanosellulle saattaa avautua maailmanlaajuisia markkinoita.

Mielenrauhaa metsäjoogasta

Mielenrauhaa metsäjoogasta

Puun runko antaa tukea, kun on tarkoitus nostaa jalkaa ja rentoutua. Metsäjooga sopii hyvin suomalaiselle mielelle. 

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?