Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.


Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

9.1.2018 | Teksti Päivi Hietala | Kuvat Päivi Hietala ja Timo Pesosen kotialbumi

Timo Pesosen kanssa keskustellessa tulee esille sama asia kuin monen muunkin metsätyöntekijän puheista. Alalla ollaan rakkaudesta lajiin. Vaihtoehtoja uralle olisi ollut muitakin. Koneteknikon opintojen harjoittelu olisi poikinut aikanaan Pesoselle kesätöitä John Deeren tehtaalla Joensuussa.

– Kauneimman vuodenajan viettäminen ikkunattomassa tehdashallissa ei houkutellut, kun vaihtoehtona oli olla metsäkoneessa keskellä luontoa, muistelee Timo Pesonen.

Timon isä, Pertti Pesonen, perusti 1980-luvulla Metsäkone Pesonen Oy:n. Pertti-isä kehotti poikaansa hankkimaan jonkun muun ammatin. Hän joutui kuitenkin taipumaan, kun ajokortin saanut nuorempi Pesonen ilmaantui työmaalle sitkeästi aina uudestaan. Opintojen jälkeen Timo siirtyikin täysipäiväiseksi kuljettajaksi isänsä yritykseen ja siitä sitten vuosia myöhemmin sukupolvenvaihdoksen kautta yrityksen pääomistajaksi veljensä kanssa.

Metsätyön hohto ei ole kadonnut, vaikka tänä päivänä Pesonen keskittyy suorittavan työn sijaan yrityksen hallinnon sekä muiden juoksevien asioiden hoitamiseen.

– Olemme katsoneet tällaisen työnjaon hyväksi. Minä suunnittelen myös työmaiden korjuujärjestyksen sekä metsäkoneiden siirrot. Usein käyn etukäteen katsomassa korjuuseen tulevat metsäpalstat. Saapastyö kun on edullisempaa kuin se, että metsäkoneet seisovat yllätyksien vuoksi työmaan reunassa puoli päivää.



Kiinnostus koneisiin periytyy Pesosen suvussa.

Työn laatu on määrää tärkeämpää

Metsäkone Pesosessa on Timon ja hänen veljensä lisäksi kolme palkattua metsäkoneen kuljettajaa. Yrityksessä panostetaan tosissaan työn laadukkuuteen.

– Uudet kuskit pitää opettaa tekemään laatua. Usein uusilla kuskeilla on hirveä kiire tehdä motteja työn laadun kustannuksella. Tästä meillä opetellaan ensimmäisenä pois, toteaa Pesonen.

– Metsänomistajat voivat myös itse vaikuttaa hakkuutyön jälkeen ennakkoraivauksella. Ennakkoraivaus parantaa huomattavasti työn jälkeä ja helpottaa myös metsäkoneen kuljettajan työtä. Lopputulos on kaikille mieluisampi.

Laadukkaan työn tekeminen ei tule ilmaiseksi. Kuskien opettaminen ja itse työn tekeminen vievät enemmän aikaa, mutta laatuun panostaminen kannattaa. Yritykseen luottavat niin urakoiden antajat kuin metsänomistajatkin.

– Isä-Pertti opetti, että kerralla tehdään niin hyvää, ettei tule jälkipuheita.

Pesonen kehuu myös kuljettajiaan omatoimisiksi ja luotettaviksi. Yrityksessä vallitsee selkeästi hyvä henki omistajien ja työntekijöiden välillä.

– Pienessä yrityksessä on tärkeää, että myös työntekijät ovat yrittäjähenkisiä. On mukavaa huomata, että kaikki tavoittelevat yrityksen menestystä yhdessä.
 


Timo Pesosen mukaan aikaa jää myös perheelle, kun yritystoiminta on kunnossa.

Kovan työn tuloksena omaa aikaa

Yrityksen menestys ei ole tullut ilman kovaa työtä, takana on pitkiä työpäiviä. Reilu vuosi sitten Pesosen perhe kasvoi uudella jäsenellä, kun Aari-poika syntyi. Aarin syntymä on osoittanut, että kun yrityksen toiminta on terveellä pohjalla, riittää aikaa myös muulle elämälle.

– Olen voinut rauhassa keskittyä Aariin ja viettää aikaa pojan kanssa. Kaikkia lankoja ei kannata pitää omissa käsissään, eikä tehdä itsestään korvaamatonta.

Yksi asia Timo Pesosta kuitenkin harmittaa. Aari ei ole juurikaan ehtinyt viettämään aikaa metsäkoneessa. Tämän asian Pesonen aikoo korjata, koneet kun kiinnostavat kaikista nuorinta Pesosta samaan tapaan kuin hänen isäänsä.

– Onhan se nyt vaan ihan parasta hommaa olla tuolla metsässä puita kaatamassa, Timo Pesonen naurahtaa.

Metsään-lehden Metsäammattilaisen matkassa -juttusarjassa tutustutaan metsäalan ammattilaisten työhön.

Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?