Metsänhoitoa retkeilyreittien ympärillä

Retkeilyreitit pyritään huomioimaan hakkuissa siten, että lopputuloksena on kulkijaa miellyttävä metsämaisema. Virkistyskäyttöön tarkoitettuja metsiä hoidetaan eri-ikäisrakennetta vaalien.


Metsänhoitoa retkeilyreittien ympärillä

Retkeilyreitit pyritään huomioimaan hakkuissa siten, että lopputuloksena on kulkijaa miellyttävä metsämaisema. Virkistyskäyttöön tarkoitettuja metsiä hoidetaan eri-ikäisrakennetta vaalien.

5.5.2015 | Teksti Sirpa Sutinen | Kuvat -

Monikäyttömetsien siimeksessä mutkittelevien retkeilyreittien lähimetsät ovat metsänkäsittelystä puhuttaessa erityiskohteita. 

– Tavoitteena on, että metsä on hoidettunakin reitin kulkijalle silmää miellyttävä maisema. Metsän peitteisyys on tarkoitus säilyttää, toteaa Metsähallituksen suunnittelija Mikko Heikkinen Kuhmosta.

Metsän monimuotoisuuden toteutuminen on yksi periaatteista, joilla kaikkia metsiä nykyisin hoidetaan.

– Retkeilyreittien lähimetsillä on yli kymmenen vuoden ajan ollut erikoiskäsittely. Suunnittelukäytäntö on ohjannut retkeilyreittien huomiointia hakkuissa toki ennenkin, Heikkinen toteaa.

Heikkinen vastaa toimialueellaan Kainuussa myös retkeilyreittien varsille osuvien hakkuusuunnitelmien teosta. Alueella on useita valtakunnallisesti tunnettuja retkeilyreittejä. Kainuun alueen lähivuosien luonnonvarasuunnitelmaan on merkitty matkailun ja retkeilyn kannalta merkittävät kohteet.

Retkipolut rauhassa hakkuilta

Käytännössä retkeilyreitit on tähän saakka huomioitu hakkuissa muun muassa niin, että polkujen molemmin puolin on toimittu pehmeämmin noin sadan metrin vyöhykkeellä, reitin virkistysarvo huomioiden. 

– Maaston muodot ja metsän rakenne ovat luonnollisesti vaikuttaneet käytännön toteutukseen, Heikkinen sanoo.

Usein puhutaan maaston ”näkemästä”. Maiseman avaaminen voi tehdä maastosta miellyttävämmän kulkea.

– Retkeilijän silmää voi miellyttää, että maisema on avattu esimerkiksi vesistön varrelta. On tutkittu, että retkeilijät pitävät varttuneesta, mutta hoidetusta metsästä.

Metsänhoitotöissä on vältetty retkipolkuihin koskemista.

– Jo suunnitteluvaiheessa reitit merkitään maastoon. Hakkuiden aikana pyritään välttämään viimeiseen asti koneella liikkumista reitillä.

Hakkuutähteitä ei myöskään jätetä polkujen varsille.

Poimintahakkuita ja pienaukkoja

Uuden metsälain myötä myös retkeilyreittien lähimetsien käsittelyyn on saatu uusi ohjeistus. Metsähallituksen ympäristöopas ja päivitetyt metsänhoito-ohjeet antavat Heikkisen mukaan selkeän ohjeistuksen näidenkin metsien käsittelyyn.

– Erikoismetsissä on nyt alettu soveltaa jatkuvan kasvatuksen tyyppistä ajattelua. Poimintahakkuilla ja pienaukkohakkuilla pyritään vaalimaan metsien eri-ikäisrakennetta virkistyskäyttöön tarkoitetuissa metsissä.

Heikkinen kertoo, että retkeilyreittien varrella puustoa voidaan poistaa metsästä kaikista kokoluokista ja läpimittaluokista niin, että jäljelle kuitenkin jää eri-ikäisrakenteinen metsä ja eri puulajejakin.

– Uudesta menetelmästä ei vielä ole paljoa kokemuksia. Toistaiseksi on tehty vasta yksittäisiä kohteita.

Retkeilyreittien lähimetsissä on perinteisesti tehty enintään yhden hehtaarin aukkoja osalle alueesta. Vanhan menetelmän rinnalle on nyt tullut pienaukkokasvatus, jossa poimintahakkuun rinnalla tehdään enintään 0,3 hehtaarin pienaukkoja.

Suojelukohteita kunnioitetaan

Jos retkeilyreitti on suojellulla alueella, kuten Natura-alueella tai Metsähallituksen omalla päätöksellä suojellulla alueella, ei siellä tehdä lainkaan metsänhoitotoimia.

Retkeilyreittien varsilla olevien alueiden suojeluarvot huomioidaan samalla tavalla kuin muissakin metsissä. 

– Pienvesien, purojen ja lähteiden lähialueisiin ei kosketa. Muitakin metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä vaalitaan, ja metsän monimuotoisuuden kannalta tärkeät luontokohteet säästetään.

Retkeilyreittien varsilla olevat kulttuurikohteet huomioidaan, kun reittien lähimetsissä tehdään hakkuita. 

– Meillä Kainuussa on retkeilyreittien varsilla runsaasti sota-aikaisia rakennelmia ja tervahautoja. Nämä huomioidaan metsänhoidossakin niin omien ohjeistusten kuin Museoviraston ohjeiden perusteella. Eikä näillä alueilla luonnollisesti liikuta koneilla, jos niiden lähistöllä tehdään hakkuita.

Valvontaa ja palautetta 

Luonto- ja maisema-arvoja kunnioittavan metsänhoidon onnistumista tarkkaillaan työn jälkeenkin.

– Metsähallituksella on oma luontolaadun seurantajärjestelmänsä osana sisäistä tarkastusta. Sen kautta tarkkaillaan, miten luontolaatu säilyy metsän käsittelyssä. Jopa ulkopuolinen auditointi on mahdollista, selittää Heikkinen.

Myös retkeilyreiteiltä tullut palaute otetaan huomioon.

– Tärkeimmillä retkeilyalueilla on tehty kävijätutkimuksia ja koottu retkeilijöiden mielipiteitä. Minulla on käsitys, että ainakin Kainuun alueella retkeilijöiltä tullut palaute on ollut pääasiassa positiivista.

Luonnonhoidon laadun arviointi

Yksityismetsissä luonnonhoidon laatua seuraa Suomen metsäkeskus. Tietoa kerätään arvokkaiden luontokohteiden esiintymisestä ja säilymisestä hakkuissa, monimuotoisuuden vuoksi säästetyn puuston määrästä ja laadusta, vesiensuojelun laadusta, maanmuokkauksen laadusta, energiapuun korjuun laadusta, maisemanhoidon laadusta sekä luonnonhoidon kustannuksista.

Tutustu seurannan tuloksiin Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Share/Save

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?