Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.


Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

20.3.2018 | Teksti Outi Tehomaa | Kuvat Outi Tehomaa

Kukaan ei osannut odottaa suruviestiä, kun tamperelaisen metsänomistajan Anne Säterin isä menehtyi äkilliseen sydänkohtaukseen kaksi ja puoli vuotta sitten.

– Isä kuoli ”saappaat jalassa”, kuten sanotaan. Koska olin ainoa lapsi, perin hänen metsänsä. Tiesin kyllä, että minusta tulee joskus metsänomistaja. En silti ajatellut, että se tapahtuisi näin pian, Säteri kertoo.

Metsäasioiden selvittäminen piti aloittaa ihan nollasta. Säteri kääri hihansa, selasi nettisivuja ja soitti ensiksi metsänhoitoyhdistykseen. Yhdistyksestä hän sai ammattilaisen matkaansa katsomaan Nokian Tottijärvellä sijaitsevia metsiä.

Maastokierroksella syntyi käsitys metsätilan rajoista ja puustosta. Samalla kävi ilmi, että osaa metsästä täytyisi pikaisesti harventaa. Uuden metsänomistajan päässä myllersi.

– En ollut isän elinaikana sen erityisemmin kysellyt mitään, mitä metsissä pitää tehdä. Ei siihen ollut silloin sellaista mielenkiintoa. Minulle ehdotettiin, että myisin metsät pois, mutta ei isä olisi sitä halunnut. Enkä minäkään, Säteri sanoo.

Anne Säteri saa polttopuut omasta metsästään. Pakkastalvena koivuklapeja on kulunut runsaasti.
Anne Säteri saa polttopuut omasta metsästään. Pakkastalvena koivuklapeja on kulunut runsaasti.

Koulutukset auttoivat alkuun

Päättäväisyys auttoi eteenpäin. Seuraavaksi Säteri ilmoittautui Metsäkeskuksen uusien metsänomistajien kurssille ja tutustui Metsään.fi-palveluun. Hän muistelee, että oli koulutuksissa usein äänessä ja käsi pystyssä. Kysymyksiä oli niin paljon.

– Vaikeinta oli varmaan metsäverotus, kaikki ne verovähennysten ja arvonlisäverojen laskut. Niitä tankkasin kyllä aika kauan, kun ensimmäisen kerran tein veroilmoitusta. Ainahan voisi käyttää apuna tilitoimistoa, mutta olin päättänyt selvitä itse, metsänomistaja kertoo.

Säterin mukaan Metsäkeskuksen kursseista ja neuvoista oli alkuvaiheessa paljon hyötyä.

– Erityisen hyviä olivat maastokurssit. Mentiin bussilla erilaisiin metsiin ja mietimme yhdessä, mitä hoitotöitä tai hakkuita siellä pitäisi tehdä. Tuli tuntumaa niihin asioihin.

Anne Säteri nauttii usein takkatulen lämmöstä kotonaan.  Metsänomistaja haluaa kunnioittaa isänsä perintöä ja hoitaa metsiään hyvin.
Anne Säteri nauttii usein takkatulen lämmöstä kotonaan. Metsänomistaja haluaa kunnioittaa isänsä perintöä ja hoitaa metsiään hyvin.

Omasta metsästä polttopuita, tuloja ja virkistystä

Metsäkeskuksen asiakasneuvojilta Säteri sai apua myös Metsään.fi-palvelun käyttöön.

Jo ensimmäisenä metsänomistajavuotenaan hän teki palveluun työkohdeilmoituksen rästiin jääneestä harvennushakkuusta. Pienen odotuksen jälkeen UPM osti puut ja nokialainen metsäkonekuski teki harvennuksen metsässä. Metsätöitä metsänomistaja rahoitti myymällä vanhoja työkoneita isänsä tilalta.

Pikkuhiljaa tietoa ja varmuutta tuli lisää. Viime kesänä Säteri teetti metsikössään nuoren metsän hoitotyön ja haki siihen Kemera-tukea.

– Otin itselleni sieltä kuitupuuta ja kutsuin kavereitani klapitalkoisiin. Teimme kesälomalla yhdessä noin 500 säkkiä polttopuita. Se oli iso urakka. Kaverit onneksi tykkäsivät ja sanoivat oikein virkistyneensä metsässä.

Säteri viihtyi itsekin koko ajan paremmin kymmenen hehtaarin metsätilallaan. Hän teki siellä pitkiä kävelyitä, keräsi syksyllä sieniä ja haki kotiin joulukuusen. Metsä alkoi tuntua omalta ja arvokkaalta.

– Minulla on kolmevuotias poika, joka perii minut aikanaan. Haluan, että metsät siirtyvät hänelle hyvin hoidettuina. Nyt osaan jo katsella metsääni ihan eri silmin.

Uuden metsänomistajan muistilista

  • Tutustu metsääsi. Selvitä, millaista puustoa metsässä kasvaa ja mitä luontoarvoja siellä on? Kuinka metsätilalle pääsee kulkemaan ja missä ovat tilan rajat? Tietoja voi saada esimerkiksi metsäammattilaisilta, tilan metsäsuunnitelmasta tai kirjautumalla Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun käyttäjäksi.
     
  • Selvitä keskeneräiset asiat. Ota selvää, kenen kanssa edeltävä omistaja on hoitanut metsäasioitaan. Onko hän asioinut jonkun metsäyrityksen tai metsänhoitoyhdistyksen kanssa? Metsäammattilaiset osaavat kertoa, onko tilalla keskeneräisiä puukauppoja tai kiireisiä metsänhoitotöitä.
     
  • Päätä tavoitteesi. Mieti, mitkä asiat sinulle ovat tärkeitä. Sen jälkeen on helpompi tehdä päätöksiä siitä, miten hoidat ja käytät metsääsi. Haluatko metsästäsi taloudellista tuottoa? Käytätkö metsääsi retkeilyyn, metsästykseen tai polttopuun keruuseen? Entä suojelisitko metsää? Metsätilan voi myös hyvin myydä pois, jos se tuntuu parhaalta vaihtoehdolta.
     
  • Kysy neuvoa. Metsäammattilaiset auttavat mielellään metsänomistajia. Kysy rohkeasti neuvoa ja pyydä tarkennusta, jos et ymmärrä jotain. Metsäkeskus järjestää uusille metsänomistajille koulutuksia ja tarjoaa maksutonta neuvontaa metsäasioissa.

Vinkit antoi metsänomistajapalvelujen asiantuntija Kaisa Laitinen Suomen metsäkeskuksesta.

Share/Save

Metsävakuutus kannattaa

Metsä kannattaa vakuuttaa kaiken varalta


Väinö Miettisen pojan metsään iski mustakoro, joka vei mennessään kymmeniä hehtaareja hyvää puustoa. Onni onnettomuudessa oli laajin mahdollinen metsävakuutus. 

Metsäreportteri somettaa nuorille metsistä

Laura Halvari innostaa nuoria metsäalalle sosiaalisessa mediassa. Hän haluaa kertoa metsäasioista rennosti ja ilon kautta.

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?