Metsäreportteri somettaa nuorille metsistä

Laura Halvari innostaa nuoria metsäalalle sosiaalisessa mediassa. Hän haluaa kertoa metsäasioista rennosti ja ilon kautta.


Metsäreportteri somettaa nuorille metsistä

Laura Halvari innostaa nuoria metsäalalle sosiaalisessa mediassa. Hän haluaa kertoa metsäasioista rennosti ja ilon kautta.

6.7.2018 | Teksti Jonna Kokko | Kuvat Laura Halvari

Rovaniemeläinen metsätalousinsinööriopiskelija Laura Halvari on innoissaan työstään 4H-liiton metsäreportterina. Tehtävässään hän osallistuu tapahtumiin, tviittaa metsäasioista, jakaa kuvia Instagramissa ja kirjoittaa blogia. ”Monitahoista hommaa”, kuten hän itse toteaa.

Halvari haluaa kertoa somessa nuorille kotimaan metsistä ja metsäalasta.

Metsäreportteri Laura Halvari on innostanut nuoria metsäalalle vuodesta 2016.

– Suomen metsät näyttävät somemaailmassa olevan joko sukupuuton partaalla, retkeilijän unelmakohde tai moton möngerryskenttä. Kuva metsistä on hieman mustavalkoinen, hän sanoo.

Metsäreportteri haluaa laajentaa kuvaa metsistä. Häntä häiritsee esimerkiksi somessa viljelty vastakkainasettelu luonnonsuojelun ja metsien talouskäytön välillä.

– Uusi metsänomistaja voi helposti ajatella somekeskusteluista, että hänen täytyisi valita puolensa. Tosiasiassa tällaista valintaa ei tarvitse tehdä, vaan voi hyvin panostaa suojeluun ja talouteen yhtä aikaa, hän sanoo.

Jäykkä viestintä ei pure nuoriin

Halvarin mukaan somessa voi vaikuttaa ja olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Nuorten tavoittamiseen sosiaalinen media on hyvä väylä, mutta myös viestintätavalla on paljon merkitystä.

Viime syksynä Laura Halvari oli mukana Nuorten vaikuttajien metsäfoorumissa ja pääsi tapaamaan eri metsäalan toimijoita. 

– Perinteisten metsäjättien someviestintä on usein jäykähköä yritysviestintää, joka ei vetoa nuoriin kovinkaan paljon. Sen sijaan esimerkiksi monet metsäpalveluyritykset kunnostautuvat somen käytössä. Heidän tekemisiään ja metsänraivauskuvia on mukava seurata, Halvari kertoo.

Halvari seuraa mielellään myös Suomen metsäyhdistyksen somekanavia ja Facebookissa ja Instagramissa pyörivää Luontohaastetta. Niiden päivitykset ovat hänen mielestään pirteitä ja puhuttelevat nuoria.

Sukellus someen kannattaa

Halvari on toiminut metsäreportterina vuodesta 2016 alkaen, ja hänen Twitter-tilillään on tällä hetkellä reilusti yli 400 seuraajaa. Somea hän päivittää metsäalan opintojen ohessa.

– Nuorten ja lasten kanssa on tosi mukava tehdä töitä. Olen onnistunut, jos yksikin nuori kiinnostuu metsästä luettuaan minun juttujani, Halvari sanoo.

Metsäreportterin tehtävässä hän on osallistunut eri metsäalan tapahtumiin ja esimerkiksi Nuorten vaikuttajien metsäfoorumiin. Tänä keväänä hän on ideoinut Suomen metsäkeskuksen, Lapin ammattikorkeakoulun ja Suomen 4H-liiton Metsäinen innostaa -hankkeessa leikkimielistä testiä, jonka avulla nuoret voivat selvittää oman metsätyyppinsä.

– Testissä selviää, onko esimerkiksi huoleton metsissä seikkailija tai armoton marjastaja. Täytyy sanoa, että samanlaisia työpäiviä on aika vähän, Halvari naurahtaa.

Metsäreportteri osallistuu aktiivisesti metsäalan tapahtumiin ja jakaa tunnelmiaan esimerkiksi kuvapalvelu Instagramissa.

Metsäreportteri kannustaa tutustumaan sosiaaliseen mediaan. Somekanavista hän suosittelee kokeilemaan aluksi kuvapalvelu Instagramia.

– Instagram on hyvän mielen kuvapankki, josta monet nuoret tykkäävät. Siellä harvemmin herätellään raivoa. Jos taas haluaa keskustella ja viestiä asiantuntijoiden kanssa, kannattaa suunnata Twitteriin. Oma maailmankatsomus ja näkökulmat laajentuvat hurjaa vauhtia, kun uskaltaa sukeltaa someen.

Share/Save

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?