Metsäsi tiedot sähköisesti

Yksi haluaa nähdä paperilla, miltä oma metsä näyttää. Toinen tahtoo toimia sähköisesti ja kolmas katsella metsää omin silmin. Pertti Pasurille riittää metsässä kulkeminen ja Metsään.fi-palvelu. Mutta myös tarkempaa metsäsuunnitelmaa on tarvittu.


11.10.2016 | Teksti Katriina Liusjärvi | Kuvat Sami Reivinen

Pertti Pasurin hyllyssä on iso pino kansioita, jotka sisältävät hänelle tehtyjä metsäsuunnitelmia. Niitä on tehty Pasurin 43 hehtaarin metsätilalle Juupajoelle siitä asti, kun hänen isänsä muutti tilalle 1940-luvun lopussa.

– Isä sai siitä oikein Tapion hopeisen mitalin, että metsät on aina hoidettu hyvin ja hän pystyi näyttämään toteen metsän kasvun, Pasuri sanoo.

Metsien järjestelmällinen hoito ja hyödyntäminen jatkuvat yhä. Pasuri teetti tänä keväänä jälleen uuden kymmenen vuotta kattavan metsäsuunnitelman tilalleen, kun edellinen kävi vanhaksi.

– Tilalla on aina ollut metsäsuunnitelma. Se olikin yksi syy, miksi teetin uuden metsäsuunnitelman, kun edellinen vanheni. On hyvä olla tietoa, kun miettii, kuinka metsiään hoitaa.

Tämä metsäsuunnitelma on kuitenkin jäämässä Pasurin viimeiseksi. Tästä eteenpäin hän aikoo hoitaa metsiensä asioita pääasiallisesti Metsäkeskuksen ylläpitämän Metsään.fi-palvelun kautta.

– Päivittää metsäsuunnitelman tiedot Metsään.fi-palveluun. Sen jälkeen minulle riittää tämä palvelu.


– Mönkijä ja tabletti ovat tärkeimmät työkaluni, Pertti Pasuri sanoo.

Metsäistä karjaa metsätilalla

Pertti Pasuri tuntee omat metsänsä hyvin. Valtaosaa hän on ollut itse lapsena istuttamassa ja hoitamassa. Sieltä juontaa juurensa myös tunneside omiin metsiin.

– Tykkään metsästä ja metsätöistä. Ei metsänhoidosta muuten oikein mitään tulisikaan.

Pasuri uskoo, että metsänomistajan aktiivinen rooli on tärkeä metsien kannalta. Omalla tilallaan hän näkee isänsä kädenjäljen edelleen.

– Kun tulimme tilalle siirtokarjalaisina, metsää oli hakattu paljon. Kun sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1993, tilalla oli hyvinvoivaa talousmetsää ja lypsykarjaa.

Hyvä metsä saikin jäädä, mutta lypsykarja vaihtui lihakarjaksi. Pasurin tilalle muutti lähes 20 vuotta sitten highland cattle -karjaa. Pitkäkarvaiset highlanderit sopivat metsätilalle hyvin.

– Muuten sopivat, mutta uudessa metsäsuunnitelmassa jouduttiin vähentämään metsähehtaareista yksi pois, koska karja oli syönyt sen niin harvaksi, että sitä ei voi kutsua enää metsäksi, Pasuri nauraa.

Highland-karja laiduntaa sekä nurmella että metsässä. Laitumilla käyskentelee vuodenajan mukaan vaihdellen 60–90 sonnia.

– Pojat syövät vain ja ainoastaan heinää. Lisäksi tarjolla on kivennäisastia sekä suolakivi. Ja jos taimikkoa hoitaessa karsin pieniä kuusia, niin vien ne sonneille syötäväksi. Siitä ne saavat myös hyvää kivennäistä.

Menetelmät kehittyvät isältä pojalle

Kun Metsäojan tila siirtyi isältä pojalle, muuttui muutakin kuin maito lihaksi.

– Isän aikana puukauppa hoidettiin hankintana.

Nyt Pasuri tekee itse omassa metsässään energiapuun keruuta ja harvennusta. Suuremmat hakkuut tekee kuitenkin joku ulkopuolinen.

– Kun liityin Metsään.fi-palveluun ja jaoin metsäni tiedot metsäalan toimijoille, hyvin pian tuli ensimmäinen yhteydenotto. Pieni yksityinen yritys tarjosi palveluitaan.

Tuolla kertaa Pasuri päätyi asioimaan metsänhoitoyhdistyksen kanssa, mutta hän pitää kilpailua tervetulleena asiana.

– Mietin puukauppoja ja hakkuita aina tapauskohtaisesti. Siksi on metsänomistajalle hyvä, jos töistä saa useamman kuin yhden tarjouksen.

Jos työn alla on vaikkapa vain hehtaarin aukko, hinnalla ei juuri voi kilpailla, mutta jäljelle jää vielä hyvä palvelu.

– Ja mietin minä paikallisuuttakin. Siksi olen viime aikoina myynyt puuta lähinnä tuolle läheiselle sahalle.

Seuraavaksi Pasurin metsässä on tarkoitus tehdä harvennushakkuuta viime talven lumituhoja kärsineellä yhdeksän hehtaarin kuviolla.

– Oli hauska huomata, että sekä Metsään.fi-palvelussa että metsänhoito­yhdistyksen tekemässä metsäsuunnitelmassa oli yleisesti samat toimenpide-ehdotukset. Näiden kahden ehdotuksen välillä oli 57 motin heitto 10 vuoden puuntuoton ennusteessa.

Työt tulee tekemään ammattilainen, mutta ensin tarvitaan Pasuria itseään.

– Menen mönkijällä metsään ja otan pienimmät puut alta pois itse. Siinä mieli virkistyy, kun pääsee metsätöihin.


Metsäkeskuksen asiakasneuvoja Lassi Hakulinen kävi opastamassa Pertti Pasuria Metsään.fi-palvelun hyödyntämisessä.

Asiantuntija auttaa maksutta

Pertti Pasuri kirjautui Metsään.fi-palveluun jo vuonna 2012, kun se tuli mahdolliseksi. Hän on käyttänyt palvelua koko ajan, mutta tänä keväänä hän pyysi Metsäkeskuksen asiakasneuvojaa kertomaan palvelun tehokkaammasta käytöstä.

– Neuvontakäynti oli helppo, sillä Pertti oli hyvin selvillä omista metsistään, metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Lassi Hakulinen Suomen metsäkeskuksesta sanoo.

Metsänomistajat, joilla on selkeät tavoitteet, mutta epävarmuutta keinoista, voivat saada enemmän apua metsäsuunnitelmasta. Ammattilainen on kirjannut metsäsuunnitelmaan heidän arvojensa mukaiset toimenpiteet.

– Metsäsuunnitelman tekijä saa käyttöönsä Metsään.fi-palvelun metsävaratiedot suunnitelman teon pohjaksi. Näin suunnittelu nopeutuu ja halpenee. Jos tilalla on olemassa tuore suunnitelma, se voidaan ladata palveluun meidän tietomme päälle ja ottaa käyttöön, Hakulinen kertoo.

Pasuri kertoo käyvänsä palvelussa muutaman kerran kuukaudessa.

– Se on niin kätevää tabletilla. Katselen siellä huvikseni tietoja ja mietin mahdollisia hoitotoimia.

Palvelua varten ei tarvitse hankkia lisäsovelluksia. Palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla tai matkapuhelimen mobiilivarmenteella.

– Tabletti ja mönkijä, siinä ovat metsänomistajan tärkeimmät työkalut, tiivistää Pasuri.

Sähköinen palvelu säästää rahaa

Metsään.fi-palvelusta löytyvät kartat ja ilmakuvat sekä tiedot oman metsän mahdollisista luontokohteista. Palvelussa oleva metsävaratieto on tuotettu metsikkökohtaisesti ja kuviotiedossa mukana olevat metsänhoito- ja hakkuuehdotukset tuotetaan laskennallisesti. Lisäksi palvelu sisältää ehdotuksia metsä­luonnon hoitoon ja suojeluun. Maastossa on käyty vain osalla kuvioista.

Metsään.fi-palvelun tietojen avulla omaa metsää koskevien toimenpiteiden suunnittelu ja päätösten tekeminen helpottuu. Tiedot perustuvat hyvän metsänhoidon suosituksiin, joten niissä ei ole huomioitu metsänomistajan henkilökohtaisia tavoitteita.

Jos metsänomistaja haluaa tarkentaa Metsään.fi-palvelun tietoja omien tavoitteidensa mukaiseksi suunnitelmaksi, hän voi teettää metsäsuunnitelman esimerkiksi metsäpalveluyrityksellä, metsänhoitoyhdistyksellä tai metsäteollisuusyrityksellä. Metsäsuunnitelmien hinnat voivat vaihdella paljonkin. Yleisimmin niiden tekeminen maksaa noin 15–20 euroa hehtaarilta.

Metsään.fi-palvelun rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö, ja sen ylläpidosta vastaa Suomen metsäkeskus. Se on metsänomistajan käytössä maksutta.

Palveluun voivat liittyä maksua vastaan myös metsäalan yrittäjät. Metsänomistaja voi harkintansa mukaan antaa heille luvan nähdä metsätilansa tiedot ja pyytää tarjouksia puukaupasta tai hoitotöiden tekemisestä. Tämä on kuitenkin aina metsänomistajan itse päätettävissä.

Ilmoita toteutuneista hoitotöistä

Metsäkeskus lisää automaattisesti metsän arvioidun vuosittaisen kasvun Metsään.fi-palvelun puustotietoihin. Käyttäjä voi itse ilmoittaa tehdyt hoito- ja hakkuutyöt palvelussa tai sopia, että palveluntarjoaja ilmoittaa ne hänen puolestaan. Metsäkeskus päivittää tietoja myös metsänkäyttöilmoitusten ja rahoitushakemusten perusteella. Myös metsäsuunnitelman tiedot voidaan siirtää palveluun. Näin metsän tiedot pysyvät ajan tasalla.

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?