Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.


Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

16.2.2018 | Teksti Anne Kaljunen | Kuvat Anne Kaljunen ja Petteri Pulkkinen

Pakettiauto mutkittelee kapeaa metsätietä pitkin Punkaharjun Vuoriniemellä. Metsämaisema vaihtuu verkkaisesti auton ikkunassa harmaana talvipäivänä. Petteri Pulkkinen tarkkailee ratissa metsän vointia eikä voi olla ihmettelemättä, millainen kasvun voima siinä piilee.

Pulkkinen on ollut metsän kanssa tekemisissä jo lapsuudesta saakka. 

– Isä osti metsää ja perusti meille lapsille metsäyhtymän, kun olin 8–9-vuotias. Lapsuuteni metsä oli jännittävä, mutta ei pelottava paikka. Metsässä leikittiin käpylehmillä ja sinne rakennettiin majoja. Olin myös mukana risusavotoilla jo pienestä pitäen.

Nyt aikuisena metsä merkitsee Pulkkiselle työtä ja vastuuta. Metsän hyvinvoinnista huolehtiminen ja metsän hoitaminen parhaan mahdollisen tiedon mukaan on Pulkkiselle tärkeää.

– Hoitamattomista kohdista tulee paha mieli. Haluan auttaa puita kasvuun ja pelastaa ne rutteikolta, hän sanoo.

Päivätyönsä ohella Pulkkinen tekee aktiivisesti metsänhoitotöitä omassa metsässään. Hän istuttaa taimet, raivaa taimikoita ja osallistuu metsäteiden kunnostusprojekteihin. Metsätalousyrittäjäkurssin hän kävi vuonna 2008.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta
Petteri Pulkkinen pitää taimikoista, koska niissä näkyy metsän kasvun voima.

Sielun metsänä nuori kuusikko

Kodin lähellä sijaitsee vanhemmilta ennakkoperintönä saatu metsätila, jossa kasvaa muun muassa visakoivikkoa. Pulkkisen sielun metsä kuitenkin on noin 10-vuotiaaksi varttunut kuusikko. 

– Siinä on nähtävillä kasvun ihme. Vesakko ei saa enää puita kiinni, eikä mikään estä niiden kasvua. Sitä on ilo katsoa.

Pulkkisen puheesta välittyy arvostus metsää ja luontoa kohtaan. Metsästä saadaan taloudellista hyvää, ja se velvoittaa pitämään metsästä huolta.

– Tuohon tien oikealle puolelle istutin kuusikon, mutta nyt se kasvaa mäntyä. Jos luonto jotain päättää, niin sitä pitää kunnioittaa, naurahtaa Pulkkinen.

Toisaalla ovat vielä nähtävissä Asta- ja Veera-myrskyjen vuonna 2010 aiheuttamat jäljet.

– Taisin paukutella liikaa henkseleitä, että nyt meillä on metsät kunnossa ja ensiharvennukset tehty. Ja sitten luonto otti ja vei omansa, pohtii Pulkkinen.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta
Metsä on Petteri Pulkkiselle myös rauhoittumisen paikka.

Metsä on sukupolvilla lainassa 

Metsä ei ole Pulkkiselle kuitenkaan pelkkää työtä. Metsä on hänelle myös energian saamisen ja rauhoittumisen paikka. 

– Kun sitoo pellavaisen kankaanpalan tuulisena päivänä pihlajan oksaan, vie tuuli murheet mennessään. Tai kun hautaa kiven sammalmättääseen metsän keskelle, hautautuvat samalla ihmisen surut. Se on minusta hieno ajatus, sanoo Pulkkinen. 

Tämän ajatuksen metsästä hän haluaa siirtää tyttärelleen Ellalle

– Kuljemme Ellan kanssa metsässä, niin kuin minä kuljin poikana oman isäni kanssa. Toivon, että Ella on sinut metsän kanssa ja että metsä toimisi hänelle turvapaikka, jonne mennä, jos elämässä on joskus vaikeaa.

Jossain vaiheessa metsät siirtyvät tyttärelle. Eivät kuitenkaan ihan vielä. 

– Metsä vaatii työtä ja asioiden opettelua. En halua, että siitä muodostuu taakka nuorelle. Meidän on kuitenkin pidettävä metsistä huolta seuraavia sukupolvia varten. Metsä on sukupolvilla vain lainassa, Pulkkinen miettii.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta
Hirvikirkko on kokoontumispaikka metsän keskellä.

Metsäsuhde löytyy sisimmästä

Metsän siimeksessä kohoaa Hirvikirkko, jonne kokoontuvat milloin hirviseurueet, kyläläiset, perhe ja ystävät. Sisällä kodassa tuoksuu terva.

– Olen onnekas, että olen saanut olla tekemisissä metsän kanssa. Monet ihmiset ovat nykyisin vieraantuneet metsästä. Mutta jos kaivaa tarpeeksi syvältä, niin ehkä meiltä kaikilta löytyy jonkinlainen suhde metsään, Pulkkinen pohtii nokipannukahvin äärellä.

Jos Pulkkisen pitäisi valita omalle metsäsuhteelleen symboli, se olisi puun taimi.

– Se kertoo elämänvoimasta. Se merkitsee minulle enemmän kuin päätehakkuinen metsä.

Suomalainen metsäsuhde on elävää kulttuuriperintöä 

  • Metsäsuhde on yksilön, yhteisön ja luonnon vuorovaikutusta ja se kattaa laajan kirjon erilaisia suhtautumistapoja metsään.
  • Elävä kulttuuriperintö on yhteisöille merkityksellistä ja läsnä ihmisten arjessa.
  • Metsäsuhde on valittu Suomen Metsämuseo Luston aloitteesta ja useiden metsäalan toimijoiden tukemana Unescon kansallisen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon sekä yhdeksi ulkoministeriön kansainvälisen maakuvatyön pääteemaksi vuodelle 2018.
  • Parhaillaan on käynnissä maa- ja metsätalousministeriön tilaama ja Luston ja Suomen Metsäyhdistyksen toteuttama laaja kyselytutkimus suomalaisten metsäsuhteista. Tutkimus valmistuu helmikuussa 2018. 
  • Millainen on sinun metsäsuhteesi? Tee leikkimielinen testi.
Share/Save

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Pajupillin teko

Pajupilli tehdään keväällä

Parasta aikaa pajupillin tekemiseen on toukokuusta keskikesään, jolloin pajun jälsisolukko on pehmeää ja kuori irtoaa helposti. Pajun katkominen ei ole jokamiehen oikeus, vaan siihen on oltava maanomistajan lupa.

Biohajoava Sulapac – muovin kukistaja?

Biohajoava Sulapac – muovin kukistaja?

Suomalaiskemistit kehittivät luonnonmukaisista aineista täysin biohajoavan pakkausmateriaalin, Sulapacin. Tavoitteena on korvata sillä muovi esimerkiksi kosmetiikkapakkauksissa ja kertakäyttöastioissa.

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?