Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.


16.10.2017 | Teksti Outi Tehomaa | Kuvat Juha Harju

Männynoksat raapivat käsivarsia, kun teuvalainen metsänomistaja Esko Lehtimäki tarpoo katsomaan hyvässä kasvussa olevaa taimikkoaan.

– Katsohan, kuinka hyvin puut ovat ottaneet vauhtia. Taimikonhoito on tehty pari vuotta sitten, mutta vähän täytyisi vielä koivuja poistaa, hän tuumailee.

Männyntaimia mittaa katseellaan myös metsäasiantuntija Tapio Muotio metsänhoitoyhdistys Lakeudesta. Lehtimäki on tottunut hoitamaan metsäasioitaan itsenäisesti, mutta välillä täytyy kysyä neuvoa. Silloin hän soittaa Muotiolle tai nykäisee hihasta ruokakaupan jonossa. 

– Saatan pyytää, että jos hän ammattilaisena kävisi katsomassa jotain metsäkuviota. Minullakin onneksi jalat vielä pelaavat. Kuljen metsissäni ja katselen, missä tarvitaan vesuria. Taimikonhoidot ja harvennukset on tärkeää tehdä ajallaan, jotta metsä pääsee kunnolla lihomaan, Lehtimäki sanoo.

Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu on helpottanut metsänomistajan jalkatyötä. Lehtimäki katsoo palvelusta usein metsätilojensa kuviokarttoja sekä hakkuu- ja hoitoehdotuksia. Kun metsätiedot avautuvat hiirtä klikkaamalla, ei ihan jokaista taimikkoa tarvitse käydä säännöllisesti kurkkimassa.

– Seuraan palvelusta, missä olisi kiireellisiä hoitotöitä ja kuinka paljon niiden tekeminen suurin piirtein maksaa. On hyvä, kun saa kotona kaikessa rauhassa katsella omia metsiään. Metsäsuunnitelmaa en ole enää päivittänyt, kun Metsään.fi-palvelun tarkkuus riittää minulle, hän sanoo.

Teuvalaiselle koulutusjohtajalle omat metsät ja pellot ovat tärkeitä tulonlähteitä. Lehtimäki omistaa vaimonsa kanssa kaikenikäistä metsää. Istutuksia, harvennuksia ja hakkuita tehdään metsätiloilla joka vuosi. Isäntä huolehtii tarkasti siitä, että menot ja kulut pysyvät tasapainossa. Hakkuutuloilla rahoitetaan tulevia metsänhoitotöitä, jotta metsät pysyisivät hyvässä kunnossa.

Metsätyöt ovat Lehtimäelle tuttuja jo pikkupojasta. Veri vetäisi keväisin istuttamaan ja raivaussahan varteen, kun vaan aika antaisi periksi.

– Istutan ainakin vähän taimia maahan ja haen metsistä tuulenkaatoja. Paljon enemmän silti toivoisin, että pystyisin siellä itse touhuamaan.


Tapio Muotio ja Esko Lehtimäki tutkivat yhdessä Metsään.fi-­palvelusta tulostettua kuviokarttaa. Lehti­mäki katselee palvelusta usein myös metsä­tilojensa hakkuu- ja hoito­ehdotuksia.

Metsävaratieto auttaa puuta liikkeelle

Yksityismetsistä kerätyt metsävara­tiedot ovat tärkeä apuväline myös metsäasiantuntija Tapio Muotiolle. Metsäammattilainen käyttää viikoittain työssään Metsään.fi-palvelun toimijapalvelua.

Koneen avattuaan Muotio tarkastaa, ovatko lähialueen metsänomistajat antaneet metsänhoitoyhdistykselle luvan selata tai siirtää metsätilan tietoja omaan järjestelmäänsä.

– En näe palvelussa kenenkään metsänomistajan tietoja, jos hän ei ole antanut minulle selailu- tai siirtolupaa. Siirtolupa on paras, koska silloin voin verrata Metsään.fi-tietoja meidän oman järjestelmän tietoihin ja löytää hyviä työkohteita.

Muotio katsoo Metsään.fi-palvelusta usein myös puustotietoja ja tekee hakuja hakkuuehdotuksista. Näin hän näkee, onko jollakin lähialueen metsätilalla tiedossa harvennus- tai päätehakkuita ja puukauppoja. Kun lupaava kohde löytyy, tulostaa hän palvelusta kartan, ja suuntaa katsomaan sitä.

– Sitten soitan perään ja ehdotan omistajalle, mitä metsässä voisi tehdä. Tehdään suunnitelmaa ja tarjousta. Metsänomistajat voivat myös itse ilmoittaa työkohteista palvelussa, mutta se on ollut aika harvinaista, Muotio kertoo.

Metsänomistaja Lehtimäki aikoo antaa Muotiolle suostumuksen selata ja siirtää omien metsätilojensa kuviokarttoja, jotta he voisivat nähdä samat tiedot ja tuumata helpommin yhdessä tulevia metsätöitä.

Muotion mukaan Metsään.fi-palvelun kuviokartat ja ilmakuvat tiloista ovat tarkentuneet viime vuosina, mutta esimerkiksi puusto- ja hinta-arvioissa voi olla epätarkkuutta.

– Metsään.fi-palvelussa on hyvää pohjatietoa metsänomistajalle, mutta jos suunnittelee puukauppoja tai metsänhoitotöitä, täytyy mennä itse tai asiantuntijan kanssa maastoon ja tarkastaa se tieto. Niin hyvää tietokoneohjelmaa ei ole vielä keksitty, että kumisaappaat voisi polttaa, Muotio toteaa.


Metsäkeskuksen metsätietopäällikkö Raito Paananen kertoo, että metsävaratiedon keruu ja työvälineet ovat muuttuneet melkoisesti vuosisadan aikana. Ennen ­kuviokartatkin piirrettiin käsin.

Tietoa kerätään lennoilla ja maastossa

Metsäkeskus kerää metsävaratietoa yksityismetsistä nykyisin pääosin kaukokartoitusmenetelmillä, eli laserkeilauksella ja ilmakuvauksilla. Näiden aineistojen tulkinnan tueksi mitataan maastossa puustokoealoja. Ilmakuvissa erottuvat puustoltaan ja maapohjaltaan samankaltaiset alueet, jotka muodostavat yhtenäisiä metsikkökuvioita. Kuviotieto on tärkeää metsän hakkuu- ja hoitokokonaisuuksien suunnittelussa.

Suomen metsäkeskuksen metsätieto­päällikkö Raito Paananen kertoo, että laserkeilauksilla pystytään tuottamaan metsätietoa tehokkaasti ja laajoille alueil­le, mutta tieto ei ole aivan niin tarkkaa kuin maastokartoitukseen perustuva tieto.

– Kaukokartoituksesta saatua metsä­tietoa täytyy tarkentaa maastossa esimerkiksi taimikoiden tarkastuksilla. Sen jälkeen voidaan laskea esimerkiksi puuston tilavuutta, kasvua ja tehdä ehdotuksia tulevista metsänhoitotöistä, Paananen kertoo.

Keilaustiedoista ja ilmakuvista jalostetut metsävaratiedot julkaistaan Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Palveluun on hiljattain päivitetty uutta tietoa esimerkiksi muinaisjäännöksistä ja liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikoista myös Suomen ympäristökeskuksen ja Museoviraston lähteistä.

– Tavoitteenamme on, että metsänomistaja saa palvelusta omasta metsästään tietoa päätöstensä tueksi, halusi hän sitten tehdä puukauppaa tai suojella maitaan.

Kun metsänomistaja tekee esimerkiksi metsänkäyttöilmoituksen harvennushakkuusta tai Kemera-tukihakemuksen taimikonhoitotyöstä, tiedot palvelussa päivittyvät.

Koko maan kattava metsävaratietojen kaukokartoitus alkoi vuonna 2010. Tähän mennessä yksityismetsistä on kartoitettu noin 82 prosenttia, eli noin 11,5 miljoonaa hehtaaria. Tavoitteena on, että kaikki Suomen metsät olisi laserkeilattu ja ilmakuvattu vuoteen 2020 mennessä. Sen jälkeen keilauskierros alkaa alusta.

– Mietimme koko ajan, kuinka saisimme tuotettua yhä tarkempaa metsävaratietoa. Tämän ja ensi vuoden aikana selvitämme, voisiko toteutuneista hakkuista ja metsänhoitotöistä saada tietoa suoraan hakkuukoneesta tai toimijoilta omavalvontailmoituksena.

Paanasen mukaan on kaikkien etu, että metsävaratietokanta säilyy mahdollisimman ajantasaisena ja kattavana. Samaa mieltä ovat metsänomistaja Lehtimäki ja metsänhoitoyhdistyksen Muotio.

– Metsiä ja puuta tarvitaan tulevaisuudessa enemmän ja enemmän. On valtava etu, että metsät on näin järjestelmällisesti kartoitettu. Nyt täytyisi vain saada hiljaiset metsänomistajat innostumaan omaisuudestaan, että puuta riittäisi tulevaisuudessakin, Lehtimäki sanoo.

 

Sanastoa

  • Metsävaratieto on metsiä sekä niiden hoitoa ja käyttöä kuvaavaa paikkatietoa. Metsävaratietoja ovat muun muassa kasvupaikka, puusto, toimenpidetiedot, lakisääteisesti suojeltavat luontokohteet sekä muut metsän erityispiirteet.
  • Metsikkökuvio on kasvupaikaltaan, puustoltaan ja toimenpide­tarpeeltaan yhtenäinen metsän osa. Hakkuita tai hoitotöitä voidaan suunnitella kuviotiedon avulla isoiksi kokonaisuuksiksi. Metsikkö­kuvioiden rajat perustuvat ilmakuvauksiin.
  • Hila on 16 kertaa 16 metrin kokoinen alue, jolta metsävaratietoa kerätään. Laserkeilauksen tarkkuus riittää kertomaan hilaruudulla kasvavan puuston lajin, pituuden, läpimitan, iän, runkoluvun ja tilavuuden. Hilatietoja yhdistämällä saadaan tuotettua tietoa metsikkökuviolle.
  • Metsään.fi on Metsäkeskuksen sähköinen asiointipalvelu, joka tarjoaa metsänomistajalle ajantasaisen metsävaratiedon omista metsistään. Metsänomistaja kirjautuu palveluun verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla ja metsäalan toimijat Katso-tunnuksilla.
  • Laserkeilaus on mittaustapa, jolla voidaan tuottaa puustosta kolmiulotteista paikkatietoa. Helikopterissa tai lentokoneessa oleva laserkeilain lähettää alaspäin laserpulssia, jonka perusteella voidaan määrittää puuston korkeutta ja peittävyyttä.

 

 

 

Share/Save

Metsäinen juhlakakku

Leivo satavuotiaan Suomen metsien ja myös 100 vuotta täyttävän Metsäkeskuksen inspiroima, metsän makuinen juhlakakku.

Perintö- ja sijoitusmetsistä yhteismetsä

Olli ja Oskari Huttusen Timo-isä kuoli 2012. Veljekset ja heidän äitinsä Leena muodostavat kuolinpesän, jota he ovat nyt purkamassa. Kuolinpesän metsät on tarkoitus liittää perustettavaan yhteismetsään, johon tulevat myös veljesten metsäyhtymän tilat.

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?