Metsäverotus muuttuu vuonna 2016

Hallitusohjelmaan on kirjattu suuri joukko veromuutoksia vuodelle 2016. Metsänomistajien on syytä huomioida kolme keskeisintä muutosta omassa verosuunnittelussaan, neuvoo Metsäkeskuksen johtava tilarakenteen asiantuntija Antti Pajula.


Metsäverotus muuttuu vuonna 2016

Hallitusohjelmaan on kirjattu suuri joukko veromuutoksia vuodelle 2016. Metsänomistajien on syytä huomioida kolme keskeisintä muutosta omassa verosuunnittelussaan, neuvoo Metsäkeskuksen johtava tilarakenteen asiantuntija Antti Pajula.

27.11.2015 | Teksti Jarmo Mulari | Kuvat -

1. Pääomatulovero kiristyy

Kaikkein konkreettisin hallitusohjelmaan kirjattu veromuutos koskee yleistä pääomatuloveroa. Pääomatulojen perusvero säilyy ensi vuonna samana, mutta 30 000 euron ylimenevältä osalta verotus kiristyy yhdellä prosenttiyksiköllä.

2. Luovutustappion vähennysoikeus laajenee

Toinen merkittävä veromuutos on luovutustappion vähennysoikeuden laajeneminen myös muihin pääomatuloihin. Tällä hetkellä mahdollisen luovutustappion voi vähentää vain luovutusvoitoista.

Jos luovutustappioita syntyy, eikä muita pääomatuloja ole, vahvistetaan verovuoden luovutustappio. Vahvistettu luovutustappio on vähennyskelpoinen viiden seuraavan vuoden aikana. Luovutustappioita ei kuitenkaan oteta huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa. Tappioiden perusteella ei siten myönnetä ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä. 

3. Arvonlisäverovelvollisuudessa liikevaihdon alaraja nousee

Kolmas metsätalouttakin koskeva muutos liittyy arvonlisäverotukseen. Arvonlisäverovelvollisuudessa liikevaihdon alaraja nousee ensi vuonna 10 000 euroon.

– Metsänomistajien tosin kannattaa lähes aina hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka kyseinen liikevaihtoraja ei ylittyisikään, Suomen metsäkeskuksen johtava tilarakenteen asiantuntija Antti Pajula muistuttaa.

Seuraus: verosuunnittelun merkitys korostuu

Pääomatuloveron kiristys korostaa verosuunnittelun merkitystä muun muassa puukaupoissa. Puukauppoja ja puukaupan maksueriä voi pyrkiä jakamaan eri vuosille. Mahdolliset metsävähennykset ja poistamattomat poistot kannattaa tehdä täysimääräisinä. 

Yksittäisen vuoden verotusta voi myös keventää käyttämällä menovarausta, jolla osa metsätuloista siirretään seuraavan vuoden verotukseen. Jos tiedossa on suurempia menoja, kannattaa ne ajoittaa isojen pääomatulojen vuodelle.

Kuolinpesässä viisasta verosuunnittelua olisi muuttaa se verotusyhtymäksi. Tällöin osakkaille kohdistuva pääomatulo jakaantuu useammalle henkilölle, jolloin korkeamman verokannan käyttö voidaan jopa välttää.

Pajula rohkaisee harkitsemaan joissain tapauksissa myös yhteismetsää omistusmuotona. Yhteismetsien verokanta on pääomatulojen määrästä riippumatta aina 28 prosenttia.

Faktaa vuoden 2016 verotuksesta

  • Pääomatulojen perusvero on 30 prosenttia.
  • Pääomatulojen ylittäessä 30 000 euroa, vero ylimenevästä osasta on 34 prosenttia.
  • Luovutustappion vähennysoikeus laajenee myös muihin pääomatuloihin.
  • Arvonlisäverovelvollisuudessa liikevaihdon alaraja nousee 8 500 eurosta 10 000 euroon.

 

 

Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?