Mielenrauhaa metsäjoogasta

Puun runko antaa tukea, kun on tarkoitus nostaa jalkaa ja rentoutua. Metsäjooga sopii hyvin suomalaiselle mielelle. 


Mielenrauhaa metsäjoogasta

Puun runko antaa tukea, kun on tarkoitus nostaa jalkaa ja rentoutua. Metsäjooga sopii hyvin suomalaiselle mielelle. 

21.8.2018 | Teksti Katriina Liusjärvi | Kuvat Katriina Liusjärvi

Aulangon puistometsä Hämeenlinnassa on kuin lähes mikä tahansa metsä. Siellä on eri-ikäistä puustoa, kiviä ja juurakkoja, joiden yli pitää kulkea tarkemmin kuin kadulla, katsoa jalkoihin.

Ilta-aurinko paistaa ja hyttysiäkin kuuluu olevan. Tähän on hyvä jäädä hetkeksi ja hengittää. Tunnin tuokio metsäjoogaa odottaa vielä edessä, mutta aivan kuin syke olisi jo hieman laskenut.

Mielenrauhaa metsäjoogasta
Mari Jussila (vas.) ja Minna Sundman saavat tukea puusta. 

Kaikki aistit käyttöön

Eva Travanti ohjaa metsäjoogaa Aulangolla nyt kolmatta vuotta. Hän ei erityisesti päättänyt aloittaa joogan ohjaamista metsässä, paikka vain tuntui luontevalta.

– Metsä on suomalaiselle luontainen ympäristö – sellainen, jossa saa käyttää kaikkia aisteja. Olen itsekin pienestä pitäen viihtynyt metsässä, mönkinyt siellä menninkäisten kanssa, Travanti hymyilee.

Travanti on ammatiltaan liikunnanohjaaja. Hän ohjaa monenlaista liikuntaa maalla ja vedessä. Oikeastaan jooga tuli kuvioon vähän vahingossakin.

– Olin aina ajatellut, että jooga ei ehkä ole minun lajini. Että olen liian vilkas siihen. Osallistuin kuitenkin joogaopettajan koulutukseen kahdeksan vuotta sitten, sillä jooga oli muuttumassa valtavirran hittilajiksi ja tarvitsin uusia työkaluja ammattiini. Ajatukseni ja käsitykseni lajista ja itsestäni osoittautuivat vääriksi. Se oli sitten menoa.

Joogassa Travantia viehättää erityisesti lajin kokonaisvaltaisuus. Jooga ei ole uskonnollista, vaan se yhdistää ihmisen kaikki puolet. Tärkeintä on, että ollaan läsnä omassa kehossa ja mielessä.

– Joogaa on monta erilaista suuntausta. Minun suuntaukseni ja kouluni on Seasonal Yoga, ja se jos mikä sopii täydellisesti suomalaiseen metsään. Lempeä hathajooga-tyyli kuuntelee ja kunnioittaa vuodenaikoja: ne antavat omat mausteensa harjoittelulle.

Metsä on terveellinen paikka

Itämainen filosofia ja suomalainen metsä ovat Travantin mukaan lähellä toisiaan. Molemmat ovat hengellisiä asioita.

Mutta eivät vain hengellisiä. Metsän terveysvaikutuksista on yhä enemmän tutkimustuloksia. Muun muassa Metsäntutkimuslaitos, joka on nykyisin osa Luonnonvarakeskusta eli Lukea, on tutkinut metsän vaikutusta ihmisen hyvinvointiin.

Metlan selvityksestä käy ilmi, että jo lyhyet ajat metsässä vaikuttavat ihmisen psyykeen ja fysiikkaan. Verenpaine laskee ja päivittäin metsässä vietetyt 20 minuuttia kohottavat elinvoimaisuuden tunnetta. Selvityksen mukaan kuukausittain lähiluonnossa vietetyllä viidellä tunnilla on huomattava vaikutus henkiseen hyvinvointiin.

Mielenrauhaa metsäjoogasta
Joogatunnin lopuksi otetaan itselle sopiva, rento asento. Elina Iivonen löysi sen maasta.

Metsäjooga on helppo harrastus

Metsäjooga saattaa äkkiseltään kuulostaa hieman omalaatuiselta. Onko se sitä, että mennään metsään ja halataan puita vai mitä?

Eva Travantin mukaan metsäjooga on helppo tapa aloittaa jooga.

– Minun ohjaamassani joogassa puuta käytetään tukena. Siitä voi ottaa konkreettisesti tukea, kun tekee asentoja. Joogaa ei ole tarvinnut harrastaa lainkaan, kun tulee mukaan ensimmäisen kerran. Tässä voi helposti tutustua sekä metsään että joogaan. Jokainen tekee liikkeet oman voimansa mukaan.

Harjoitukset eivät yleisestikään ole liian fyysisiä, jottei keskittymiskyky mene kokonaan liikkeen tekemiseen. Silloin menetettäisiin osa metsän suomasta hyvästä hengestä.

Joogapaikalle kävellään yhdessä läheiseltä parkkipaikalta. Sekin vahvistaa kokemusta. Travanti kertoo, että yhdessä vakiporukan kanssa tunnistetaan matkalla lintuja ja kasveja.

– Itselleni tämä on täydellinen tapa yhdistää työt ja ulkoilu. Ei ole ihme, että metsäjoogasta on tulossa koko ajan suositumpaa.

Travantin metsäjoogassa ei käytetä sanskritin kieltä muuten kuin sanassa asana, joka tarkoittaa jooga-asentoa tai -harjoitusta. Metsä hoitaa filosofisen puolen.

– Suomalaiseen metsään sopii hyvin suomen kieli. En tuo tähän hetkeen itämaista filosofiaa.

Ja entä sitten tunnin jälkeen? Kun lopuksi nojaamme puuhun tai makaamme maassa, tuntuu siltä, että metsä ja jooga yhdessä ovat tehneet tehtävänsä. En muista, koska olisi ollut näin rauhallinen olo.

  • Lisää tietoa Eva Travantin Younga-koulun järjestämistä metsäjoogatunneista löydät sivulta www.younga.fi/
  • Joogaa ulkoilmassa järjestetään myös muun muassa kansallispuistoissa ja joissakin joogakeskuksissa ympäri Suomea.
  • Kaupungeissa järjestetään kesäisin myös paljon puistojoogaa.
Share/Save

Pakuria viljelemään

Terveysvaikutteisen pakurikäävän viljely on villinnyt suomalaiset metsänomistajat.

Kohti tavoitteiden mukaista metsänhoitoa

Annatko metsässäsi painoarvoa puunmyyntituloille, maisemalle, metsästykselle vai esimerkiksi virkistyskäytölle? Metsänkasvatusmenetelmän voi valita metsänomistajan tavoitteiden mukaan.

Viljaa ja vihanneksia riistalle

Pienet hirvieläimet ja peltokanalinnut kiittävät talveksi katetusta ruokapöydästä. Riistan talviruokinta pitää monen riistaeläimen kannan elinvoimaisena.

Metsä siirtyi suvussa seuraaville

Harri ja Paula Viilo ovat ostaneet metsämaata ja peltoa vanhemmiltaan. Metsätilan sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella ajoissa. Vaihtoehtoja siihen on useita, ja ammattilaisilta saa apua.

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Yksityismetsistä kerätyt metsävaratiedot tulivat julkisiksi alkuvuodesta. Avoimen metsätiedon pohjalta on syntynyt uusia sovelluksia, joista on hyötyä puunostajille ja metsänomistajille.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?