Millainen hakkuu sopii metsällesi?

Päätehakkuu on metsän sadonkorjuuta. Sen aika on silloin, kun sinä metsänomistajana päätät korjata talteen puusadon tai osan siitä ja muuttaa sen rahaksi. Kun olet tehnyt hakkuupäätöksen, sinun on ratkaistava monta muuta asiaa.


5.4.2016 | Teksti Annikka Selander | Kuvat Essi Kuula

Metsänomistajana voit päättää hakkuutavan, mutta metsikön lähtötilanne vaikuttaa valittavien vaihtoehtojen määrään. Päätöksentekoa helpottaa, jos olet miettinyt, mikä lopputuloksessa on sinulle tärkeintä. Laitatko etusijalle kustannustehokkaan puuntuotannon, maiseman, riistatalouden vai jonkin muun arvon?

Hyvän metsänhoidon suositukset tarjoavat varmimmat ja vähiten riskejä sisältävät vaihtoehdot. Metsänhoitosuositukset perustuvat tutkimukseen ja käytännön kokemuksiin. Myös Metsään.fi-palvelun hakkuuehdotukset perustuvat metsänhoitosuosituksiin.

Tasaikäisen metsän kasvattaminen

Kasvupaikka ja puulaji ratkaisevat uudistamismenetelmän, maanmuokkausmenetelmän ja perustettavan metsikön puulajin. Kylvöä tai istuttamista edeltää avohakkuu. Uudistusalalle jätetään säästöpuita, mieluiten ryhmiin, ja reunavyöhykkeitä. 

Männyn luontaisessa uudistamisessa jätetään mäntyjä tuottamaan siementä uuden taimikon aluksi. Siemenpuut korjataan heti, kun taimikko on syntynyt, eli noin kahden kolmen vuoden päästä. Kuusen luontaisessa uudistamisessa jätetään suojuspuita suojaamaan alueelle syntynyttä taimiainesta. Suojuspuut poistetaan, kun taimikko on vakiintunut.


Metsämaiseman hoidon tavoitteena on puuntuotannon toimien sopusointu kaukomaiseman kanssa ja lähimaiseman säilyttäminen viihtyisänä. 

Eri-ikäisen metsän kasvattaminen

Eri-ikäisen metsän kasvattamisessa säilytetään metsän peitteisyys. Poimintahakkuut ja pienaukkohakkuut ovat vaihtoehtoja avohakkuulle. Näistä menetelmistä on toistaiseksi saatavilla vähän tutkimustietoa ja käytännön kokemusta. 

Hakkuualan koko ja muoto

Yksityismetsissä on pienet toimenpidealueet eli kuviot. Keskimääräinen uudistamisala oli muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan 1,4 hehtaaria. Kuviokoon kasvattaminen parantaa metsätalouden kannattavuutta, joten mahdollisuus kannattaa käyttää hyväksi. Päätehakkuualueeseen voi metsälain mukaan yhdistää nykyisin myös nuorempien puustojen kuvioita. 

Hakkuualan muoto vaikuttaa sekä metsätalouden töihin että maisemakuvaan.

Tunnista metsämaiseman arvo

Suomalainen maisema on luonnostaan metsäinen, ja maiseman huomioon ottaminen on osa kestävää metsätaloutta. Noin joka viides uudistusala näkyy katsojalle. Ihmiset näkevät saman maiseman eri tavoin, mutta tiettyjä yleisiä maisemasuunnittelun periaatteita esiintyy.

Maiseman suunnitteluun kannattaa paneutua niissä kohteissa, jotka näkyvät katsojalle lähi- tai kaukomaisemassa. Kun leimikko suunnitellaan harkiten ja maiseman arvo otetaan huomioon, saadaan vaihteleva ja luonnollinen metsämaisema. Hakkuuala kannattaa kuitenkin rajata niin, että syntyy metsän kasvatukselle järkevä kokonaisuus.

Sanastoa

Avohakkuu
Metsän uudistamishakkuu, jossa ennen kylvöä tai istutusta poistetaan alueen puusto. Suosituksena on jättää alueelle pieniä puuryhmiä tai isoja yksittäisiä puita maiseman ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi. 

Eri-ikäisrakenteinen metsikkö
Metsikkö, jossa kasvaa jatkuvasti eri-ikäisiä ja erikokoisia puita. 

Kaukomaisema
Näkymä kauas, laajalle alueelle.

Korjuu
Puutavaran hakkuu ja kuljetus metsästä tienvarsivarastolle.

Kuvio
Tila voidaan jakaa erikokoisiin metsikkökuvioihin. Kuvioiden rajat määritetään puuston, maaperän ja suunniteltujen metsänhoitotoimenpiteiden mukaan. Hoitotöitä ja hakkuita tehdään kuvioittain. Kuvioille annetaan järjestysnumero. Oman metsäsi kuviot löydät Metsään.fi-palvelusta.

Leimikko
Korjuuta varten rajattu tai eri tavoin merkitty alue. Kesäleimikoksi sanotaan leimikkoa, jonka voi korjata sekä kesällä että talvella. Talvileimikon korjuu on yleensä mahdollista vain maan ollessa jäässä. Kelirikkoleimikko taas on sellainen, josta puut voidaan hakata ja kuljettaa pois kelirikon aikana.

Lähimaisema
Välitön näkymä, jossa yksityiskohdat erottuvat.

Pienaukkohakkuu
Metsän vähittäinen uudistaminen hakkaamalla toistuvasti pieniä aukkoja taimettumaan luontaisesti. Kun aukot ovat taimettuneet, on metsikköön mahdollista tehdä uusia aukkoja. 

Poimintahakkuu
Eri-ikäisen metsän poimintahakkuussa poistetaan isoja puita ja tehdään kasvutilaa pienemmille puille ja alikasvokselle. Metsää uudistetaan ja kasvatetaan samanaikaisesti.

Päätehakkuu (uudistushakkuu)
Hakkuutapa, jossa poistetaan nykyinen puusukupolvi luontaista tai viljellen tehtyä uudistamista varten. Päätehakkuissa käytettäviä menetelmiä ovat avohakkuu, siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu ja kaistalehakkuu.

Reunavyöhyke
Järven tai muun vesistön rantaan jätettävä metsäkaistale, jonka tehtävä on estää ravinteiden valuminen hakkuuaukealta vesistöön ja varjella maisemaa. Aluskasvillisuus auttaa ravinteiden sitomisessa, ja siksi se kannattaa jättää reunavyöhykkeeltä raivaamatta.

Siemenpuuhakkuu
Luontaisen uudistamisen menetelmä, jota käytetään lähinnä männyn luontaisessa uudistamisessa. Siemenpuita jätetään 50–150 kappaletta hehtaarille. Menetelmä sopii parhaiten kuiville ja kuivahkoille kankaille. Myös koivua uudistetaan joskus siemenpuuhakkuulla.

Suojuspuuhakkuu
Kuusen luontaisen uudistamisen menetelmä, jossa jätetään 100–400 suojuspuuta hehtaarille suojaamaan syntynyttä taimiainesta heinältä tai estämään heinän kasvua alueella.

Säästöpuut
Tavallisesti päätehakkuun yhteydessä hakkuualueelle jätettävät puuryhmät tai yksittäiset puut, joilla edistetään luonnon monimuotoisuutta. Talousmetsien luonnonhoidon tärkeimmäksi kehittämistavoitteeksi on tunnistettu lahopuuston lisääminen. Säästöpuut myös elävöittävät maisemaa.

Tasaikäisrakenteinen metsä
Metsä, jossa on eri kasvuvaiheissa olevia alueita, joita käsitellään metsänhoidossa eri tavoin.

Ylispuuhakkuu
Hakkuu, jossa kasvatettavan puuston seasta poistetaan kasvua haittaavat, eri puusukupolven puut. Ylispuuhakkuita ovat esimerkiksi siemenpuiden poisto taimikon päältä tai isoksi kasvaneiden verhopuiden poisto nuoren kuusikon päältä.

Lisää tietoa

  • Talousmetsät sulautuvat maisemaan. Matila A & Lindén M. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 2012.
  • Metsänhoito. Hyvän metsänhoidon suositukset. Tapio. 2014.
  • Poiminta- ja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuulle. Valkonen S, Sirén M, Piri T. Metla. 2010.
Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?