Millainen metsä on hyvä sijoituskohde?

Metsään sijoittamisessa ei kääritä pikavoittoja, mutta kannattavaa se on. Sijoittamiseen ei kuitenkaan pidä lähteä suin päin ilman kohteeseen ja vaihtoehtoihin perehtymistä.


Millainen metsä on hyvä sijoituskohde?

Metsään sijoittamisessa ei kääritä pikavoittoja, mutta kannattavaa se on. Sijoittamiseen ei kuitenkaan pidä lähteä suin päin ilman kohteeseen ja vaihtoehtoihin perehtymistä.

17.11.2015 | Teksti Pirjo Havia | Kuvat iStockphoto

Metsäteollisuuden investointien hyvät uutiset yhdistettynä osakemarkkinoiden vaikeaan ennustettavuuteen kannustavat sijoittamaan metsään. Tänä päivänä metsään sijoittajille on yhä enemmän vaihtoehtoja tarjolla.

Tapio Tillillä on pitkä kokemus metsäomaisuuden ja talouslukujen parissa. Hän toimi 15 vuotta tutkijana Pellervon taloustutkimus PTT ry:ssä. Nykyisin hänen päätyönsä on metsään sijoittaminen metsärahaston salkunhoitajana.

– Viime vuosina metsä on saanut uusia sijoittajia, kertoo Tilli ja ennustaa rahastojen aseman metsään sijoittamisessa vahvistuvan.

Metsäsijoitusmarkkinoilla ovat suomalaisina metsärahastoina saaneet jalansijaa Taaleritehtaan Metsä, UB Nordic Forest Fund ja OP-Metsänomistaja-rahasto. Metsärahastot lupaavat yleensä pitkäaikaiselle sijoitukselle tasaista, inflaatiosuojattua 3–5 prosentin tuottoa.

– Rahastot tekevät pääosin suoria metsäkiinteistösijoituksia eli ostavat markkinoilta lähinnä isoja metsätiloja. Ne sijoittavat myös yhteismetsäosuuksiin ja metsää omistavien yhtiöiden osakkeisiin, Tilli selventää.

Sivutoiminen metsään sijoittaja Jarmo Poutiainen Nastolasta toimii Alhainen-Kirilä Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana. Hän ei ole sijoittanut metsärahastoihin, vaan mieluummin ostaa metsätiloja ja yhteismetsäosuuksia.

Totta kai uudet sijoitusinstrumentit ovat kiinnostavia, tosin nykyiset metsärahastot tuntuvat vielä hieman sekavilta sijoituskohteilta, toteaa Poutiainen.

Metsätiloista sekä kysyntää että tarjontaa

Poutiainen kuvaa itseään varovaiseksi sijoittajaksi, joka kuitenkin tekee ostopäätöksen nopeasti, jos kaupan kohteena oleva metsä tuntuu itselle sopivalta.

– Tutustun tarkoin kohteeseen ja käytän metsäammattilaista useinkin apuna. Tosin en ikinä tee päätöstä asiantuntijan neuvojen perusteella. Luotan omaan intuitiooni ja fiilikseen, jonka kohdemetsä antaa.

Tilli ja Poutiainen korostavat molemmat metsätilan ostopäätöksessä hinnan suhdetta puuvaroihin ja hakkuiden kautta saatavaan kassavirtaan. Tilli mainitsee lisäksi tärkeinä tekijöinä kasvupaikat, kivennäismaiden osuuden, metsien metsänhoidollisen tilan ja tiestön. Poutiainen puolestaan painottaa itselleen merkityksellisenä metsän sijaintia.

Poutiaisen mielestä metsätiloja on riittävästi tarjolla. Tilli puolestaan arvioi markkinoille tulevien metsätilojen määrän kasvavan edelleen.

Tilojen tarjonta on kasvanut lähinnä UPM:n toimesta. Myös yksityismetsänomistajat, Metsähallitus ja kunnat ovat lisänneet tarjontaa. Yksityismetsänomistuksen rakennemuutos tulee lisäämään tarjontaa tulevaisuudessa.

Tilli arvioi, että tilakaupoista suurin osa tehdään sijoitus tai elinkeinon harjoittaminen mielessä. Osalla metsätilan ostajista tavoitteena on metsästysmahdollisuuksien kasvattaminen. Osa ostaa itselleen harrastuspalstan, jossa riittää hyödyllistä puuhailua metsänhoitotöiden parissa.

Poutiainen ei odota metsää ostaessaan pikavoittoja, mutta on joskus onnistunut kymmenessä vuodessa tuplaamaan metsäsijoituksensa arvon. Yhteismetsäosuuksien hankinnassa hän on saanut kokea vielä suurempia onnistumisia, mutta on huomannut, että yhteismetsäosuuksia tulee vähän myyntiin.

Yhteismetsäsijoittaminen vielä lapsen kengissä

Vaikka yhteismetsälainsäädäntö on alun perin luotu muihin kuin sijoitustarkoituksiin, on yhteismetsään sijoittaminen lähtenyt nopeasti yleistymään. Joskin markkinat ovat yhä pienet ja yhteismetsä huonosti tunnettu sijoitusmuotona. Suomessa on yli 320 yhteismetsää, joista arviolta noin kymmenen toimii selkeästi sijoitusyhteismetsinä.

– Metsänomistaja voi sijoittaa liittämällä palstansa yhteismetsään, jolloin ei tarvitse odottaa omasta metsästä hakkuutuloja, vaan saa tasaista tuloa yhteismetsästä, kertoo Poutiainen.

Yhteismetsäosuudet sopivat kaikille ja erityisesti niille sijoittajille, jotka eivät halua puuhastella palstallaan.

Yhteismetsään sijoittamisessa ovat vaihtoehtoina oman metsän liittäminen olemassa olevaan yhteismetsään, oman yhteismetsän perustaminen ja sen laajentaminen, yhteismetsäosuuksien ostaminen sekä sopimus sijoittajayhteismetsän kanssa metsätilojen hankinnasta ja liittämisestä osuuksia vastaan.
 
Jos aikoo sijoittaa olemassa olevaan yhteismetsään, on tärkeää selvittää, mikä on osuuden reaalinen arvo ja odotettavissa oleva tuotto. Tuotto muodostuu sekä ylijäämän jaosta että osuuden arvonmuutoksesta. Ylijäämä on osakkaalle verotonta tuloa.

– Yhteismetsäosuuksissa on tärkeää, että yhteismetsä jakaa ylijäämää säännöllisesti ja on avoin uusille liittyjille, tähdentää Poutiainen.

Share/Save

Metsäreportteri somettaa nuorille metsistä

Laura Halvari innostaa nuoria metsäalalle sosiaalisessa mediassa. Hän haluaa kertoa metsäasioista rennosti ja ilon kautta.

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?