Millainen metsä on hyvä sijoituskohde?

Metsään sijoittamisessa ei kääritä pikavoittoja, mutta kannattavaa se on. Sijoittamiseen ei kuitenkaan pidä lähteä suin päin ilman kohteeseen ja vaihtoehtoihin perehtymistä.


Millainen metsä on hyvä sijoituskohde?

Metsään sijoittamisessa ei kääritä pikavoittoja, mutta kannattavaa se on. Sijoittamiseen ei kuitenkaan pidä lähteä suin päin ilman kohteeseen ja vaihtoehtoihin perehtymistä.

17.11.2015 | Teksti Pirjo Havia | Kuvat iStockphoto

Metsäteollisuuden investointien hyvät uutiset yhdistettynä osakemarkkinoiden vaikeaan ennustettavuuteen kannustavat sijoittamaan metsään. Tänä päivänä metsään sijoittajille on yhä enemmän vaihtoehtoja tarjolla.

Tapio Tillillä on pitkä kokemus metsäomaisuuden ja talouslukujen parissa. Hän toimi 15 vuotta tutkijana Pellervon taloustutkimus PTT ry:ssä. Nykyisin hänen päätyönsä on metsään sijoittaminen metsärahaston salkunhoitajana.

– Viime vuosina metsä on saanut uusia sijoittajia, kertoo Tilli ja ennustaa rahastojen aseman metsään sijoittamisessa vahvistuvan.

Metsäsijoitusmarkkinoilla ovat suomalaisina metsärahastoina saaneet jalansijaa Taaleritehtaan Metsä, UB Nordic Forest Fund ja OP-Metsänomistaja-rahasto. Metsärahastot lupaavat yleensä pitkäaikaiselle sijoitukselle tasaista, inflaatiosuojattua 3–5 prosentin tuottoa.

– Rahastot tekevät pääosin suoria metsäkiinteistösijoituksia eli ostavat markkinoilta lähinnä isoja metsätiloja. Ne sijoittavat myös yhteismetsäosuuksiin ja metsää omistavien yhtiöiden osakkeisiin, Tilli selventää.

Sivutoiminen metsään sijoittaja Jarmo Poutiainen Nastolasta toimii Alhainen-Kirilä Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana. Hän ei ole sijoittanut metsärahastoihin, vaan mieluummin ostaa metsätiloja ja yhteismetsäosuuksia.

Totta kai uudet sijoitusinstrumentit ovat kiinnostavia, tosin nykyiset metsärahastot tuntuvat vielä hieman sekavilta sijoituskohteilta, toteaa Poutiainen.

Metsätiloista sekä kysyntää että tarjontaa

Poutiainen kuvaa itseään varovaiseksi sijoittajaksi, joka kuitenkin tekee ostopäätöksen nopeasti, jos kaupan kohteena oleva metsä tuntuu itselle sopivalta.

– Tutustun tarkoin kohteeseen ja käytän metsäammattilaista useinkin apuna. Tosin en ikinä tee päätöstä asiantuntijan neuvojen perusteella. Luotan omaan intuitiooni ja fiilikseen, jonka kohdemetsä antaa.

Tilli ja Poutiainen korostavat molemmat metsätilan ostopäätöksessä hinnan suhdetta puuvaroihin ja hakkuiden kautta saatavaan kassavirtaan. Tilli mainitsee lisäksi tärkeinä tekijöinä kasvupaikat, kivennäismaiden osuuden, metsien metsänhoidollisen tilan ja tiestön. Poutiainen puolestaan painottaa itselleen merkityksellisenä metsän sijaintia.

Poutiaisen mielestä metsätiloja on riittävästi tarjolla. Tilli puolestaan arvioi markkinoille tulevien metsätilojen määrän kasvavan edelleen.

Tilojen tarjonta on kasvanut lähinnä UPM:n toimesta. Myös yksityismetsänomistajat, Metsähallitus ja kunnat ovat lisänneet tarjontaa. Yksityismetsänomistuksen rakennemuutos tulee lisäämään tarjontaa tulevaisuudessa.

Tilli arvioi, että tilakaupoista suurin osa tehdään sijoitus tai elinkeinon harjoittaminen mielessä. Osalla metsätilan ostajista tavoitteena on metsästysmahdollisuuksien kasvattaminen. Osa ostaa itselleen harrastuspalstan, jossa riittää hyödyllistä puuhailua metsänhoitotöiden parissa.

Poutiainen ei odota metsää ostaessaan pikavoittoja, mutta on joskus onnistunut kymmenessä vuodessa tuplaamaan metsäsijoituksensa arvon. Yhteismetsäosuuksien hankinnassa hän on saanut kokea vielä suurempia onnistumisia, mutta on huomannut, että yhteismetsäosuuksia tulee vähän myyntiin.

Yhteismetsäsijoittaminen vielä lapsen kengissä

Vaikka yhteismetsälainsäädäntö on alun perin luotu muihin kuin sijoitustarkoituksiin, on yhteismetsään sijoittaminen lähtenyt nopeasti yleistymään. Joskin markkinat ovat yhä pienet ja yhteismetsä huonosti tunnettu sijoitusmuotona. Suomessa on yli 320 yhteismetsää, joista arviolta noin kymmenen toimii selkeästi sijoitusyhteismetsinä.

– Metsänomistaja voi sijoittaa liittämällä palstansa yhteismetsään, jolloin ei tarvitse odottaa omasta metsästä hakkuutuloja, vaan saa tasaista tuloa yhteismetsästä, kertoo Poutiainen.

Yhteismetsäosuudet sopivat kaikille ja erityisesti niille sijoittajille, jotka eivät halua puuhastella palstallaan.

Yhteismetsään sijoittamisessa ovat vaihtoehtoina oman metsän liittäminen olemassa olevaan yhteismetsään, oman yhteismetsän perustaminen ja sen laajentaminen, yhteismetsäosuuksien ostaminen sekä sopimus sijoittajayhteismetsän kanssa metsätilojen hankinnasta ja liittämisestä osuuksia vastaan.
 
Jos aikoo sijoittaa olemassa olevaan yhteismetsään, on tärkeää selvittää, mikä on osuuden reaalinen arvo ja odotettavissa oleva tuotto. Tuotto muodostuu sekä ylijäämän jaosta että osuuden arvonmuutoksesta. Ylijäämä on osakkaalle verotonta tuloa.

– Yhteismetsäosuuksissa on tärkeää, että yhteismetsä jakaa ylijäämää säännöllisesti ja on avoin uusille liittyjille, tähdentää Poutiainen.

Share/Save

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Muinaisjäännös ei ole este metsänhoidolle

Historia näkyy maastossa monin tavoin, menneistä ajoista kertovat hautaröykkiö, karsikkopuu tai I maailmansodan juoksuhauta. Muinaisjäännökset eivät kuitenkaan estä alueen metsänhoitoa. 

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?