Mistä löydän korvasieniä?

Kokeneet sienestäjät tietävät, että korvasieniä on turha etsiä mänty-, kuusi- tai sekametsästä.


9.5.2017 | Teksti Anne Penttilä ja resepti kotikokki.net | Kuvat Tommi Tuomi/Otavamedia ja iStockphoto

Ruttuisia lakkeja ei löydä nuoresta kasvatusmetsästä tai taimikosta – tai yleensä minkäänlaisesta metsästä. Paras kohde on mäntymetsään, kuivalle kankaalle tehdyn päätehakkuun hakkuuaukio, joka on muokattu hakkuun jälkeen. Seuraavana keväänä tarkistamisen arvoisen hakkuuaukion voi löytää metsätien varteen kasatun puupinon perusteella: pinossa on paljon ja isokokoisia männynrunkoja. Hakkuuaukiolle on myös jäänyt männynoksia, ja siellä kasvaa kangasvuokkoja, puolukkaa tai kanervaa.

Myös mäntyä, kuusta tai molempia kasvanut tuore kangas voi olla hyvä korvasienipaikka uudistushakkuun jälkeen. Sen sijaan rehevälle mustalle multamaalle, märkään ja kuraiseen maastoon tai tiheään oksaryteikköön on turha mennä. Todennäköisesti pettymään joutuu myös uudella hakkuuaukiolla tai vanhalla korvasieniapajalla kävijä. Korvasieniä nousee tyypillisesti vuosi–pari hakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen.

Koivu hiirenkorvalla on sienestyksen ajankohdan nyrkkisääntö, ja satokausi kestää kahdesta kolmeen viikkoa. Muista, että tuore korvasieni on tappavan myrkyllinen! Myrkky poistetaan ryöppäämällä sienet kahteen kertaan.

Korvasieniä voi myös kokeilla kasvattaa itse: kaiva edellä kuvatun kaltaiselle sopivalle kasvupaikalle kuoppa, laita kuoppaan sanomalehtiä ja peitä ne kuopasta ottamallasi kivennäismaalla. Tarkista sato seuraavana keväänä.

Korvasienikeitto (neljälle hengelle)

3 dl esikäsiteltyjä korvasieniä    
25 g voita    
1 sipuli silputtuna
3 rkl vehnäjauhoja   
8 dl kasvislientä  
2 dl kuohukermaa   
ripaus mustapippuria myllystä   
ripaus rakuunaa    
1 rkl sherryä    
1 dl persiljasilppua

Esikäsittely: keitä tuoreet tai kuivatut, halkaistut korvasienet kahteen kertaan ja vähintään viisi minuuttia kerrallaan, kattilaan yksi osa sieniä ja kolme osaa vettä. Vaihda keittovesi välillä ja huuhtele sienet kunnolla kylmällä vedellä molempien keittokertojen jälkeen. Keittiössä on oltava hyvä tuuletus eikä tilassa saa olla lapsia tai kotieläimiä. Hävitä keitto- ja huuhteluvedet.

Hienonna esikäsitellyt ja valutetut korvasienet. Ruskista sieniä voissa padassa. Lisää silputtu sipuli ja kuullota. Ripottele päälle vehnäjauhot ja sekoittele hetki, älä anna kuitenkaan jauhojen ruskistua. Lisää joukkoon kasvisliemi hyvin sekoittaen. Anna muhia 10 minuuttia. Lisää sitten mausteet, sherry ja kerma. Anna kiehahtaa. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Lisää valmiin keiton päälle persiljasilppu.

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?