Mistä löydän korvasieniä?

Kokeneet sienestäjät tietävät, että korvasieniä on turha etsiä mänty-, kuusi- tai sekametsästä.


9.5.2017 | Teksti Anne Penttilä ja resepti kotikokki.net | Kuvat Tommi Tuomi/Otavamedia ja iStockphoto

Ruttuisia lakkeja ei löydä nuoresta kasvatusmetsästä tai taimikosta – tai yleensä minkäänlaisesta metsästä. Paras kohde on mäntymetsään, kuivalle kankaalle tehdyn päätehakkuun hakkuuaukio, joka on muokattu hakkuun jälkeen. Seuraavana keväänä tarkistamisen arvoisen hakkuuaukion voi löytää metsätien varteen kasatun puupinon perusteella: pinossa on paljon ja isokokoisia männynrunkoja. Hakkuuaukiolle on myös jäänyt männynoksia, ja siellä kasvaa kangasvuokkoja, puolukkaa tai kanervaa.

Myös mäntyä, kuusta tai molempia kasvanut tuore kangas voi olla hyvä korvasienipaikka uudistushakkuun jälkeen. Sen sijaan rehevälle mustalle multamaalle, märkään ja kuraiseen maastoon tai tiheään oksaryteikköön on turha mennä. Todennäköisesti pettymään joutuu myös uudella hakkuuaukiolla tai vanhalla korvasieniapajalla kävijä. Korvasieniä nousee tyypillisesti vuosi–pari hakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen.

Koivu hiirenkorvalla on sienestyksen ajankohdan nyrkkisääntö, ja satokausi kestää kahdesta kolmeen viikkoa. Muista, että tuore korvasieni on tappavan myrkyllinen! Myrkky poistetaan ryöppäämällä sienet kahteen kertaan.

Korvasieniä voi myös kokeilla kasvattaa itse: kaiva edellä kuvatun kaltaiselle sopivalle kasvupaikalle kuoppa, laita kuoppaan sanomalehtiä ja peitä ne kuopasta ottamallasi kivennäismaalla. Tarkista sato seuraavana keväänä.

Korvasienikeitto (neljälle hengelle)

3 dl esikäsiteltyjä korvasieniä    
25 g voita    
1 sipuli silputtuna
3 rkl vehnäjauhoja   
8 dl kasvislientä  
2 dl kuohukermaa   
ripaus mustapippuria myllystä   
ripaus rakuunaa    
1 rkl sherryä    
1 dl persiljasilppua

Esikäsittely: keitä tuoreet tai kuivatut, halkaistut korvasienet kahteen kertaan ja vähintään viisi minuuttia kerrallaan, kattilaan yksi osa sieniä ja kolme osaa vettä. Vaihda keittovesi välillä ja huuhtele sienet kunnolla kylmällä vedellä molempien keittokertojen jälkeen. Keittiössä on oltava hyvä tuuletus eikä tilassa saa olla lapsia tai kotieläimiä. Hävitä keitto- ja huuhteluvedet.

Hienonna esikäsitellyt ja valutetut korvasienet. Ruskista sieniä voissa padassa. Lisää silputtu sipuli ja kuullota. Ripottele päälle vehnäjauhot ja sekoittele hetki, älä anna kuitenkaan jauhojen ruskistua. Lisää joukkoon kasvisliemi hyvin sekoittaen. Anna muhia 10 minuuttia. Lisää sitten mausteet, sherry ja kerma. Anna kiehahtaa. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Lisää valmiin keiton päälle persiljasilppu.

 

Share/Save

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Metsäinen juhlakakku

Leivo satavuotiaan Suomen metsien ja myös 100 vuotta täyttävän Metsäkeskuksen inspiroima, metsän makuinen juhlakakku.

Perintö- ja sijoitusmetsistä yhteismetsä

Olli ja Oskari Huttusen Timo-isä kuoli 2012. Veljekset ja heidän äitinsä Leena muodostavat kuolinpesän, jota he ovat nyt purkamassa. Kuolinpesän metsät on tarkoitus liittää perustettavaan yhteismetsään, johon tulevat myös veljesten metsäyhtymän tilat.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?