Miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsänkasvatukseen?

Nyt istutettava puuntaimi on tukkipuun mitoissa vuonna 2100, jolloin Suomen ilmasto vastaa nykyistä Keski-Eurooppaa. Haapastensyrjän tutkimusasemalla etsitään lajeja, jotka menestyvät parhaiten muuttuvassa ilmastossa.


21.4.2016 | Teksti Erkki Holma | Kuvat Erkki Holma ja iStockphoto

Ilmasto lämpenee. Lämpösumman suhteen Helsinki on vuonna 2100 nykyisen Keski-Euroopan tasolla. Tällä vuosisadalla keskilämpötilan ennustetaan nousevan vajaat viisi astetta, mutta uusimpien skenaarioiden mukaan nousua on jopa aliarvioitu.

Kun puu istutetaan nyt, se on tukkipuu siinä vaiheessa, kun lämpötila on jo noussut. On syytä miettiä jo tänään, mikä silloin on paras metsänviljelymateriaali ja puulaji Suomessa. Tätä tutkitaan Luonnonvarakeskuksen toimipaikassa Haapastensyrjässä Lopella.

Toinen iso, maailmanlaajuinen muutos on kuivuus. Se saattaa olla lämpötilan nousuakin pahempi. Lisäksi sadannan ja haihtumisen suhde kärjistyy, mikä johtaa suolapitoisuuden nousuun maassa. Kiinassa on tämän ilmiön aiheuttamasta aavikoitumisesta jo nyt laajoja esimerkkejä.


Kuusentaimia on viety syksyllä eri aikaan pakkashuoneeseen, jotta voidaan seurata, miten ne selviytyvät pakkasesta. 

– Suomessa voivat sateet lisääntyä, mutta keskilämpötilan nousun vuoksi myös haihdunta kasvaa, jolloin lopputulos on plus miinus nolla. Itse asiassa, Suomi on globaalisti tarkasteltuna lämpötilan nousun suhteen pahimpia – tai pikemminkin parhaita alueita. Lämpötila nousee Suomessa suhteellisen paljon, mutta emme tule kärsimään kuivuudesta niin kuin Etelä-Eurooppa, sanoo Luken erikoistutkija MMT, FT Pertti Pulkkinen.

– Korkeintaan sateet ajoittuvat eri aikaan vuodesta, talvista tulee sateisempia ja kesistä kuivempia. Kuumista ja kuivista jaksoista saattaa kärsiä esimerkiksi pintajuurinen kuusi.

Ilmasto lämpenee, mutta valorytmi ei muutu

Kasvukaudet ovat tulevaisuudessa pidempiä ja talvet lauhempia. Ne pidentävät puiden kasvuaikaa. Toinen puiden kasvuun vaikuttava asia on valorytmi, joka ei muutu. Kun kartoitetaan Suomeen tulevaisuudessa sopivia puulajeja ja alkuperiä, on yhdistettävä nykyinen valorytmi lämpenevään ilmastoon.

– Jos tuomme taimimateriaalia esimerkiksi Puolasta, jossa olosuhteet ovat lämpötilan suhteen samat kuin ne ovat meillä vuosisadan lopulla, puuntaimi ei välttämättä kestä Suomen talvea edes tulevaisuudessa. Se kuvittelee valoisuuden perusteella olevansa Puolassa ja jatkaa kasvuaan liian pitkään syksyllä. Se ei asetu ajoissa talvilepoon ja kuolee pakkasvaurioihin.

Vain talvilepoon asettautunut puu kestää pakkaset

Talvilepoon valmistautuminen tarkoittaa kasveilla sitä, että ennen pakkasia ne siirtävät nesteitä solusta solun ulkopuolelle. Soluneste väkevöityy. Siitä tulee ikään kuin pakkasnestettä, joka ei jäädy. Jos soluneste jäätyy, solu repeytyy rikki eikä tuho korjaannu. Kasvia uhkaa kuihtuminen. Tilanne on sama kuin jos vesijohto jäätyy pakkasella.

– Eukalyptus on esimerkki puulajista, jolla ei ole lainkaan talvilepoon asettumisen ominaisuutta. Siitä ei ole odotettavissa Suomeen sopivaa puulajia edes sadan vuoden päästä. Vaikka ilmasto lämpenee, pakkasista tuskin päästään kokonaan eroon.

Jos syksyllä alun pakkaskauden jälkeen tulee lämmin jakso, puut voivat käynnistää kasvun uudestaan ja talvilepo keskeytyy. Kun pakkanen tulee uudestaan, kasvi ei ehdi asettua uudelleen talvilepoon. Haapa on erityisen herkkä myöhäissyksyn lämpimälle jaksolle, mutta herkkyyttä tavataan myös kuusella kohtuullisen usein.


Erikoistutkija Pertti Pulkkinen seuraa kokeita Haapastensyrjän toimipaikassa.

Uusia puulajeja odotettavissa

Kun mietitään sopeutumista lämpenevään ilmastoon, pitää miettiä myös uusia puulajeja, jotka ovat kasvatuskelpoisia tulevaisuuden Suomessa. Uusia lehtikuusilajeja ja niiden alkuperiä tutkitaan paljon.

– Myös douglaskuusi ja pyökki ovat kiinnostavia. Kun douglaskuusi kaadetaan, sitä kutsutaan oregonmännyksi, joka on tunnettu puulaji Yhdysvaltojen länsirannikolla. Douglas menestyy kohtuullisesti jo nyt Suomessa. Ongelma on, että se tuottaa vain harvoin itämiskykyistä siementä ja että se alkaa kasvun aikaisin keväällä ja altistuu keväthalloille.

Tanskassa douglasta kasvatetaan alkuvaiheessa verhopuun kanssa. Verhopuuna käytetään sellaisia poppelilajeja, jotka eivät tuota vesoja.

– Douglas on erityisen hyvää rakennuspuuta, ainakin saman tasoista kuin kotimainen kuusi, ja se kasvaa tulevaisuudessa ehkä meidän tavallista kuusta nopeammin.

Pyökki on kasvupaikkavaatimusten suhteen vaatimaton. Se menestyy meikäläisellä maapohjalla, sietää varjostusta, ja Etelä-Ruotsissa se kasvaa jo ilman ihmisen apua. On kuitenkin vielä arvailujen varassa, kuinka laadukasta puuta pyökki voisi Suomen ilmasto-oloissa tuottaa. 

Haapa kova kasvamaan, mutta markkinat puuttuvat

Pulkkisen mielestä yksi kiinnostava tulevaisuuden puulaji on hybridihaapa. Varsinkin, jos puuta haluaa kasvattaa itselle eikä jälkikasvulle. Kasvu voi olla vuodessa sentti lisää paksuutta ja metri lisää pituutta.

– Kasvu riippuu kuitenkin kovasti vesitaloudesta ja siitä, onko paikka esimerkiksi etelänpuoleisella rinteellä. Haavan viljelyä hankaloittaa se, että se maittaa hyvin hirvieläimille. Parhaiten tuhoilta välttyy istuttamalla haavan lähelle asuttua taloa.

Haavalla on tällä hetkellä valitettavasti hyvin rajoitetut markkinat. Haapa sopii hyvin hienopaperin valmistukseen, mutta hienopaperista on kova ylitarjonta. Suomessa ei tällä hetkellä ole yhtään paperikonetta, joka käyttäisi pelkkää haapaa.


Tutkimuksesta suurin osa tehdään pienillä taimilla, jotta koejäseniä saadaan paljon pieneen tilaan.

Kasvihuoneissa tutkitaan talvenkestoa

Luonnonvarakeskus Luken Haapastensyrjän tutkimusaseman kasvihuoneissa pystytään säätelemään lämpötilaa, valoa ja hiilidioksidipitoisuutta. Taimet istutetaan keväällä ja kasvatetaan erilaisissa lämpötiloissa kesän aikana. Syksyllä kasvihuoneen lämpötilaa lasketaan. Joka viikko syksyllä osa taimista viedään pakkashuoneeseen.

– Jos taimet viedään pakkaseen syyskuussa, ne tuhoutuvat herkästi. Kun tämä tehdään marraskuussa, vauriot ovat vähäisiä. Myöhemmin pakkaseen viedyt taimet ovat ehtineet asettua talvilepoon.

Taimien joukossa on myös erilaisia risteytyksiä, joiden talvenkesto voi vaihdella. Tällä halutaan saada selvyys siitä, mitkä alkuperät voisivat olla sopivia tulevaisuudessa Suomen ilmasto-olosuhteisiin. Kun hyviä alkuperiä löytyy, tutkimusta jatketaan kenttäkokeilla ulkona. Laboratorio-olosuhteet eivät aina vastaa käytännön oloja.

Tuhoriskejä voi välttää kiertoaikaa lyhentämällä

Ilmaston lämpenemisen seurauksena myrskytuhoriskit kasvavat myös Suomessa, mikä on otettava huomioon metsänhoitomenetelmissä. Myös puiden sienitaudit voivat olla ärhäkämpiä. Uusia tuhohyönteisiä voi odottaa ilmaantuvan. Kun talvet tulevat leudommiksi, tuhohyönteiset eivät aina kuole talven pakkasiin.

Yksi keino tuhojen välttämiseen on tuottaa lyhyen kiertoajan biomassaa. Puuta tuotettaisiin esimerkiksi vain sellutehtaan tai lämpölaitosten tarpeisiin. Jos kiertoaika olisi 30 vuotta, puusto välttyisi maannousemasieneltä ja myrskytuhojen riski pienenisi.

Metsänomistaja saa kuitenkin palkkansa vain tukkipuusta. Kuitupuun ja tukkipuun hintaero on kovin suuri, mutta hintasuhteet sadan vuoden päästä näyttävää kristallipalloa ei ole.


Laboratorio-olosuhteissa tehtyjä tutkimuksia on aina täydennettävä ulkoilmaan viedyillä kokeilla. Nämä tammentaimet viedään koekentille keväällä kasvun alkaessa.

Tutkijat huolissaan rahoituksesta

Metsäntutkimuksen hyödyt kirjautuvat tilille vasta pitkän ajan päästä. Metsäteollisuus ei juurikaan rahoita metsäntutkimusta Suomessa. Ruotsissa tilanne on toisin.

Metsäntutkimus on meillä valtion rahoituksen varassa, ja kun rahaa ei ole, tutkimusta joudutaan supistamaan. Tämä huolettaa tutkijoita. Suomi nojaa edelleen vahvasti puujalkaan. 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?