Monimuotoinen metsä tuloista tinkimättä

Tarvitsetko konkreettisia neuvoja luonnonhoidon ja tuottavuuden yhdistämiseen metsässäsi? Niitä tarjoaa WWF:n ja kestävän metsätalouden asiantuntijaorganisaatio Tapion yhdessä tekemä, maksuton Metsänhoito-opas.


Monimuotoinen metsä tuloista tinkimättä

Tarvitsetko konkreettisia neuvoja luonnonhoidon ja tuottavuuden yhdistämiseen metsässäsi? Niitä tarjoaa WWF:n ja kestävän metsätalouden asiantuntijaorganisaatio Tapion yhdessä tekemä, maksuton Metsänhoito-opas.

17.5.2016 | Teksti Riikka Perälä | Kuvat Ave Telkinen ja WWF

Tutkimusten mukaan luonnon monimuotoisuus on metsänomistajille tärkeä arvo. Metsänhoito-oppaan viesti on yksinkertainen: taloudellinen tuotto ja luonnon monimuotoisuus voidaan sovittaa yhteen, WWF:n metsäasiantuntija Annukka Valkeapää sanoo.

– Suuri osa metsistämme on puuntuotannon käytössä, joten talousmetsistä huolehtiminen vaikuttaa merkittävästi metsäluonnon monimuotoisuuteen, hän muistuttaa.

Kuollut puu ei ole tuhoriski

WWF:n Metsänhoito-oppaan keinot on valittu siten, että niiden toteuttaminen on mahdollista, omistipa metsää sitten satoja hehtaareja tai mökkitontin verran. Vinkit eivät myöskään ole vaikeita toteuttaa.

Opas ohjeistaa metsänomistajia muun muassa säilyttämään sekametsät, säästämään vanhat ja kuolleet puut sekä pitämään puustoiset suot ja rannat koskemattomina. Pellon ja pihan reunat kannattaa oppaan mukaan varata rikkaalle ja monimuotoiselle luonnolle. Metsänhoidon ja puunkorjuun kannalta ei puolestaan ole tarpeellista, että kaikki pensaat ja alikasvospuut raivataan.

Tärkeimpänä oppaan ohjenuorana Annukka Valkeapää pitää kuolleiden puiden säilyttämistä.

– Kuollut puu on oleellinen osa metsän elämää – ei tuhoriski, kuten vieläkin usein ajatellaan. Kuolleet puut tarjoavat ravintoa ja pesäpaikkoja linnuille ja muodostavat myös erinomaisen kasvualustan uudelle puusukupolvelle.

Esimerkiksi kuusikoissa metsätuhoja aiheuttava kirjanpainajakuoriainen ei voi elää kuolleissa puissa vaan se iskee eläviin, heikentyneisiin puihin tai tuoreisiin tuulenkaatoihin, joissa on vielä tuoretta nilaa. Kuolleissa puissa elää kirjanpainajan luontaisia vihollisia, jotka pitävät kurissa metsätuholaiskantoja.


WWF:n metsäasiantuntija Annukka Valkeapää ja Tapion projektipäällikkö Lauri Saaristo muistuttavat, että järeät haavat ovat tärkeitä metsäluonnon monimuotoisuudelle.

Sekametsien kasvatus kannattaa

Osa oppaan esille tuomista toimista on sellaisia, joita ei tällä hetkellä yleisesti toteuteta metsätaloudessa. Valkeapään mukaan esimerkiksi sekametsien kasvatus on saanut harmittavan vähän suosiota, vaikka sekametsät ovat kestävämpiä ja vastustuskykyisempiä tuhoja kohtaan kuin yksipuoliset, usein yhden puulajin metsät. Valkeapää kumoaa monen metsäammattilaisen ajatuksen siitä, että sekametsiä on Suomessa paljonkin.
 
– Sekametsiä on huomattavan vähän. Niiden kasvatus on kuitenkin monella tavalla kannattavaa, myös taloudellisesti. Sekametsissä puut kasvavat nopeammin ja tehokkaammin.
 
– Myös soiden ja rantojen säilyttämisellä ja vaiheittaisella hyödyntämisellä pystyttäisiin vaikuttamaan luontoon suuresti. Liian voimakkailla hakkuilla alue muuttuu viileästä ja varjoisasta paahteiseksi ja avoimeksi. Kosteusolojen vaihtelu metsissämme tulisi säilyttää. Näillä alueilla voi tosin tulla aitoa ristiriitaa talouskäytön ja luonnon monimuotoisuuden välillä. Tekemällä hakkuut vaiheittain eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen menetelmillä hakkuutuloja kuitenkin kertyy ja puustopääomaa säilyy.

Hoitotahto-työkalu kertoo omistajan tavoitteet

Myös Tapion projektipäällikkö Lauri Saariston mukaan Metsänhoito-oppaasta näkee helposti, millä keinoilla talousmetsässä voi lisätä niin luonnon hyvinvointia kuin metsänomistajallekin koituvia hyötyjä.

Uuden oppaan osana julkaistiin Hoitotahto-työkalu, jonka avulla metsänomistaja voi välittää luontoa koskevat tavoitteensa metsien käsittelystä vastaavalle ammattilaiselle. Se on dokumentti, jonka metsänomistaja voi liittää esimerkiksi puukauppasopimukseen. Osapuolet ovat suhtautuneet hoitotahtoon myönteisesti.

– Hoitotahdon avulla vuorovaikutus helpottuu: metsänomistaja voi kertoa metsänsä käsittelyyn osallistuvalle ammattilaiselle niistä luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä seikoista, joita hän haluaa metsässään edistää, selittää Valkeapää.

– Hoitotahto on periaatetason dokumentti, jossa metsänomistajalla on mahdollisuus kertoa, miten hän haluaa metsäänsä hoidettavan. Tarkoitus on helpottaa omien arvojen ja tavoitteiden viestimistä. Vastuu ylläpidosta annetaan hoitotahdon avulla ammattilaiselle, joka sitten pohtii, millä keinoin metsänomistajan toiveita on paras noudattaa.

Valkeapää toivoo Metsänhoito-oppaan kiinnostavan myös uusia metsänomistajia ja niitä, jotka eivät ehkä ole oman metsäomaisuutensa kanssa vielä kiinteästi tekemisissä. Maksutonta opasta voi tilata WWF:n verkkosivuilta, josta sen voi myös ladata sähköisessä muodossa. Oppaan tekemiseen on saatu rahoitusta Suomen Kulttuurirahastosta.

Tutustu Metsänhoito-oppaaseen WWF:n sivuilla.

Share/Save

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Muinaisjäännös ei ole este metsänhoidolle

Historia näkyy maastossa monin tavoin, menneistä ajoista kertovat hautaröykkiö, karsikkopuu tai I maailmansodan juoksuhauta. Muinaisjäännökset eivät kuitenkaan estä alueen metsänhoitoa. 

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?